***Keskenmenon jälkeen plussanneet maalis- ja huhtikuussa***

Repa: Huomaa, että me olemme kotona eikä töissä, kun täällä roikumme päivät pitkät Oikein nautinnollista illastamista tänään! Kaikki toitottaa koko ajan meille, että nauttikaa nyt vielä toisistanne kun on aikaa, kohta ette saa edes syödä samaan aikaan, jos ylipäätänne ehditte syömään. Menkää nyt elokuviin, kun vielä pääsette jne. Ihmiset eivät tajua, että me ollaan kyllä ehditte tekemään tuota kaikkea jo ihan tarpeeksi vähäksi aikaa ja nyt vaan haluttaisiin tämä yhteinen aarre, jonka kanssa touhuilla eikä juosta leffassa...

Kävin kanssa just koirien kanssa lenkillä ja vähän suunnittelin, jos alkaisi vaikka siivoamaan taas vaihteeksi perjantain kunniaksi. Vein matot viime viikolla pesulaan ja huomenna saadaan ne takaisin niin olisi sitten puhtaat lattiat. Huomenna olisi sitten kanssa lähtö Turkuun (asutaan Lohjalla) veljen pojan ristiäisiin eli nyt lähettelen tälle meidän vauvalle viestejä masuun, että tajuaisi nyt sitten antaa merkkejä, jos aikoo huomenna syntyä, koska en halua kyllä Turkuun synnyttämään. Ei siis millään pahalla turkulaisia kohtaan vaan olisi se vähän hankalaa...

malttamaton&prinsessa 38+2

 

Hei, kiva lukea kaikkien teidän kuulumisia. En enää muista sanoinko jo, että mun laskettu aika siirtyi luultavasti 1.12, viikon päästä olevassa toisessa ultrassa selvinnee enemmän. Eilen oli eka neuvola, nyt pitäis toimertua tyksiin verikokeisiin.

Mulla olis kysyttävää teiltä, olen nyt hiukan peloissani. Mulla on ollut jo reilu pari viikkoa sellasta painontunnetta ja vihlaisuja alavatsassa, mikä varmasti ihan normaalia, niin sanoi gynekin. Tai sanoi oikeastaan että se on hyvä juttu, enkä siitä olekaan huolissani.

Mutta, eilen tuli yhtäkkiä tosi voimakas kipu alavatsaan, sellainen staattinen, samantapainen kuin kuukautisten ekana päivänä, tai samantapainen kuin oli lääkkeellisessä tyhjennyksessä supistelukivut (ei siis supistelua, vaan yhtämittaista, mutta saman tyylistä, eikä siis niin voimakasta). Siis sellainen tunne kuin joku työntyis mun sisältä ulos, eli kuukautisiin verraten sellainen kipu joka hellittää sitten kun vuoto ihan kunnolla alkaa. Mun piti lähteä käymään kaupungilla, mutta yhtäkkiä en pystynytkään kävelemään ilman kipua, ja siihen sekoittui vielä kuvotus jota ollut nyt muutaman päivän. Menin sitten peiton alle sykkyrään makaamaan, ja nukahdinkin, herättyäni kipu oli hellittänyt. Mitään vuotoa ei siis tullut, edes vähäistä. Tänään aamulla oli vähän samantapaista, ei niin voimakasta. Korostan siis, että erilaista, kuin se "juilinta", mitä tuntuu lähes jatkuvasti.

Onko siis syytä pelätä? Onko teillä kokemusta? Mun edellinen oli tuulimuna, ja siitä lähinnä loppui raskausoireet ja sitten alkoi pieni vuoto, mutta millaiset oireet tulee "tavallisessa" keskenmenossa? Mä tiedän olevani nyt aika hermoheikko, mutta en vaan kestä jos nyt jotain tapahtuu. Vielä kun luulin raskauden olevan yli viikon pidemmällä, kuin sen ekan ultran mukaan sitten onkaan. Kannattaako mun välttää liikuntaa? Onko sellainen asia, että pitäisi soittaa neuvolaan? En sinnekään tahtoisi nyt turhasta valitella. Vai siis onko ihan normaalia tällainen, ja mä nyt hypin seinille ihan turhasta? Kiitos jos jaksatte vastata.

pikkutiikeri 6+4, epätietoinen ja siksi paniikissa

 

Suuret tervetulotoivomukset Tinkatarille ja Pamuk:lle

Onnittelut plussista, ja kaikkea hyvää raskauteenne!

Tinkatar: Ymmärrän pelkosi ja huolesi siitä että jos joudut tämänkin raskauden keskeyttämään

Ensin mäkin pelkäsin hulluna keskenmenoa (km 12/07) mutta kun siitä pääsin yli, niin pelkään että joudun taas keskeyttämään raskauden

Jouduin keskeyttämään viime kesänä esikois-raskauden rv 23. Ihana pieni enkelipoika syntyi, jonka sydän oli kaikkea muuta kuin terve

Osaan ottaa rennosti tässä raskaudessa vasta rakenneultran jälkeen, jospa tällä kertaa saisimme hyviä uutisia...

Se pelko kulkee mukana kaiken aikaa, välillä niin todellisena ettei tiedä mihin hyppäisi... Kenenkään ei ikinä tarvitsisi joutua keskeyttämään raskauttaan

se on jotain niin kauheaa

wiivi84: Jaksamista yskän kanssa!

Onko sulla tutkittu sitä sen tarkemmin? Ystävälläni oli pitkittynyt yskä, mikä sitten diagnosoitiin astmaksi, ja sitähän se oli. Pitkään vaan meni ennenkuin tohtorit ottivat tosisssaan

Onko pojan mahatauti helpottanut? Mä sairastin kolmen viikon sisällä eka Rotaviruksen ja sitten Noroviruksen. Ei vaikuta vauvaan, jos vain huolehdit nesteytyksestä. Mulla ei pysynyt muut nesteet sisällä kuin apteekin Osmosal, (no, Rotaviruksessa ei pysynyt sekään aluksi sisällä ) mikä tietysti oli mun pelastus koska sain siitä tarvittavat suolot ja sokerit. Silti kärsin pienestä nestehukasta kun alkoi lihaksiin tulla kramppeja... Norovirus oli rankempi mutta nopeampi tapaus, ja se sai mulla verivuodonkin aikaan

Jos ei mikään neste pysy sisällä, niin sitten tippaan, niinkuin toisetkin tuossa jo sanoivat.
Niin ja tuo Osmosal käy siis lapsillekkin.



Amira: Hui sun paineita!

Ei ihme että huippaa

Jaksamista!

aurinkoenergiaa: Hyvä juttu että oksentelun syy selvisi!

Nyt syöt hyvällä omalla tunnolla

oot sä niin kauan joutunut kärsimäänkin

Repa: Hienosti sun ennustaja-kyvyt

toimivat kun arvasit mikä syy mun vuoteluihin on

Ihana sun masukuva!

pikkutiikeri ja Pamuk: Mahtavat onnittelut pienen pienestä sykkeestä!!

Eiks ookkin uskomaton tunne?
Sisällänne sykkii pienen ihmisen alku

malttamaton: Millä viikoilla sä vuodit ja koska hematooma huomattiin? Kuulemma harvoin hematoomaa näkee ennen rv 8 ja yleensä se kuulemma huomataan vasta rv 12 jälkeen. Hitsiläinen, mä oon siitä ekasta vuotamisesta, eli rv 5+1 asti pyöritellyt päässäni hematoomaa, että josko se ois se, mutta mikäs minä nyt oon lääkäreille epäilyjäni esittämään...

Olisivat pian hermostuneet ja ihmettelisivät että mitä toi akka höpäjää

Mutta olis kannattanut sanoa, kun näköjään mun vaistoni oli oikeassa

Kovasti täällä jännitän sun puolesta, jotta koska tulee lähtö synnyttämään!

Äitee2: Lähetän täältä sulle lämpöisen ja hellän halauksen!

AinoAmanda: Voi että, no onneksi ne huomasivat että napanuora on kaulan ympärillä!

Niin vain ne pienet säikäyttelevät vaikka luulisi että niin turvassa tuolla masussamme ovat...

Hyvä kuitenkin ettei turvotusta oikeasti ollut niin paljon

Riikkulin vauva-arkeen kaikkea hyvää!

Kovasti tässä yritän sitä vauvan tuoksua nuuskutella...

Paranemista vanhemmalle tytölle!

Niin ja tarkoititko Scheriproct-voidetta? Onkohan toi ees kirjotettu oikein...

Eliisa80: Täälläkin vesi pehmentänyt pihan ihan kamalaksi

Ja koirathan kantaa joka tassullaan 5kg hiekkaa sisälle sen sata kertaa päivän aikana

Noh, mutta ylläripylläri, tulikin takatalvi, joten nyt on onneksi vähän siistimpää, vaikka kovasti jo tahtoisin että olisi kesä!

tapsu85: Onnea np-ultrasta!

Hienoa että kaikki on hyvin!

Kiva kuulla Miikkkisestäkin!

Varmasti säikähdit kovasti masuasi, mutta pieni se siellä vain myllersi!

Oma napa: Vähän surullinen mieli...

Tämä kevät... se saa mut ajattelemaan ja mielessäni uudelleen elämään vuoden takaista aikaa kun odotin enkeliäni

Tänään on menkoista laskettuna rv 14+0 ja vuosi sitten tunsin poikani ensimmäiset potkut rv 14+0 lähtien

Tämä tulee olemaan tosi raskasta aikaa, varsinkin toukokuun 30.päivän ja kesäkuun 20.päivän välinen aika... Siihen mahtui viime vuonna 4D-ultra, rakenneultra, lapsivesipunktio, Helsingin ultraus, synnytys, saattue ja hautajaiset...

Toisaalta mua hävettää tästä asiasta puhua ja näyttää miten kovasti muhun sattuu, miten mun kroppani ja sydämeni tuntee edelleenkin sen tyhjyyyden tunteen kun pojastamme jouduimme luopumaan...

Hävettää sen takia, koska moni voi ajatella että olisi nyt onnellinen kun on uusi vauva mahassa. Mutta se ei ole sama asia. Tämä on rankempaa aikaa kuin osasin kuvitellakkaan

Olen erittäin onnellinen uudesta masuasukista, en tiedä missä jamassa olisin jos hän ei olisi masussani. Kesäkuun 20.päivän jälkeen alkaa varmasti pikkuhiljaa helpottamaan - toivon niin

Mitäs muuta...no joka toinen päivä on salaattipäivä, ja joka toinen päivä on roskaruokapäivä, joten vaihtelevat on mielihalut

Olo on muuten tosi hyvä, ja olen niin onnellinen kun ei tule vuotoa!

Tää on tosi huippua!

Mies yllätti, ja oli varannut meille laivamatkan, päivä Tukholmassa-risteilyn toukokuun alkuun

jolloin on mun synttärit, ja samana päivänä meidän 6-vuotis kihlapäivä

:MyAngels ja niin rakas rv 14+0--14+3

 

MyAngels, sulla on kuule ihan 100% oikeus tunteisiisi. Ei edellisen kaipaus ole seuraavalta pois, missään tapauksessa. En usko, että suru koskaan loppuu, mutta jossain vaiheessa se varmasti suhteutuu, sen kanssa oppii elämään. Niinhän sitä sanotaan, että läheisen kuoleman kohdatessa ensimmäinen vuosi on vaikein, kun kohtaa kaikki etapit, juhlapäivät ja muut, ja sitten sen vuosipäivän. Voimia sinulle. :hug:

 

MyAngels: Mulla alkoi vuoto silloin rv 6+2 ja ultrattiin siis 6+4 ja silloin hematooma näkyi kyllä ihan selvästi ultrassa, antoivat jopa kuvan siitä muistoksi, mutta käytiin siis yksityisellä. Lääkäri sanoi, että 4/5:stä raskaudesta jatkuu normaalisti, käski vain levätä ja välttää kaikkea mikä nostaa pulssia. Määräsi myös lugestroneja varmuuden vuoksi tukemaan raskautta 2 vkon ajaksi, vuoto loppuikin sitten 2 tuntia lääkärin jälkeen, kun olin niin onnessaan pienestä sydämen sykkeestä, että unohdin stressata sitä vuotoa Seuraavalla viikolla tehtiin seurantaultra ja siinä hematooma näkyi enää hyytymänä ja kuulemma imeytyy kohdun limakalvoon itsestään. Näin varmaan tapahtui, koska sitten ei sitten muissa ultrissa näkynyt eikä sen jälkeen vuodellut. Muistatko Pulttiboisin vanhasta pinosta, hänellä oli kanssa hematooma, joka vuosi kunnolla ja pitkään, mutta silti raskaus jatkui normaalisti. Varmaan pelkäät rakenneultraa ihan kauheasti, toivottavasti aika kuluu nopeasti niin sitten pääset nauttimaan tästä raskaudesta!

Tänään on ensimmäistä krt raskauden aikana maha kipeä, jotenkin aran tuntuinen ja omituinen...

 

Heippa kaikki muruset pitkästä aikaa :wave: :hug: Nyt ollaan siis päästy muuttamaan omaan kotiin ja kone ei tietenkään ole vielä toiminnassa... eli pimennossa vielä tässä vaiheessa. Paljon olis hommaa ja kaikki ollaan vähän oltu räkätaudissa, joten hitaasti edistyy, mutta ei kai tässä kiirettä - pääasia että ollaan mummolan nurkista päästy omaan

Tänne oli tullut uusia, tervetuloa Pikkutiikeri, Pamu K ja Tinkatar ja suuret onnittelut :flower: =) :hug:

Tosi hyvä että Myangels vuotojen syy selvisi!!!!! Nyt vaan et rehki yhtään! :hug:

Kaikille yhtäläisesti hyviä vointeja, nyt vaan pikana, kun tultiin typyn kanssa mummolasta hakeen hänen polkupyörää - saas nähdä miten pysyn kotimatkan neidin perässä...

Ainiin, siis järkytys eilen neuvolassa - sokerit oli kahdella plussalla Olin ihan että häh, mulla ei ole ikinä missään raskaudessa ollut mitään... että rasitukseen sitten ensi viikolla, voi prkl! Olin syöny karkkia ja juonut herukkamehua flunssaan, toivottavasti johtuis siitä... siis kauheeta! No, muuten onneksi kaikki kunnossa.

stoppis 31+4 (kait)

 

tapsulle onnittelut hyvästä ultrasta :heart: nyt vaan nauttimaan odotuksesta =)


pikkutiikeri toivotaan että on vaan niitä normaaleja kasvukipuja, mulla oli alussa ainakin välillä maha niin kipee että hyvä kun liikkuun pysty ja on kyl välillä vieläkin että voi ihan hyvin olla vaan tavallisia kasvukipuja, jos vielä yltyy niin voithan soittaa neuvolaan, ota nyt vaan rauhallisesti jos lepo auttaa

malttamattomalle hauskaa reissua ja ristiäisiä, jospa pieni syntys sit vasta ensviikolla =)

repalle hauskaa iltaa =) niin ja piti sulta kysymäni että montako liivinsuojusta teit, et mikäköhän määrä mahtais riittää kun alkuun kuitenkin niitten kulutus on aika hurjaa, yritän vaan miettiä et montako munkin pitäis vääntää =)

myangels juu joka paikka on täälläkin täynnä tassunjälkiä vaikka kuinka yrittää kuivata, ihanaa aikaa :headwall:
ja asiasta toiseen, ihan täysi oikeus sulla on surra esikoista ja mun mielestä on hyväkin että pystyt siihen, eihän asioita kannata padota sisälle muuten ne kaatuu päälle joskus
tulevaisuudessa ja ei masussa oleva vauva korvaa teidän poikaa vaan on ihan eri henkilö josta saa olla onnellinen eli ei vaikuta pojan menetyksestä johtuvaan suruun. varmaan tunteet on hyvin ristiriitaset välillä, mutta ihan kaikki tunteet on sulla oikeutettuja jos nyt ymmärsit mitä yritän sanoa =) :hug:

eilen oli pitkästä aikaa niin vaivanen olo että, kokoajan sattu johonkin tai tuntu vaan olo niin raskaalta =) niin kai se pitäiskin ruveta jossain vaiheessa, no mut onneks tänään on ollu vähän parempi olo ja eilen saatiin tyttökin kotiin mummulareissulta oli kyl kauhee ikävä ja pojalla varsinkin, nyt se onkin ihan onnessaan kun on sisko leikkimässä taas
tein muuten hyvän löydön tänään kun oltiin kerhossa, sinne sai tänään tuoda tavaraa myyntiin siis kirppis niin sain viis kuviollista harsoo eurolla, meil on meinaan menny kaikki harsot vaippoihin ja tosiaan niitä puklurättejäkin tarvitaan varsinkin jos nyt ei oteta pakkausta, lisääkin kyl ois hyvä löytää ja vielä kun löytys se kantoliina, no juu onhan täs vielä aikaa =)

voikaahan hyvin!

eliisa ja pikkuruinen 23+1

 

kiva kuulla stoppiksestakin onnea uuteen kotiin :flower: ja toivottavasti johtu vaan makeen syönnistä =)

 

Pikkutiikeri,vaikeaahan noista alkuraskauden oireista on sanoa... :ashamed: Mutta,mulla oli voimakkaita kouristeluja alkuraskaudessa ja myöhemmin tuli ruskeaa vuotoakin..olin paniikissa,mutta pelkoni onneks osottautui vääräksi. Olen kuullut moneltakin että on ollut koviakin kipuja alkuraskaudessa ja kaikki ollut hyvin. Keskenmenneessä raskaudessa mulla oli tosi kovaa kipua,niin että en voinut maata tai mitään...vasta viikon päästä tästä alkoi vuoto Toivotaan kun nyt meni kuitenkin ohi,eikä vuotoja näy,että kyse on normaaleista alkuraskauden tuntemuksista :hug:

MyAngels: Tottakai saat surra menettämääsi poikaa,niinkuin pikkutiikeri sanoi,se ei ole tältä tulevalta vauvalta pois.... Koita jaksaa päivä kerrallaan :hug:

Stoppis,mullahan oli yhdellä plussalla sokrut enkä mitään ihmeempi ollut ees syönyt...mutta kuulemma tuoremehukin aamulla voi vaikuttaa. Mutta mulla se paastopissa sit oli ok,niin ei tarvinnut mennä rasitukseen ja nyt eilen oli ihan puhdas näyte. Eli tuskin sulla mitään häikkää on,ne makeet vaan suodattu siihen virtsaan...raskaana olevan munuaiset toimii mytisesti :|

Eliisa,mulla on tehtynä joku vajaa kymmenen paria...mulla on noita kertakäyttösiäkin olemassa muutamia... Ei hajuakaan riittääkö,varmaan riippuu kuinka kovasti tissit vuotaa Mutta nopeesti niitä sit pöräyttää lisää jos alkaa tuntumaan että on tarvis =)

 

Kiitos teille kaikille ihanille ihmisille sanoistanne

Kyyneleet silmissä niitä luin

Kiitos kun ymmärrätte mua, ootte tosi ihania

Täs on yksi rukous/runo, minkä oon kirjottanut poikani muistokirjaan, se jotenkin kuvastaa niin täydellisesti sitä tyhjyyden tunnetta kun viedään lapsi pois mahasta, ja sitä valtavaa pelkoa päästää lapsensa menemään kun ei varmuudella tiedä kuinka se pieni tulee pärjäämään siellä jossain

Se kiukku ja viha, että miksi näin piti käydä, epäilys koko Jumalaa kohtaan, mutta kuitenkin halu uskoa siihen johonkin parempaan, koska vain sillä tavalla tietää että se joku pitää huolta lapsestani tuolla jossain

Koska jos taas en uskoisi siihen "suureen ja mahtavaan", niin en tietäisi kuka lapsestani pitäisi huolta, ja se vasta kamalaa olisikin

Suuri pelko miten ikinä sitä selviää menetyksestä eteenpäin, ja sitä vain toivoo että jotenkin selviäisi...

Ja kiitollisuus kuitenkin siitä että edes sen 23 viikkoa sain lapseni tuntea

Eli tässä nämä kaikki kiteytettynä.

"Jumala, ota vastaan tämä yksi pienemmistäsi,
joka juuri kasvoi minun sisälläni,
mutta ei koskaan saanut kasvaa elinkelpoiseksi kohtuni ulkopuolella.
Minun on niin vaikea jättää sinun huomaasi tämä elämä,
josta piti tulla minun lapseni.
En voi, en halua hyväksyä tätä.


Jumala, ota vastaan myös sekasortoinen sisimpäni.
Ota suruineen, kiukkuineen ja itkuineen.
Epäillys sinua kohtaan, joka annat ja otat takaisin.
Kiitollisuus siitä,
että lyhyeksi aikaa annoit minun huostaani
tämän pienen ihmisen kehittymisen.


Ilo, jonka annoit minulle, kun yhä eli odotuksen aikaa.
Kaipuu nähdä elämä, joka eli ja kasvoi sisälläni.
Tyhjyys, pysähtynyt hiljaisuus nyt kun kaikki on ohi.


Jumala, ympäröi rakkaudellasi
ja parantavalla hyvyydelläsi sureva sydämeni ja
vertavuotava ruumiini.
Yritän jaksaa, ja lähetän mietteeni ylös,
suoraan poikani haituvapeitteelle.
Minun vartaloni, sisimpäni tietää sen tuskan yhä,
luopumisen tuskan, surun syvän.
Anna minulle voimaa uskoa,
että myös tässä tilassa
olen sinun kuvasi."

 

Pikkutiikeri: Uskon että nuo kivut ovat ihan normaaleja. Mulla keskenmenokivut olivat aivan järkyttävää menkkamaista kipua koko alamahassa ja alaselässä, kuin tulessa olisivat olleet

Ja eka alkoi vuoto ja sitten vasta kivut.
Mutta tässä raskaudessa on ollut kovastikkin painontunnetta ja vihlaisuja masussa. Kohtu se siellä vain kasvaa vauhdilla, ja uusi elämä raivaa itselleen tilaa

Tokihan nuo kivut aina säikäyttää

mutta jos kipu on vain masussa, ettei yhtäaikaa polttavaa kipua selässä, niin uskon ettei ole syytä huoleen. Harrasta liikuntaa oman voinnin mukaan, jos sattuu niin ota vähän iisimmin

Lepäilet vain paljon, ja ajattelet positiivisia, ihania ajatuksia

Niinkuin sanotaan, että vaikka raskaana oleva nainen ei tekisi mitään muutakuin makaisi, tekee hän silti enemmän kuin mikään työmies - kroppa työskentelee kaiken aikaa kun pieni ihminen siellä kasvaa ja myllertää

malttamaton: Kiitos nopsasta vastauksesta, ja hyvää reissua ja ristiäisiä!

Juu, Pulttis tulikin muuten heti mieleen, kun mulle hematooma-diagnoosi annettiin. Missäs Pulttis muuten luuraa? Mitä kuuluu, ja miten voit?

Kiva että stoppis on päässyt uuteen kotiin!

Eliisa80: Onnittelut harsolöydöstä!

Repalle hauskaa iltaa!

 

Kiitos lohdullisista ja rohkaisevista vastauksistanne, MyAngels, Repa ja Eliisa80. Kai tässä -toivottavasti- on kyseessä ensiodottajan ja menetyksen kokeneen hysteerinen tuntemustensa tarkkailu. Ei se vatsa kuitenkaan NIIN kipeä ollut, että en olisi pystynyt makaamaan, selkää ei polta eikä tosiaan mitään vuotoa. Nyt ihan ok olo, kuvottaa vaan. Jännää, miten se kuvotuskin sitten kuitenkin on jotenkin kiva asia, vaikka siis ihan kauheeta, mutta kun on merkki siitä niin odotetusta ja toivotusta raskaudesta.

 

mä en tiedä mihin tästä kirjoittaisin.
Mä olen aivan rikki.... :'(
Vauva voi hyvin, mutta minä en...
itkettää...en pysty nukkumaan, työtkin teen itkukurkussa....
syy on mies...
mies on menny ihan oudoksi viimeisen kuukauden aikana, tuntuu että nyt kun itsellä on parempi olo, ja seksikin maistuisi, niin joka kerta (päivittäin) kun yritän ilmaista haluani miestäni kohtaan, saan pakit :'(
Olo on tosi torjuttu, milloin syynä on väsymys( tietokoneella kyllä jaksaa olla, ja kännykkää räpläillä) ja milloin ei vaan huvita....
Mielessä pyörii ihan älyttömästi kaikenlaista....
alkuviikosta melkein oli jotain, mutta fiilikset hävis ukolla kesken...
tänään satuin tulemaan selän taakse kun oli koneella, ja sillä oli joku nettivideosivu, jossa yläreunassa oli 6 ruutua jossa naiset heittivät yläosia pois...katseli muka rekka-autoja...
kuvittelenko kaiken vai voiko oikeesti olla jotain...
Itken vaan...en voi puhua miehen kans, koska pelkästään ajatukset saa itkemään...
ajattelin että kirjoitan sille kirjeen ennenkuin meen nukkumaan, lukekoon kun tulee töistä...
mä olen aivan rikki... :'( :'(

Anteeksi oma napaisuus, mutta nyt ei vaan jaksa... :ashamed:

 

AE :hug: :hug: koita jaksaa, näitä on aina välillä varmasti kaikkien suhteissa, se kirje on tosi hyvä juttu, ainakin miehes sitten tietää mitä ajattelet.
eikös noilla autosivustoilla oo usein noita naisia, en kyl voi tajuta miks :headwall: toivottavasti on vaan niitä, itekkin kyllä suuttuisin tollasesta
mun miehellä on halut ihan minimaaliset raskausaikana ja välillä on tuo hellyyskin vähissä, kai ne on niitä kausia, mutta itse tietty tiedät teidän tilanteen parhaiten, toivottavasti kaikki selviää parhain päin :hug:

 

AE :hug: Toivottavasti saatte asiat selvitettyä. Nuo miehet nyt on välillä kummallisia. Jos saisitte puhuttua asiasta. Kerro, että sua satuttaa ettei hän huomio sinua, mutta sitten katselee noita kuvia. Meillä mies sanoi suoraan, että on vaikea keskittyä petipuuhiin, kun mun maha on jo niin iso (odottakoon vaan miten iso siitä vielä tulee!) ja ajatuksiin tulee vaan että onko vauvalla kaikki ok. :hug:

Myangels hyvää sairaslomaa ja nyt sitten levon kannalta.

Mikä on malttamattoman tilanne? Pääsettekö lähtemään Turkuun tänään?

Pikkutiikeri Jospa ne olisivat niitä kohdun kasvukipuja. Mullakin oli vaikka minkälaisia kipuja ja ruskeaa vuotoakin paljon.

Jemima 24 + 6

 

Arskaseni... :hug: Noi halut voi kyllä kadota aina hetkellisesti ilman isompaa syytä. Meillä oli suhteessa joskus vaikeita aikoja kun itse olin aktiivisempi kuin mies ja koin ne torjumiset aina niin,että en jostain syystä ollut tarpeeksi haluttava.... mutta aloin keskustelujen myötä ymmärtämään että asia ei ollut niin,aina vaan ei halut kohtaa. Ja sitten kun vielä yrittää kovasti ,niin toinen käy ahdistumaan :ashamed: ja näitä on kausia on ollut useitakin,välillä se olen minä ja välillä mies,kun pihtaa... nyt raskausaikana ei oikein oo napannu kumpaakaan mitenkään aktiivisesti. Mutta välillä kaipaisin muuta huomiota enemmän kuin mies tällä hetkellä sitä suo ja tulee pahoitettua mieli,kun toinen ei ymmärrä Yritä kertoa tunteistas miehelle,vaikka kirjeellä,koska voihan olla että hää ei alkuunkaan ymmärrä mitä torjumisellaan saa aikaan... jos saisitte puhuttua,niin ehkä ymmärtäisit paremmin miksi seksi ei just nyt maistu miehelle ja voisit saada tilalle toisenlaista hellyyttä ja huomiota... Älä ainakaan nyt enää murehdi omassa päässä enempää vaan koita puhua...täällä ollaan hengessä mukana :hug:

Täällä yö mennyt taas ketuilleen..jatkuvaa vessassa ramppailua ja ei taas mikään aseto oo ok :kieh: Olin jo viiden maissa täysin hereillä mutta menin seitsemän jälkeen takas sänkyyn,etten oo kokopäivää kuin kuolleen rukous. Muutaman tunnin sit sain loppujen lopuiks torkuttua,mutta nyt on silti hiukan pönttö olo... täytyis lähtee ulos käyskentelemään.jos vaikka piristyis.

Repa ja kutvis 34+4

 

se alko sitten rauta-aika :| hemppa oli ke 110 ja sain luvan juoda sitä rautavalmistetta, floravitalia. nyt vaan on niin, että väsymys on entistä valtaisampaa. heräsin tänään kasilta, nukahdin uudelleen yhdeltätoista, nukuin tunnin ja vasta kahdelta pääsin ylös sängystä. jos tää on tätä huomisenkin, haen maanantaina saikkua. paha mielikin, kun pitäis valmistella muuttoa, mut ku ei vaan pysty. augh.
mitenköhän pian tästä tokenee?

ae puhukaa

kaikille muille yhteisesti (ei vaan jaksa nyte :ashamed: ), hang on there, hyviä vointeja!

irtis 22+4

 

MyAngels: Pulttista ei olekaan muutes enää näkynyt tässä pinossa, mutta löytyy tuolta huhtikuisten pinosta TÄMÄN PÄIVÄN, koska huomenna pääsee käynnistykseen ja saa prinsessansa vihdoinkin!

Jemina: Päästiin Turkuun ristiäisiin vaikka perjantai yönä olin 99% varma, että lähtö olisi tullut laitokselle.

En tiedä oliko sitten se vyöhyketerapia vai mikä mutta koin ensimmäiset oikeat supistukset. Eli yöllä heräsin alavatsasärkyyn ja sitten alkoi supistukset klo 5-7 niitä tuli 6 kpl:tta ja ei kyllä olleet harkkasupistuksia Klo 7 alkoi sitten väsyttämään ja klo 9 heräsin totaalisen pettyneenä, että miten tässä näin kävi?!?! No nyt ne on koettu ja ehkä vähän taas kypsyi paikat eli kun oikea synnytys alkaa, se ei kestä niin pitkään Näin itselleni uskottelen, koska oikeasti mua ei ole jännittänyt koko synnytys tippaakaan, mutta nyt tuli mieleen, että millä perhanalla mä kestän tuollaisia muutaman minuutin välein, jos synnytys kestää ikuisuuden niin kuin ensi synnyttäjällä yleensä käy. Kun aikaisemmin olen odottanut, että tulisi jo niin nyt on sellainen olo taas (kestää varmaan päivän) että voi olla tuolla masussa hetken, että saan ladattua itseni henkisesti tulevaan koitokseen!

irtosora: Tsemppiä väsymyksen kanssa, se on kumma, kun on tarpeeksi väsynyt niin kaikki alkaa tökkimään ja ketuttamaan, sitten harmittaa kahta kauheemmin. Nestemäisen raudan pitäisi kyllä auttaa suht nopeasti.

AE: :hug: Meillä mies ei suostunut seksiin ensimmäisen 12 vkon aikana. Edellinen keskenmeno alkoi seksin jälkeen ja sairaalassa lääkäri sitten tokaisi, että jos istukassa oli jotain vikaa niin seksi sitten edes auttoi sen irtoamista ja keskenmenoa. Yritin sitten selittää miehelle että jos istukassa oli vikaa, olisi mennyt kesken anyway, mutta silti hänelle jäi vaan niin vahva muisto tilanteesta ettei vain halunnut.

Mua ahdistaa seksi nyt, kun kaikki koko ajan toitottaa, että sillä se lähtee syntymään millä on saanut alkunsakin eli meidän tapauksessa pakkoseksillä. Kun oltiin hoidoissa niin meillä hän oli aina sitten melkein kellontarkat ajoitukset ja kun tätä kuitenkin jatkui niin pitkään niin jossain vaiheessa alkoi seksi tökkimään ihan tosissaan, kun oli pakko. Nyt raskaudessa on ollut ihana, kun voi silloin kun haluaa, paitsi nyt siis lopussa, kun takaraivossa jyskyttää, että tätä tehdään siksi että sperma kypsyttäisi kohdunsuuta

malttamaton&prinsessa 38+4

 

Heips!

Minäkin oon huomannut sen Pulttiksen kirjottelevan huhtikuisissa,onnea hälle vaan käynnistykseen :flower: Toivottavasti tulis kertomaan tänne meille sitten miten kaikki oikein sujui =)

Malttamaton,kyllä siellä kohta alkaa tapahtumaan...mulla on nyt paritapausta tästä lähipiiristä tiedossa,että synnytys on lähtenyt käyntiin ilman mitään ennakkovarotuksia...eli se voi tapahtua milloin vaan,vaikkei niin kovasti supisteliskaan... Ja sitä paitsi sulla on velvotteita,kun on sovittu et yli ei mee Jänskättää sun puolesta.... ja älkää ressatko sen seksin kanssa,eikös sekin oo niin että jos ei mitään oo tapahtumassa,niin ei se seksikään siihen auta. Ainoastaan vaan jos muutenkin ois tapahtumassa,niin sitten se saattaa jouduttaa tapahtumaa. Tulloo se ilmankin :heart:

Mulla oli vähän parempi yö,olin niin väsy,että sain onneks unta aina kusireissujen välissä. Ja vessassa saa nykyjään sit juosta n.4kertaa yössä :kieh: Vauva painaa selkeesti enempi tuonne alas kun vielä muutama päivä sitten....

Nyt täytyis visiin alkaa toimimaan,kaveri tulossa kyläilemään tunnin päästä. Kiva kun jotain puuhaa,kun mies taas vaihteeks päivän poissa =)

Repa ja kutvis rv 35+5

 

heippa
en oo kerinny oikeen koneelle kun oon ollu ns. yh muutaman päivän, mies on reissussa ja tulee vasta tänään myöhään yöllä. Yleensä sillä on parin päivän reissuja arkena, mutta nyt on ollut oikeestaan koko viikon pois...Onneks mulla on ollu oma äitini täällä suurena apuna ja seurana. Eipä tässä muuten mitään, mutta...kun tää oma olo on mitä on,
pahaolo 24 h... :x ulkonaolo helpottaa, taitaa kyll naapurit kohta arvata kun vaan nojailen puihin ja koitan olla oksentamatta naama vihreenharmaana...
Lapset tietty reagoi isin poissaoloon ja heräilevät yöllä mitä eivät yleensä tee.
No, onneks tulee tänään kotiin! :heart:

AE tosiaan varsinkin odotusaikan ei halut aina ihan kohtaa...koitakaa puhua. Tai toi kirjeidea on mustakin hyvä. Saat kunnolla kertoa oman versiosi ilman keskeytyksiä.

Nyt heivaan muksut autoon ja koitetaan keksiä jotain sadepäivän ratoksi.

:wave:

 

MyAngels :hug: siulla on täysi oikeus tunteisiisi niin iloisiin,surullisiin kuin myös vihan tunteisiin...suru varmaan helpottaa jossain vaiheessa tai ainakin muuttaa muotoaan ja toivon jotta ilon tunteet saat pitää tästä lähin mielessä päällimmäisenä odotuksessa kuten myös pienen vauva ajassa.

AE niissä auto sivuissa on niitä naisten kuvia välillä ihan kiitettävästi enkä kyllä minäkään ymmärrä jotta miksi...mutta yrittäkää puhua ja saada asiat selviksi,miehelläsi voi nyt olla joku hiljaisempi vaihe seksi elämän puolella mutta eiköhän se tässä kevät huumassa into löydy takasin...toivottavasti kirje sai miehesi ajattelemaan asioita myös sinun kannaltasi.

Eliisa Miulla olis yksi kantoliina jota en osaa käyttää enkä tarvitse toi on sininen ja 100% puuvillaa sekä ohjeetkin on erillaisiin sidoksiin...jotta jos kiinnostaa

Repa montako kerrosta laitat froteeta liivinsuojiin?? Sain vihdoinkin ostettua itselleni koneen ja sisko lupas tulle opettamaan ompelun ihmeelliset salat ni ajattelinpa itse tehä noita kasan valmiiksi.

Miulla on ollut nyt vähän surua ja pelkoa tän mahan kanssa kun perjantaina tipahdin keittiön jakkaralta alas ja jäin onneksi roikkumaan vasemman käden varassa yläkaapin kahvaan eikä näin olen sitten mahalle ja vauvoille käynyt mitään...koko vasen puoli on revähtäny,käsi,kylki- ja selkälihakset sekä vasen jalka jonka onnistuin myös satuttamaan...olin lasten kanssa kotona ja pojathan säikähti ihan kauheesti,eivät ottaneet edes polille tarkastukseen vaikka suppareita tuli enemmän tuon jälkeen ja veti selässä asti,onneksi loppuivat sitten illan mittaan mutta yöllä ei kyllä tarvinnut nukkua kuin 3h kipujen takia...ei tää nyt niin kauheeta ole mutta olipahan purettava mieltä :ashamed:

Muuten olo on melko hyvä ainut että miullakin nää yöt on aika rikkonaisia vessa käyntien ja suppailujen takia,yöllä nukun pääsääntöisesti sellaista 4-5h enkä sitten oikein osaa päivälläkään nukkua joten väsymys on melkoinen tällä hetkellä,huomenna olis neuvola ja se kammoamani sokerirasitus :x onneksi tuon kokemuksen jälkeen lähetään vihdoinkin hakemaan se mein uusi auto Mersun Sprintteri (esikon sanoin:melsun spihtteli) on vähän vissiin vaikee sana ja mie sain vauvojen vaatteetkin pestyä ja mies lupas huomen illalla kantaa veljensä kanssa lipaston sisälle jotta saan sen sitten puunattua vauvojen vaatteille puhtaaksi.

Sellainen vielä painaa mieltä kun meillä oli poikien 6v ja 3v neuvolat ja siellä ei tullut muuta kuin valitusta ja valitusta:

Esikko 125cm ja 28kg joten hää on 4kg ylipainoinen ja puhe on pienenä tehdyn kalloleikkauksen seurauksesta edelleen sen 6kk jälessä ja siitä tuli kauheesti sanomista...Kuopus on 14kg ja 93cm joten hää on sitten ikäänsä nähden pieni eikä puhettakaan tule 10 sanaa enempää..."pienuus" johtuu allergioista ja runsaasta sairastelusta pienenä ja uskon jotta kohta hää puhu liikaakin...taitaa miun hormoonit kiukutella mutta jotenkin on sellainen huono äiti fiilis kaiken jälkeen vaikka parhaani olen lasten eteen tehny ni mikään ei riittänyt tolle tätille :headwall:

Eikä tää edes nyt tänne kuulu mutta piti päästä purkamaan vähän mieltä...

Äitee ja tuplat 26+3

 

kirjotin pitkät jutut ja painoin vahingossa jotain ja kaikki katos :headwall: :headwall: en jaksa nyt uudestaan, kirjotan huomenna paremmalla ajalla, mutta piti kuitenkin laittaa
pulttikselle tsempitykset huomiselle ja onnea matkaan =) kerro malttamaton terveiset meiltä kaikilta huhtikuisissa =)

ja malttamattomalle vielä että älä ota paineita seksistä, ei se välttämättä vaikuta ollenkaan käynnistymiseen, mulla on molemmat käynnistyny lasketun tuntumassa ihan itestään enkä kyllä kykeniskään mihinkään kanssakäymiseen loppuvaiheessa, on se olo vaan niin tukala ja kun nyt jo sattuu jos jotain yrittää, mutta siis ota ihan rauhassa, kyllä se pieni on ihan pian teidän sylissä =)

ja palaan huomenna :wave:

 

Hei, ilmoittaudun uutena tähän ketjuun. Tein plussa testin maaliskuun lopussa ja pelko km on edelleen vahva sillä kaksi on takana (-05 keskeytynyt keskenmeno/lääkkellinen tyhjennys)/(-07 kemiallinen keskenmeno). Nyt kävin päivystyksessä viime viikolle K-SKS, kun vasenta puolta alavatsasta särki tajuttomasti ja pientä veren esiintymistä on ollut satunnaisesti peperiin, kun on vessassa käynyt. No, ensimmäisessä sisäultrassa lääkäri ei saanut sikiökaikua ollenkaan ja määräsi verikokeisiin seuraavaksi päiväksi ja uudelleen ultraan. Siellä sanottiin, että viikot on ehkä noin 6 ja syke saatiin ja oikealla paikalla oli oikea asia =) Minulla on raskausrakkula vas. munasarjassa joka aiheuttaa sen kivun (3cm) Sitten minulle sanottiin, että amnion säc on 12 mm (vesikalvo) ja raskaushormoonin määrä on yli 9000. Nyt minua pelottaa, että jokin näistä ei mene yksiin - Tietenkin syke näkyi, mutta viimeisten kk mukaan olisin pidemmällä, mutta taas seksikerran jälkeen viikot täsmää, mutta voiko tuo hormoonin määrä olla jo noin valtava ??! ja jostain luin, että tuo vesikalvo alkaa muodostua vasta viikolla 7??? Osaako joku auttaa ? Tätä lasta on toivottu jo ennemmän kuin mitään muuta ja on nyt jo erittäin rakas ja tervetullut, mutta pelko elää mukana päivittäin Oireetkin saattaa olla poissa muutamia päiviä kokonaan ja sit olen nihan paniikissa...niin kuin nyt, kun oireet in ollut ihan minimaalisia muutaman päivän :/

 

ensinnäkin kiitos teille kaikille :hug: on tosi lohduttavaa lukea että fiilikset on muillakin hukassa...
enhän minä osannu pitää suutani kiinni kirjeen kirjoittamiseen asti vaan soitin miehelle töihin ja annatin ihan kunnolla. siitähän syntyi kunnon tekstiviestirumba puhelun jälkeen ja sitte illalla puhuttiin paljon...kaikki epäilys ei ole loppunut mutta lieventynyt kyllä...
seksiäkin olen nyt viikonloppuna saanut

, mikä piristää kummasti.
Mulla nää halut vaan kasvaa...olenkohan epänormaali

??
Nään seksistä unia koko ajan...hohhoijaa..

Nimra: Tervetuloa tälle paremmalle puolelle, onnea kovasti ja paljon tarrasukkia pienelle...

Vaikka kaikki pelottaa niin muista positiivinen asenne vauvan takia...

Ajatuksin AE ja Vilho 23+3

ps Vilho on varmaan jo valmiiks ADHD..on niin kovin vilkas masukki...

 

Pamuk:lle parempia vointeja :hug:

Äitee: Kokeilin kahdella kerroksella froteeta,mutta tuli aika paksu tumppu,joten laitoin vaan yhden...kannattaa kokeilla,kun tota froteetakin on paksumpaa ja ohuempaa Lisäks vaikuttaa mitä muuta niihin laitetaan. Esim.mulla oli PUL kangasta (kosteussuoja) ja kuivaliinaneulosta ja niiden välissä toi frotee... Vielä en oo tietty päässy kokeilemaan et miten toimii,mutta kuulemma toi kosteussulkukangas on aika kova sana noissa,ei tuu läpi =)
Onneks masulle ei käynyt kuinkaan:hug: Eikä kannata niitä nla tätien juttuja ottaa henk.koht. jotkun nyt vaan olettaa että lapset kasvaa täysin käyritn mukaan jne... varmaan kaikki lähipiirin ihmiset keillä lapsia valittaa aina noita neuvolan tätien aiheuttamia mielipahoja,joten et oo ainoo,kuka saa osakseen tota sanomista. Etkä varmasti oo huono äippä :hug:

Nimra,tervetuloa tänne joukkoomme,onnea raskaudeta ja pahoittelut aikaisemmista menetyksistäsi :hug:
En oikein osaa vastata muuta kuin,että kun syke on löytynyt ja lääkäreiden mielestä kaikki täsmää,en stressaisi siitä enempiä... raskausviikot täsmenee sitten myöhemmin.Ja tuosta hormonin määrästä vois näin maalaisittain sanoo,et kai se on parempi että sitä on paljon,kuin että ois toisinpäin =) Raskausoireet voi vaihdella päivittäin,mullakin oli vain ihan aluks koko ajan huono olo ja sit saattoi olla päiviä välissä,ettei mitään hätää =)
Meillä kaikilla on täällä varmasti ollut toi alkuaika enempi vähempi panikoimista raskauden jatkumisen kanssa,joten et oo ainoo :hug: aika matelee niin hitaasti ton ekan kolmanneksen...eikä se pelko oikein tunnu hellittävän pidemmällekkään päästäessä,mutta ei oo ehkä niin jokapäiväistä. Toivottavasti tänne kirjoittaminen auttaa hiukan kestämään tota jännitystä. Uskon kuitenkin että tälläkertaa sinun raskauskin onnistuu :heart: