Keskenmenon jälkeen raskaana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja J-R
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tässä Juissiksen pyynnöstä päivitetty lista! Toivottavasti meni edes suurinpiirtein oikein :D Lisätkää ihmeessä laskettuja aikoja jne. mukaan listalle :)

Seuraavana poksahtamisvuorossa olisi listan mukaan haavelapsesta - miten menee?? :)))

Juissis - mulla ainakin loppui oireet tossa samassa vaiheessa! niin niiden kai "kuuluukin" loppua kun elimistö on tottunut raskaushormooniin. eli nyt yritä vaan naatiskella :D helpommin sanottu kun tehty, tiedän.. ;) noilla viikoilla keskenmenon riski on kuitenkin enään niin pieni eli voiton puolella ollaan :)

daalialle onnittelut hienoista uutisista <3 unohdin muuten lisätä sinut listalle, sorrryyyy!!!

Orvokki - mäkin kävin np-ultran ja rakenneultran välissä kahden viikon välein neuvolassa kuuntelemassa sydänääniä eli et ole ainoa ressaaja :D ihanaa että siellä pienen sydän pamppaili!

AM:lle tsemppiä viimeisiin hetkiin masun kanssa :)

Ja Hansu!!! Onnea tuhannesti tyttölupauksesta =)

Jaaaahas tyttö heräsi, täytyy mennä!

Mimis ja pikkuneiti huomenna 12 vk

ps. Viveca, missä se mahakuva viipyy :D
 
KESKENMENON JÄLKEEN RASKAANA

haavelapsesta ... kkm 08, ku 09..................... LA 1.2.2011
A-M ................. kkm 8/08, km 11/09............. LA 25.2.2011
mi-iuska ........... tm 5/09, 10/09, km 3/10 ..... LA 6.3.2011
melluliini ........... km, kkm 10/10.................... LA 6.3.2011
Sini ................. km 11/09 .......................... LA 19.3.2011
Typy ............... km 08, 09, 09, 10 ............... LA 5.4.2011
Khaosan ........... km 5/10 ............................ LA 23.4.2011
Viveca ............. ku 12/08 ........................... LA (x 2) 24.4.2011
Orvokki ............ km 4/10 ............................ LA 9.5.2011
Hansu ............. kkm 2/09, 7/09, tm 5/10 ...... LA 25.6.2011
Juissis ............. km 11/09, km 09/10
Piu .................. kkm 02/10
Aurora ............. km 02/10
Beata .............. km 10/09
Prune .............. km 12/09
daalia .............

--------------------------------------------------

SYNTYNEET MURUSET <3

2010

Katsu - km 12/07, ku 11/08 - poika - 11.1.10 - rv 39+0 - 50,5 cm - 3 676 g
HMM83 - km 5/09 - poika - 16.5.10 - rv 41+5 - 49 cm - 3 708 g
Tiitu-tii - km 5/09, 8/0 - poika - 25.5.10
J-R - tm 7/09 - tyttö - 1.6.10
Sarppa75 - kkm 8/09 - poika - 25.6.10
Tilkku - km 7/09 - poika - 17.7.10 - rv 39+3 - 50 cm - 3 130 g
Jane75 - kkm 9/06, 3/09, 9/09 - poika(2.) - 01.10.10 - rv 40+1 - 51 cm - 3 815 g
Tipsuliini - km 7/09, tm 11/09 - tyttö - rv 40+6
Minttuli80 - kkm 10/09 - tyttö - 12.10.10,
Mimis - km 05/09 - tyttö - 29.10.10 - rv 37+4 - 47 cm - 2 610 g
Saapi tulla - kkm 11/09 - poika - 13.11.10 - 3 390 g
Strumppis - km 12/09 - tyttö -10.12.10 rv 41+0 - 52 cm - 3 950 g

2011

Lakallis - km 10/09 - tyttö - 2.1.11 - 53 cm - 3 995 g

--------------------------------------------------

KADONNEET LAMPAAT (?)

Erica ................. kkm 10/07 ...................... LA 31.8.2010 .... poikalupaus <3
viljonkkatyttö ..... km 10/09 ........................ LA 23.9.2010
Ellu .................. kkm 11/09......................... LA 23.11.2010
Tiukku .............. km 11/09 .......................... LA 23.11.2010
 
Kiitos kysymästä Mimis eli hyvin menee ja yhtenä vielä ollaan. Kohdunkaula on jo hävinnyt ja sormelle auki. Limatulppakin irtosi muutama päivä sitten. Supistelee aikalailla ja ihan napakastikin ajoittain, mutta sitten väliin suht hiljaisia päiviä. Yöllä herättävä vähintään tunnin jopa puolen tunnin välein pissalle jne. jne. mutta en valita :)

Kovasti olen kirjoituksianne seurannut, mutta en ole oikein jaksanut kirjoitella. Tsemppiä kaikille jatkoon, hyvin meille käy :)

haavelapsesta rv 38+2
 
Kiitti Mimis. LA mulla syyskuu 2011 ja km oli 12/2010 Suuntaa antava LA selviää ensi viikolla. Niin karsea olo, ettei pysty edes oikein kirjottamaan. Mandariini ainoa mitä saan kurkusta alas. Oksu ei ole vielä lentänyt, mutta velloo,velloo ja velloo. Yök.
Päivitsin itseni listaan.

KESKENMENON JÄLKEEN RASKAANA

haavelapsesta ... kkm 08, ku 09..................... LA 1.2.2011
A-M ................. kkm 8/08, km 11/09............. LA 25.2.2011
mi-iuska ........... tm 5/09, 10/09, km 3/10 ..... LA 6.3.2011
melluliini ........... km, kkm 10/10.................... LA 6.3.2011
Sini ................. km 11/09 .......................... LA 19.3.2011
Typy ............... km 08, 09, 09, 10 ............... LA 5.4.2011
Khaosan ........... km 5/10 ............................ LA 23.4.2011
Viveca ............. ku 12/08 ........................... LA (x 2) 24.4.2011
Orvokki ............ km 4/10 ............................ LA 9.5.2011
Hansu ............. kkm 2/09, 7/09, tm 5/10 ...... LA 25.6.2011
Juissis ............. km 11/09, km 09/10
Piu .................. kkm 02/10
Aurora ............. km 02/10
Beata .............. km 10/09
Prune .............. km 12/09
daalia ............. km 12/19 LA 9/2011

--------------------------------------------------

SYNTYNEET MURUSET <3

2010

Katsu - km 12/07, ku 11/08 - poika - 11.1.10 - rv 39+0 - 50,5 cm - 3 676 g
HMM83 - km 5/09 - poika - 16.5.10 - rv 41+5 - 49 cm - 3 708 g
Tiitu-tii - km 5/09, 8/0 - poika - 25.5.10
J-R - tm 7/09 - tyttö - 1.6.10
Sarppa75 - kkm 8/09 - poika - 25.6.10
Tilkku - km 7/09 - poika - 17.7.10 - rv 39+3 - 50 cm - 3 130 g
Jane75 - kkm 9/06, 3/09, 9/09 - poika(2.) - 01.10.10 - rv 40+1 - 51 cm - 3 815 g
Tipsuliini - km 7/09, tm 11/09 - tyttö - rv 40+6
Minttuli80 - kkm 10/09 - tyttö - 12.10.10,
Mimis - km 05/09 - tyttö - 29.10.10 - rv 37+4 - 47 cm - 2 610 g
Saapi tulla - kkm 11/09 - poika - 13.11.10 - 3 390 g
Strumppis - km 12/09 - tyttö -10.12.10 rv 41+0 - 52 cm - 3 950 g

2011

Lakallis - km 10/09 - tyttö - 2.1.11 - 53 cm - 3 995 g

--------------------------------------------------

KADONNEET LAMPAAT (?)

Erica ................. kkm 10/07 ...................... LA 31.8.2010 .... poikalupaus <3
viljonkkatyttö ..... km 10/09 ........................ LA 23.9.2010
Ellu .................. kkm 11/09......................... LA 23.11.2010
Tiukku .............. km 11/09 .......................... LA 23.11.2010
 
Sumuisin silomin laitoin km vuonna 19 (hoh-hoijaa. Tässä korjattu)


KESKENMENON JÄLKEEN RASKAANA

haavelapsesta ... kkm 08, ku 09..................... LA 1.2.2011
A-M ................. kkm 8/08, km 11/09............. LA 25.2.2011
mi-iuska ........... tm 5/09, 10/09, km 3/10 ..... LA 6.3.2011
melluliini ........... km, kkm 10/10.................... LA 6.3.2011
Sini ................. km 11/09 .......................... LA 19.3.2011
Typy ............... km 08, 09, 09, 10 ............... LA 5.4.2011
Khaosan ........... km 5/10 ............................ LA 23.4.2011
Viveca ............. ku 12/08 ........................... LA (x 2) 24.4.2011
Orvokki ............ km 4/10 ............................ LA 9.5.2011
Hansu ............. kkm 2/09, 7/09, tm 5/10 ...... LA 25.6.2011
Juissis ............. km 11/09, km 09/10
Piu .................. kkm 02/10
Aurora ............. km 02/10
Beata .............. km 10/09
Prune .............. km 12/09
daalia ............. km 12/10 LA 9/2011

--------------------------------------------------

SYNTYNEET MURUSET <3

2010

Katsu - km 12/07, ku 11/08 - poika - 11.1.10 - rv 39+0 - 50,5 cm - 3 676 g
HMM83 - km 5/09 - poika - 16.5.10 - rv 41+5 - 49 cm - 3 708 g
Tiitu-tii - km 5/09, 8/0 - poika - 25.5.10
J-R - tm 7/09 - tyttö - 1.6.10
Sarppa75 - kkm 8/09 - poika - 25.6.10
Tilkku - km 7/09 - poika - 17.7.10 - rv 39+3 - 50 cm - 3 130 g
Jane75 - kkm 9/06, 3/09, 9/09 - poika(2.) - 01.10.10 - rv 40+1 - 51 cm - 3 815 g
Tipsuliini - km 7/09, tm 11/09 - tyttö - rv 40+6
Minttuli80 - kkm 10/09 - tyttö - 12.10.10,
Mimis - km 05/09 - tyttö - 29.10.10 - rv 37+4 - 47 cm - 2 610 g
Saapi tulla - kkm 11/09 - poika - 13.11.10 - 3 390 g
Strumppis - km 12/09 - tyttö -10.12.10 rv 41+0 - 52 cm - 3 950 g

2011

Lakallis - km 10/09 - tyttö - 2.1.11 - 53 cm - 3 995 g

--------------------------------------------------

KADONNEET LAMPAAT (?)

Erica ................. kkm 10/07 ...................... LA 31.8.2010 .... poikalupaus <3
viljonkkatyttö ..... km 10/09 ........................ LA 23.9.2010
Ellu .................. kkm 11/09......................... LA 23.11.2010
Tiukku .............. km 11/09 .......................... LA 23.11.2010[/QUOTE]
 
Juissis: Mulla oli kanssa just tommonen samanlainen kausi, kun ei tapahtunu mitaan siina viikoilla 11-14. Mun maha pullahti menkoista laskettuna 14+3, mutta siis ultraan jos on uskominen niin oon ollut sillon jo 15+4. Eli siis 8 paivan heitto tarkalleen eika 9. Kiva, etta aitiyslomakin alkaa sitte viikon myohemmin, kun pitais. No maanantaina pyydan lahetteen rakenneultraan mun laakarilta, viikolle 20+ eli ultran mukaan 21+. Pakko paasta kuulemaan kaikki viela toisella vieraalla kielella, ku suomeks en infoa tuu saamaan.

Liikkeita oon siis tuntenut viikolta 16 asti, sekin sitten varmistui ultrassa, koska vauvan jalat on vasemmalla puolella ja siella ne muljahtelut on enimmakseen tuntuneet. Nyt vaan tuntuu, etta on ollu tosi hiljasta ja yritin sita sokeria ja kyljella oloa, muttei se mitaan auttanut :( Taas pelot kylla jaytaa niin hemmetisti... varsinkin, kun facebookissa mun tutun siskon vauva oli kuollut kohtuun ihan viimeisilla viikoilla :( Sitten on niita rakenteet ok -statuksia, meille tulee vauva heinakuussa jne. paivityksia. Ma en oo vielakaan kertonu edes mun laheisimmille ystaville :( Jokainen mun mahaa isompi maha saa tuntemaan kateutta edelleen ja oon niin kateellinen noille Kaikki hyvin, meille tulee vauva -ihmisille. Ma en varmaan uskalla edes kertoa, etta oon saanut vauvan, kun voi tulla katkytkuolema tai jotain. Masentavat on tunnelmat.

Taalla on onneksi aivan ihanaa, oon tosiaankin saanu levata ja olla vaan. Oon ehtiny miettia kaikkea ja tullut siihen tulokseen, etten missaan nimessa palaa aitiyslomalta sinne mun paskatyopaikkaan. Siis jos joskus aitiyslomalle paasen ja meille oikeasti tulee vauva. Oon kylla miettiny sitakin, etten oo enaa ansainnut neljatta keskenmenoa enka ainakaan kohtukuolemaa taikka katkytkuolemaa. Oon mielestani maksanut tarpeeksi ison hinnan tasta lapsesta ja oon sen ansainnut... samoin kuin te kaikki muutkin omat vauvanne!!!!! Vauva potkas <3 Huoh....

Daalialle tervetulomoikkaukset, ihanaa, etta tulit noin nopeaa uudestaan raskaaksi :)

Sorry kun taa on vain tata omaa napaa nyt. Keskityn teihin muihinkin sitten, kun oon taas kotona eli tasan kahden viikon paasta. Koittakaahan parjata ja jaksaa naita pelkoja.. ei muuta voi...

Aurinkoa ja lampoa puhaltelen teille ja vauvoille <3

Hansu 18+4
 
Hansu: Mulla on ihan samanlainen tunne töiden kannalta. Jos nyt vaan kaikki menee hyvin, niin on hyvin todennäköistä, etten nykyiseen työhöni palaa. Olen jopa ajatellut, että haen lukemaan jotain uutta alaa, koska silloin ilmeisesti saa täydet äitiyslomatuet, tietenkin on eri asia se, että onko silloin aikaa opiskeluun :) Mutta toivotaan, nyt että molemmilla meillä menee raskaudet hyvin ja päästään nauttimaan vaihteeksi perhe-elämästä :)

Miten teillä muilla on kasvanut mahat raskauden aikana? Mä ihmettelin, kun kaikki sanovat, että raskausmaha lähtee alhaalta siis ihan jostain tuolta karvotuksen rajalta. Mutta kun katoin netistä kuvia, niin kyllä ne mahat näyttävät olevan tuossa heti navan alla ja silleen ylöspäin sitten loivasti pyöristyneitä. Jotenkin tuntuu, että itsellä on jo semmoinen, mutta on niin vaikea erottaa, että onko se oikesti jo vauvamaha vai ei.
 
Juissis: Mulla on koko ajan ollut vatsa tuossa navan korkeudell, ei siis ihan alavatsalla koskaan. Olisin periaatteessa varmastikin voinut kayttaa ihan normaaleja matalalantioisia farkkuja tahan asti jos kayttaisin farkkuja taalla helteessa :) Makin oon pohtinut tuota ihan samaa asiaa. Mulla on vatsa kuvista paatellen (jotka otan joka maanantai) vatsa noussut koko ajan ylospain ja siita on tullut edestapain pyoreampi ja pienempi. Turvotus on siis sivuilta laskenut aikalailla niista ekoista viikoista. Samoin nyt vasta alkaa olla tosi tukalaa syomisen kanssa, kun mahalaukku on niin ylhaalla eika sinne enaa mahdu niin paljon ruokaa kuin aikasemmin.

Sikion liikkeet ja toyttaisyt tuntuu kylla edelleen navan alapuolella ja niin kai kuuluukin. Mulla se eka pullahdus tuli parisen senttia navan alapuolelle ja sen erotti turvotuksesta siita, etta sen alle pysty laittaa kaden ja se tuntu kovalta :) Nyt kun makaan selallani niin vatsa on melkein littea, mutta siina tuntuu semmoinen kova pallo eika sita voi vetaa sisaan. Joskus aamuisin vatsa on vahan litteampi vielakin, sitten paivan mittaan se taas pullahtaa paremmin esiin.

Eilen tunsin liikkeita koko paivan, nyt on taas tosi hiljaista ja siita saa aina paniikin aikaan... blaah. Onneksi sain varattua uuden kunnollisen rakenneultran kotoa, etta paastaan tsekkaamaan asukki jo parin viikon paasta uudelleen ja ihan ilmaiseksi. Siella on myos 4D-ultra :) Toivottavasti vain kaikki on edelleen hyvin siina vaiheessa!!!!

Terkkuja kaikille, tosi hiljaista taalla nykyaan...

Hansu 19+2
 
Hansu: Sä oot jo tosi pitkällä :) Käsittämätöntä ja olen tosi onnellinen sun puolesta!!!

Lueskelen pari kertaa vkossa kaikki 3palstaa, mutten paljo ehdi kirjottaa kun tuo mun neiti on hieman seuraa kaipaava ja myöskin ihana, joskin rasittava ;) Viime yönä nukku melkein 6h putkeen kapaloituna. Pahalta tuntuu sulloa se kapaloon illalla, mutta siinä rauhottuu heti ja on levollinen. Muuten karjuu iltasin siihen malliin että kuuluu kerrostalon ala-ovelle asti. On kai maha kipeä alkuyöstä. Säälittää, kun kyyneleitäki valuu.. Sitte sillä perusteella arvioidaan onko vauva/lapsi kiltti, että itkeekö. No kai itkee ku on huono olla. Tulee toki iteki joskus kysyttyä onko vauva kiltti, mutta sitte muistaa etteihän se pahuuttaan itke. Vauvaa muuten ei haittaa miehen harrastus eli torkuttelu aamusin. Saattaa 3h soida kello 10min välein ja muka herättää. Vauva ja mies nukkuu tyytyväisinä..

Kaikille voimia! Orvokkikin jo kamalan pitkällä :) Ja Viveca! Hitsi mulla pätkii että onko Juissis vieläkään uskaltanu siirtyä tälle puolelle? Pätkii muuten kaikki nykysin. En muista kenen kans oon puhunu puhelimessa, monelta vauva nukahtanu, miten sen sain nukkuun jne.
 
Uutta pukkaa, ihanaa päästä tälle puolelle. Täällähän saa lukea tuttujen juttuja. Kiitos Sinille ja Orvokille onnitteluista tuolla toisella puolen.

Eilen plussa ja tänään 4+2. Koetan kuvitella etten ole raskaana, muuten joudun kuitenkin pettymään. Mulla on kohta parivuotias nappula, jonka sain ennen km:a ja raskaus meni helposti ilman pelkoa epäonnesta. Tuntuu, etten enää koskaan voi suhtautua raskauteen niin naiivisti kuin ennen km:a. Pelkään, etten osaa nauttia tästä samalla tavalla kuin ensimmäisestä.

Tuntuuko tutulta? Milloin lopetit huolehtimisen?


-miltsi
 
Lakallis: Juu tänne uskaltauduin sen jälkeen jo jotain kirjottamaan, kun np-ultra oli ohi :) Mutta käyn edelleen toisella puolellakin.

Miltsi: Mulla ei ole pelko minnekään lähteny, vaikka nyt mennään rv 14+5 ja en usko, että se pelko lähteekään. Joka vessakäynnillä katon sitä paperia, että tuleeko vuotoa. Joka mahanipistystä analysoin, että mitä se on ja jokaista tulevaa juttua pelkään eli ultraa jne. Ja sitä, että oireet ovat hävinneet, vaikka niin kai pitäisikin olla. En mä vieläkään uskalla myöntää, että olen raskaana, vaikka koitan positiivisesti ajatella. En ole edes uskaltanut tästä kertoa kuin vasta miehelleni, omille vanhemmille ja omille sisaruksille. Mieskään ei ole kertonut kellekään. Ehkä rakenneultran jälkeen uskaltaisi hieman useammalle kertoa ja muut saavat sitten huomata itse.
 
Onnea miltsille ja kaikille terveisiä varhaisultrasta.
Eli kaikki ok. 11,3 mm kaveri masussa ja syke löytyi. Viikot siis nyt 7+3 ja LA 14.9.
Aamuisin olo on kamala, mistä olen oikein onnellinen.
Olen niiiiin helpottunut, te jos ketkä tiedätte mitä tarkoitan. Nyt varmaan uskaltaa jos soitella neuvolaan.
 
Miksi pitää joutua pelkäämään aina vaan?? :(( Mun pikkutyttöni tuolla mahassa on ollut tänään koko päivän ihan hiljakseen ja mulla on ihan kamala olo, kun pelottaa, että jokin on vialla. :'( Mun maha on ollut nyt pari päivää ihan arka ja tuntuu, että se on varmaan kasvanut taas. Mutta nyt kun maha on arka ja tyttö ei oo liikkunut, niin lasken mielessäni, että ne yhdessä tarkoittaa jotain kamalaa. :( Oon kyllä yrittänyt järkeillä, että voihan näitä "rauhallisempia" päiviä olla ja että tyttö on vaan muuttanut asentoa niin etten tunne vaan liikkeitä, mutta paniikki on silti jo voittanut. Apua, pelottaa! Poika kyllä on liikkunut tänään, mikä on ihanaa, mutta pelottaa mun toisen pikkuisen puolesta.

Voi mä niiiiiiin toivon, että yö tuo tullessaan rauhan mieleen ja sydämeen. Yleensä viimeistään puolen yön maissa on aina liikuntahetki pienillä mahassa. ;) Pitäkää peukkua!
Ja maanantain lähestyvä ultra vaan on mukava plussa tähän jännitykseen, se kun jo itessään aina saa verenpaineen kohoamaan ja paniikin kurkkimaan olan takaa. :/ Toisaalta hyvä tässä tilanteessa päästä sinne.
*huokaus*

Parempaa fiilistä toisille toivottelen! Ja hirmuisesti onnea miltsille!! Niin ja daalialle hyvistä ultrakuulumisista! Ja Hansulle tyttölupauksesta! <3
 
Miltsi: kuten olet lukenutkin varmaan ettei ne pelot jätä meitä km kokeneita näköjään koskaan rauhaan!! Se on sellaisen kokemuksen aiheuttama taakka jonka kanssa vain on koetettava tulla toimeen :/. On helpompia hyviä hetkiä ja uskoo että kaikki menee hienosti ja on onnensa kukkuloilla, seuraavassa hetkessä taas syöksyy kurkien pelkojen syövereihin... Ikävää mutta totta.

Viveca ja Juissis lienevät samaa mieltä. Vaikka ollaankin jo näin pitkällä niin ei ne kokonaan pelot rauhaa anna. Varsinkin kun tulee niitä hiljaisia päiviä... Mulla on ainakin semmosia ja koko ajan sitten odottaa pieniä tönäisyjä kiihkeästi ja pelko kasvaa. Olen soittanut ihan reilusti neuvolaan ja kuunneltu sydänäänet. Ja molemmilla kerroilla on kuuntelun jälkeen alkanut semmoinen zumbailu mahassa viikoksi eteenpäin että on ihan naurattanut. Nytkin on pari hiljaisempaa päivää takana ja heti huolestuin, mutta aamukahvia tässä nautiskelen ja masu pomppii kivasti :) kaikki hyvin :)

Viveca: kyllä sullakin on varmasti kaikki hyvin tytölläkin. Ja neuvolassa mulle sanottiin tosiaan että kaveri voi olla kääntynyt niin ettei potkut tunnu ja kyllä ne lepopäiviä kuulemma pitävät, vaikka sitä ei vissin saanut ääneen sanoa, sanoi hoitaja. Onneksi sulla maanantaina ultra ja jos oikein huolestuttaa niin soita reilusti vaan polille että tarkistavat tilanteen!!! Tai olet varmaan jo yöllä saanut pieneltä viestin että älä äiti huolehdi???

Daalia: niinpä, miten sitä voikaan olla niiiiin onnellinen huonosta olosta :) nauti siitä ja onnea matkaan kovasti sinulle ja pienelle alulle!! Pysy mukana ja saat tältä porukalta ihan korvaamatonta tukea matkan varrella.

Juissis: mekin pidettiin miehen kanssa matalaa profiilia pitkään ja vasta r-ultran jälkeen kerrottiin enemmän. Jotenkin sitä vain toimii niin, tiedämme sen :) ja kyllä ne paperit ei pönttöön mene täälläkään ilman tarkistusta...vieläkään!!! Muistan että tuo aika oli itselläkin lähes oireeton, tosi hyvä olo ja kyllä sitä mietti että onkohan sitä edes raskaana ollenkaan!!! Pitkiä viikkoja ne olivat. Tsemppiä!

Hansullekin tyttö??!! :) miten se on mennyt ohi!!! Onnea :)

Lakallis: kiva kun käyt täällä moikkaamassa meitä! Perästä tullaan!! Ihanaa kun saat jo hoitaa pientä karjuvaa pakettia!!! Ihanaa!!! Ja hyvän pätkänhän toinen jo nukkui. Tuo kapalointi on mulle ihan uus juttu, pitääkö ottaa selvää.

Ihanaa viikonloppua naiset!
T. Orvokki rv 25+5
 
Kiitos Orvokki :) Niin totta tuo mitä peloista puhuit.
Mun maha on ilmeisesti kasvanut jo sellaisiin mittoihin, että se vaikuttaa selkään ja sopivaa nukkuma-asentoa ei löydy. Viime yö meni pääasiassa valvoessa, koska sen puolen kylki millä yritän maata, niin alkaa särkeä ja saa myös jalan puutumaan ja särkemään. Siihen sitten herään JOS oon edes kerinnyt nukahtamaan ja taas vaihdan kylkeä. Mahallaan ei voi kuvitellakaan makaavansa (hih, olisi ainut osa mikä osuisi patjaan ja muut ruumiinosat keikkuisi ilmassa) ja taas selällään olo käy heti selkään. Eli yö meni kääntyillessä ja kipua vältellessä. MUTTA, sekään ei haittaa koska sain kai tytöltä pari vastapotkua, kun sitä jossain kohtaa yöllä taputtelulla herättelin. <3 :') Voi mikä helpotus!! Eilen oli niin kamala olo ja aloin jo uskoa, että en tule pienestä enää kuulemaan.
Luulen kyllä, että oot Orvokki siinäkin oikeassa, että pieni on jotenkin vaihtanut asentoa, koska ne liikkeet tuntuu niin vaimeina ja niitä en tosiaan tunne - muuta kuin tuon pari kertaa yöllä. No, maanantaina asia selviää. Toivottavasti kaikki on kunnossa. Ainakin nyt jaksaa taas pysyä järjissään, kun sai tuntea potkuja - edes sen pari. :)

27+6
 
Meille syntyi sunnuntaina poika. Menettämisen pelko riivasi loppuun asti ja viimeisenä pelko siitä, että lapselle tapahtuu jotakin synnytyksessä. Mutta kaikki meni hyvin :) Hyviä vointeja kaikille.
 
Onnnneeeeeaaaa haavelapsesta :))))) Tulehan kertomaan synnytystarinaa ja miten ensihetket pienen pojan kanssa on lähtenyt käyntin kunhan kerkeät!!!!

Viveca - Ihanaa että tunsit tyttösen potkut <3

daalialle onnea hienoista ultrakuulumisista!

Mimis ja tyttö tänään 3kk <3
 
KESKENMENON JÄLKEEN RASKAANA

A-M ................. kkm 8/08, km 11/09............. LA 25.2.2011
mi-iuska ........... tm 5/09, 10/09, km 3/10 ..... LA 6.3.2011
melluliini ........... km, kkm 10/10.................... LA 6.3.2011
Sini ................. km 11/09 .......................... LA 19.3.2011
Typy ............... km 08, 09, 09, 10 ............... LA 5.4.2011
Khaosan ........... km 5/10 ............................ LA 23.4.2011
Viveca ............. ku 12/08 ........................... LA (x 2) 24.4.2011
Orvokki ............ km 4/10 ............................ LA 9.5.2011
Hansu ............. kkm 2/09, 7/09, tm 5/10 ...... LA 25.6.2011
Juissis ............. km 11/09, km 09/10
Piu .................. kkm 02/10
Aurora ............. km 02/10
Beata .............. km 10/09
Prune .............. km 12/09
daalia ............. km 12/10 LA 9/2011

--------------------------------------------------

SYNTYNEET MURUSET <3

2010

Katsu - km 12/07, ku 11/08 - poika - 11.1.10 - rv 39+0 - 50,5 cm - 3 676 g
HMM83 - km 5/09 - poika - 16.5.10 - rv 41+5 - 49 cm - 3 708 g
Tiitu-tii - km 5/09, 8/0 - poika - 25.5.10
J-R - tm 7/09 - tyttö - 1.6.10
Sarppa75 - kkm 8/09 - poika - 25.6.10
Tilkku - km 7/09 - poika - 17.7.10 - rv 39+3 - 50 cm - 3 130 g
Jane75 - kkm 9/06, 3/09, 9/09 - poika(2.) - 01.10.10 - rv 40+1 - 51 cm - 3 815 g
Tipsuliini - km 7/09, tm 11/09 - tyttö - rv 40+6
Minttuli80 - kkm 10/09 - tyttö - 12.10.10,
Mimis - km 05/09 - tyttö - 29.10.10 - rv 37+4 - 47 cm - 2 610 g
Saapi tulla - kkm 11/09 - poika - 13.11.10 - 3 390 g
Strumppis - km 12/09 - tyttö - 10.12.10 rv 41+0 - 52 cm - 3 950 g

2011

Lakallis - km 10/09 - tyttö - 2.1.11 - 53 cm - 3 995 g
haavelapsesta - kkm 08, ku 09 - poika - 23.1.11

--------------------------------------------------

KADONNEET LAMPAAT (?)

Erica ................. kkm 10/07 ...................... LA 31.8.2010 .... poikalupaus <3
viljonkkatyttö ..... km 10/09 ........................ LA 23.9.2010
Ellu .................. kkm 11/09......................... LA 23.11.2010
Tiukku .............. km 11/09 .......................... LA 23.11.2010
 
haavelapsesta: Onnea pikku pojasta! :)

Viveca: Eikö tuossa vaiheessa rupea muutenkin liikkeet harvenemaan, kun pienillä ei ole enää tilaa niin paljon? Ja luulisi, että kun on tuplat tulossa, niin tilaa on sitten vielä vähempi. Tuli vaan mieleen...

Täällä odotellaan kauhulla perjantain neuvolaa, kun pääsen sydänääniä kuuntelemaan. Mä en vieläkään tajua, että täällä etelässä ihmisiä kidutetaan np-ultran ja rakenneultran välissä kaksi kuukautta! Onneksi itse sain tuon ylimääräisen ajan. Mutta on nämä muutamat viikko ollut aika kauheita, kun ei ole oireen oiretta. Nyt voin käydä normaalisti pitkillä lenkeilläkin, kun alkuviikkoina piti usein jättää väliin, kun silloin pahoinvointi kasvoi. Olen jo ajatellut, että miten sitten käy, jossei kaikki olekaan kunnossa perjantaina ja toisaalta yrittää koko ajan lohduttaa itseään, että todennäköisyys siihen että kaikki on hyvin, on suuri. Mutta kun on tällainen pessimisti, niin ajattelee aina sitäkin, että on niitä raskauksia, jotka eivät tässäkään vaiheessa mene loppuun. Että olen taas kateellinen niille, jotka osaavat koko raskauden olla pelkäämättä mitään :( Stressaavaa jo itsessään tämä, että tuntuu elävän niin, että sitten kun se ja se on ohi, niin rupean ottamaan iisisti. Viimeksi ennen np-ultraa ajattelin, että sitten kun se on ohi, niin voi ruveta tekemään vaikka mitä. Mutta into laantui nopeasti ja nyt vain odottelee seuraavaa tutkimusta, jotta uskaltaisi taas "elää".
 
haavelapsesta: Onnea!
Orvokille: kiitos ja juuri niin. Ei kukaan muu kuin toinen KM:n saanut voi oikein ymmärtää näitä meidän aivoituksia.
Ultralääkäri oli mulla aivan ihana ja lohduttava. Arviolta semmoinen kaiken nähnyt kuuskymppinen mies, joka huomioi isänkin kivasti. Kyllä hyvä lääkäri vaan on kullanarvoinen.
Koko ajan sitä kyttää rintojen aristusta ja vuotoja. Eilen repi vatsaa todenteolla ja mies oli jo ihan huolissaa. Yskiminen mm. sattuu. Lienee ihan normaalia kohdun venymistä...? Vai mitä sanotte pidemmällä olevat?
 
Haavelapsesta, onnea tuhannesti pienestä pojasta!!!!!!!!!!!!!!!!

Apua, mä olen nyt listalla ensimmäisenä.... Niin se vaan aika on mennyt, kyllä tuntui tämä hetki kaukaiselta haaveelta vuosi sitten loputtomien inssien ja negatestien masentaessa.

Viveca, ihanaa että sait tytöltäkin muutaman potkun, aivan varmasti tämän päivän ultrassa kaikki hyvin ja voit taas huokaista!

Eipä tuo pelko tosiaan minnekään katoa, vaikka jossain välissä pahin helpottikin. Mutta yhä edelleen pelkää, että jotain pahaa tapahtuu ihan loppumetreillä tai synnytyksessä :(

Oma olo alkaa olla kyllä aika kauhea, varsinkin yöt on usein yhtä tuskaa. Todella vaikeaa löytää hyvää asentoa, jossa ei joko lonkat tai iskias tai vatsa kärsisi. Vessassa saa ravata vähintään kahden-kolmen tunnin välein, alkuyöstä yleensä useamminkin. Välillä herää kipeisiin supisteluihin tai ei saa unta kun vatsassa alkaa kunnon yökarkelot... Ja uusimpana vaivana on tullut välillä oikein kunnolla unta häiritsevä närästys, josta en ole ikinä raskausaikaa lukuunottamatta kärsinyt. Toissayönä se piti hereillä kolmeen asti. Ja unohdinko mainita, että vessassa käyminen usein yhtä tuskaa, kun ei iskiaksen vuoksi meinaa aina päästä sängystä ylös ja välillä tuntuu että jalka menee alta...

Ja päivällä tietty tuo molemmin puolin vaivaava iskias tekee kävelystä tosi tuskallista, lisänä vielä liitoskivut sekä herkästi kovettuva ja kivistävä vatsa, jonka supistelut muuttuu herkästi kipeiksi kun vähänkin jotain touhuaa. Ja vaikka usein sanotaan, että loppua kohden liikkeet vaimenevat, niin täällä ne ovat ainakin muuttuneet usein suorastaan tuskallisiksi, kun toinen tunkee peppuaan pontevasti vatsaan ja samalla satelee kipeitä potkuja kylkeen, mutta tuon "vaivan" otan kyllä ilolla vastaan.

Tekipäs hyvää vähän valittaa... Onneksi tämä ei kestä ikuisesti ja lopputulos on kaiken tämän arvoinen:)

ja vielä daalialle: kyllä tuo vatsan "repiminen" ihan tyypillisestä venymiskivulta kuulostaa, sitä monet valittavat ja tuttua itsellekin.
Muistan niin hyvin varsinkin alkuraskaudesta, että kun oli jotain kipua niin oli huolestunut ja kun ei vähään aikaan ollut mitään, niin sekin huolestutti...
 
Haavelapsesta! ONNEA ONNEA pojasta!!! Ihanaa vauvasta nautiskeluaikaa :)

A-M: sinä oot seuraavana vuorossa !!
ja kyllähän nuo vaivat kestää kun tietää miksi :)
Itselläkin on yöt aika katkonaisia kun tosiaan pissalle pitää mennä 2-4 krt/yössä.
ja kylkeä vaihtaa kun lonkka puutuu joka on alinna, samoin käsi. Vaikka iso tyyny jalkojen välissä auttaa kyllä paljon. Täällä myös iskias kipu alkoi viikonloppuna, onneksi vain toisella puolella ja toivottavasti oli tilapäista... Masu kasvaa ja pieni touhuaa, joten hyvä tässä on odotella.


Mukavaa viikkoa kaikille!
t- Orvokki rv 26+0
 

Yhteistyössä