P
prune
Vieras
Orvokki, ihana kuulla, että siellä on kaikki hyvin. Ja lomatkin noin lähellä, hienoa! Ihan turha näännyttää itseään töissä
Tuosta miehen suhtautumisesta raskauteen. Älä huoli, vaikka miehesi vaikuttaa välinpitämättömältä, miehet ei vaan vielä tuossa vaiheessa tajua, että vauva tulee oikeasti. Mun mies oli tosi törppö esikoisen odotusaikana, ei edes muistanut kaupasta tuoda niitä ainoita ruokia, jotka mulla pysyi sisällä. Mihinkään neuvoloihin ei tullut ja synnytysvalmennuksessakin oli vaan oven ulkopuolella puhumassa puhelimeen. Mutta vauvan synnyttyä miehestä tuli isä ihan silmänräpäyksessä. Poika joutui tarkkailuun happikaappiin ja isä oli koko ajan mukana ja soitteli mulle väliaikatietoja. Tokassa raskaudessa oli jo vähän enemmän mukana ja tokassa synnytyksessä korvaamaton apu. Että kyllä ne miehet siitä oppii ja kehittyy, se vauva vaan yleensä konkretisoituu vasta synnyttyään.
Hansu, hyvä että supistukset helpotti. Kannattaa ehkä kuitenkin ottaa saikkua mahdollisimman paljon, ettei tilanne pahene. Kivuliaatkin supistukset voi toisaalta olla vaarattomiakin. Mulla oli kuopuksesta rajuja supistuksia joskus ennen viikkoa 30, mutta ei ne mitään tuhojaan tehneet ja synnytyskin oli sitten viikolla 42. Mutta parempi tietysti olla varovainen noiden kanssa ja antaa piutpaut mokomalle työpaikalle. Jännä juttu, että teillä on sikiöseulonnat ihan kielletty. Ilmeisesti on rikkaalla maalla varaa hoitaa myös vammaiset lapset. Minä epäilen, että täällä on kyllä tarkkaan laskettu, että seulonnoilla saadaan terveydenhuoltokuluja alas. Mutta teillä on oikeasti häviävän pieni riski, kun ikää ei kauheasti ole ja kaikissa ultrissa on kaikki ollut hyvin. Tsemppiä teinin kanssa!
Miltsi, toivottavasti ultrassa oli kaikki hyvin
Aika hurjaa jos joku tosiaan abortin tekee raskausoireiden takia. Mutta kyllä minäkin moneen kertaan mietin, haluanko enää raskaaksi, kun tiesin, miten vaikeaa tämä on.
Sini, sullahan on kohta jo jännät paikat. Aika hyvää palvelua tuo synnytystapa-arvio, ei mulle ole ikinä tehty. No, olen kyllä 176 cm pitkä ja leveälanteinen, että ehkä ajateltiin, ettei ole tarvis. Toivottavasti synnytys nyt alkaisi itsestään, niin et joutuisi käynnistykseen, kun sekin voi ainaa kestää. Ultrallako sulla tehtiin painoarvio? Mulla on molemmista lapsista tehty painoarvio ultralla rv 41 ja se heitti molemmilla puoli kiloa! Sen sijaan kätilöt onnistui mahan päältä kokeilemalla arvioimaan 100 g:n tarkkuudella. En käsitä, miten se noin voi mennä.
Viveca, sulla on kyllä ihana lääkäri ja ihana mies. Aika hurjaa, että tuon enempää apua et tule saamaan, mutta ehkä ne vauvat on sitten hyviä nukkumaan ja syömään. Täällä Suomessa on kyllä loistosysteemit, kun on 3 viikon isyysloma. Ja meidän lapset on vielä syntyneet kesäaikaan, niin mies on pitänyt tuohon päälle 4 viikon vuosilomat. Olen ollut tuossa suhteessa tosi onnekas. Nyt mies on kyllä uudessa työpaikassa, joten voi lomat olla tiukassa. Mutta kolmas lapsi kuulema hoitaa itse itsensä, eli sitä odotellessa
Beata, ihanaa että sulla oli mukava neuvolantäti. Mullekaan ei muuten tullut ylipainosaarnaa, vaikka sitä pelkäsin. Mulla on muuten laskettu aika 18.9., taitaa olla eri kiekot käytössä meidän neuvoloissa. Joo, mulla on tosiaan rankat oireet, mutta niin ne oli edellisilläkin kerroilla. Esikoisen odotuksessa paino putosi alussa 12 kiloa, kuopuksella 8 kiloa ja nyt vaan 3 kiloa eli kai minä olen kuitenkin nyt vähän helpommalla päässyt, vaikka se ei siltä tunnukaan. Ja sinullekin voisin sanoa, että voi siitä miehestäsi ihan kelpo isä vielä kuoriutua, vaikka vielä ei raskautta tajuakaan. Miehet on tosiaan vaan niin hitaita
Jokohan A-M ja mi-iuska on tositoimissa, jännää.
Kävin tänään verikokeissa tulehdusseuloja ja veriseulaa varten. Tuli tosi paha olo tuosta reissusta, mutta sehän ei poikkea juurikaan normaalista olotilasta. Pahoinvointi ei sittenkään ole helpottanut, vaikka vähän jo toivoin. Mutta kai tässä pitää vaan kehittää kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa. Ja toivoa parasta. Ultraan on vielä melkein kaksi viikkoa ja minulle on edelleen erittäin epäselvää, mistä ja milloin seulan tulokset saa. Olisi kiva, kun olisi joku päivämäärä, jonka jälkeen voisi vähän huokaista helpotuksesta. Ensi viikolla tulee 12 viikkoa täyteen, mutta se ei yksinään paljon helpota. Odottavan aika on tosiaan pitkä.
Prune 10+4
Hansu, hyvä että supistukset helpotti. Kannattaa ehkä kuitenkin ottaa saikkua mahdollisimman paljon, ettei tilanne pahene. Kivuliaatkin supistukset voi toisaalta olla vaarattomiakin. Mulla oli kuopuksesta rajuja supistuksia joskus ennen viikkoa 30, mutta ei ne mitään tuhojaan tehneet ja synnytyskin oli sitten viikolla 42. Mutta parempi tietysti olla varovainen noiden kanssa ja antaa piutpaut mokomalle työpaikalle. Jännä juttu, että teillä on sikiöseulonnat ihan kielletty. Ilmeisesti on rikkaalla maalla varaa hoitaa myös vammaiset lapset. Minä epäilen, että täällä on kyllä tarkkaan laskettu, että seulonnoilla saadaan terveydenhuoltokuluja alas. Mutta teillä on oikeasti häviävän pieni riski, kun ikää ei kauheasti ole ja kaikissa ultrissa on kaikki ollut hyvin. Tsemppiä teinin kanssa!
Miltsi, toivottavasti ultrassa oli kaikki hyvin
Sini, sullahan on kohta jo jännät paikat. Aika hyvää palvelua tuo synnytystapa-arvio, ei mulle ole ikinä tehty. No, olen kyllä 176 cm pitkä ja leveälanteinen, että ehkä ajateltiin, ettei ole tarvis. Toivottavasti synnytys nyt alkaisi itsestään, niin et joutuisi käynnistykseen, kun sekin voi ainaa kestää. Ultrallako sulla tehtiin painoarvio? Mulla on molemmista lapsista tehty painoarvio ultralla rv 41 ja se heitti molemmilla puoli kiloa! Sen sijaan kätilöt onnistui mahan päältä kokeilemalla arvioimaan 100 g:n tarkkuudella. En käsitä, miten se noin voi mennä.
Viveca, sulla on kyllä ihana lääkäri ja ihana mies. Aika hurjaa, että tuon enempää apua et tule saamaan, mutta ehkä ne vauvat on sitten hyviä nukkumaan ja syömään. Täällä Suomessa on kyllä loistosysteemit, kun on 3 viikon isyysloma. Ja meidän lapset on vielä syntyneet kesäaikaan, niin mies on pitänyt tuohon päälle 4 viikon vuosilomat. Olen ollut tuossa suhteessa tosi onnekas. Nyt mies on kyllä uudessa työpaikassa, joten voi lomat olla tiukassa. Mutta kolmas lapsi kuulema hoitaa itse itsensä, eli sitä odotellessa
Beata, ihanaa että sulla oli mukava neuvolantäti. Mullekaan ei muuten tullut ylipainosaarnaa, vaikka sitä pelkäsin. Mulla on muuten laskettu aika 18.9., taitaa olla eri kiekot käytössä meidän neuvoloissa. Joo, mulla on tosiaan rankat oireet, mutta niin ne oli edellisilläkin kerroilla. Esikoisen odotuksessa paino putosi alussa 12 kiloa, kuopuksella 8 kiloa ja nyt vaan 3 kiloa eli kai minä olen kuitenkin nyt vähän helpommalla päässyt, vaikka se ei siltä tunnukaan. Ja sinullekin voisin sanoa, että voi siitä miehestäsi ihan kelpo isä vielä kuoriutua, vaikka vielä ei raskautta tajuakaan. Miehet on tosiaan vaan niin hitaita
Jokohan A-M ja mi-iuska on tositoimissa, jännää.
Kävin tänään verikokeissa tulehdusseuloja ja veriseulaa varten. Tuli tosi paha olo tuosta reissusta, mutta sehän ei poikkea juurikaan normaalista olotilasta. Pahoinvointi ei sittenkään ole helpottanut, vaikka vähän jo toivoin. Mutta kai tässä pitää vaan kehittää kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa. Ja toivoa parasta. Ultraan on vielä melkein kaksi viikkoa ja minulle on edelleen erittäin epäselvää, mistä ja milloin seulan tulokset saa. Olisi kiva, kun olisi joku päivämäärä, jonka jälkeen voisi vähän huokaista helpotuksesta. Ensi viikolla tulee 12 viikkoa täyteen, mutta se ei yksinään paljon helpota. Odottavan aika on tosiaan pitkä.
Prune 10+4

