Keskenmenon jälkeen kuumeilevat talvella

Tänään kävin aamulla siellä sokerirasituksessa ja hyvin se meni, ihan hemmetin pahanmakuinen se litku ainaki oli jos ei muuta Oli erinlaista litkua kuin silloin esikoisen aikaan oli. No 10.1 lääkäri sitten soittaa sokerirasituksen tuloksista ja klamydian tuloksista.

Minulta otettiin yhteensä laskettuna 7 putkiloa verta Eli siinä samassa katotaan maksa ja kilpirauhaset uudelleen että ne ei vain estä tuota raskaaksi tulemista, oli vähän surullista istua siellä aulassa kun varmaan kolme tai neljä raskaana olevaa tuli sinne kans istumaan :/

Mutta ainut asia mistä olen niin hemmetin iloinen niin on se että olen saanut tässä parin päivän sisällä pudotettua painoa, painoin ennen 111,6kg ja tällä hetkellä painan 109kg mikä on minulta todella hyvä suoritus, olen kävellyt vain kaikkien makeistenkin ohi miettien että "en varmana nytten retkahda ja haluan pudottaa painoa edes jonkiverran"

Ja olen alkanut tarkkailemaan mitä suuhuni pistän, otan päivässä yhden lasin verigreippimehua ja syön nesteenpoistajaa, vitamiinia, foolihappoa saa nähä tuottaako tässä kierrossa nuo tulosta, en ole edes yhtään ajatellut sitä vauva juttua

PAAALJON PLUSSATUULIA JA PUHUREITA IHAN MEILLE JOKA IKISELLE IHANAISELLE++++++++++++++++++++++

 

Peukkuset pystyssä viivojen vahvistumiselle!

Pikkasen tekis mieli mennä ja ostaa testi, mut aion pysyä lujana, enkä mene ennen kuin aikaisintaan ens viikolla, jos vielä siis tarvetta.
Nyt normista kierrosta täti paripäivää myöhässä ja pikkasen jänskättää, että oiko voinu olla taas pyhähenki asialla... Alushousut pesty samassa koneessa ja samoilla lauteilla istuttu... Oireita ei oo mitään selkeetä edelleenkään. Lievää väsymsytä ilmassa ja iho ja huulet tosi kuivat. Aamulla niistäessä tulee pieniä veri"naarmuja" ja välillä palelee.. Kaikki voi johtua aikaisista aamuista(tänään herätys klo 5)... Tällä viikolla paikattu kaks hammasta... Lähipiirissä paljon flunssaa. Tätin myöhäisyys voi olla KM:n seurasuta.. Nopean laihtumisen seurausta.. On tämä niin kivvaa tämä arvuuttelu...

Kovasti PLUSSAISTA helmikuuta kaikille!

 

Muutosta oikein sylikaupalla onnea :heart: Kyllä sen plussan kummasti voi aavistaa. Se on se kuuluisa naisen vaisto

Tillu tätipahoittelut :hug: Ois nyt saanut jättää tulematta!! Jos ensi kierto olisi sitten meille molemmille se THE kierto! Kattelin, että mennään näköjään ihan samoissa kiertopäivissä nyt.

Minnuskalle tervetuloa mukaan kuumeilemaan :wave:

Koiksalle plussatuulia Nostan sulle hattua, että maltat olla testaamatta! Itse oon niin testineurootikko, etten vois millään pysyä erossa, jos ois pienikin mahdollisuus plussaan ja täti myöhässä

 

Sanmar: Oli sen verran karsee pettymys tuo kuukauden takainen, ettei enää vastaavaa jos on vältettävissä. Eli en ainakaan testaa liian aikaisin jos nyt saatuis meneen taas niinku viimeks.. Eli mielummin vain haaveilen ja olen tietämätön, kuin tiedän ja petyn... Ompa taas sekavaa selostusta, mut kyl te tajuutte mitä tarkotan. Oispahan sit viikot edes vähän pidemmällä ja haluan ehdottomasta VAHVAN plussan sit ku plussaan... Äskön piti ihan keljuillessaan testiksi mitata lämmöt... 37 tasan.

 

Sanmar: Niinpä mennäänkin. Kerranki on kierto helppo laskea,kun kp 1 oli kuun eka päivä.. Huomenna sit otetaan järeämmät aseet käyttöön ja eka clomi aamulla nassuun. Jännittää vähän ne sivuvaikutukset.
Vielä piti tänään päivällä märistä tätä elämän epäoikeudenmukaisuutta.
Kyllä se plussa sais pikkuhiljaa tulla,ku yli vuosi on jo menny edellis kerrasta...

:attn:
SIIS KÖYRIKÄÄMME KAIKKI TÄLLÄ KIERROLLA MARRASNYYTTI ALULLE!!!!!!

 

Koiksa-79 sitä ylläri pylläriä siulle toivon kovin - Plussatuulosia!!

Halitukset:hug:tädin yllättämille - Jaksuja:heart:

Mie vielä sitä lokakuun ylläristä haaveksin..
..huomenna laittelen alakertaan ekan Lugen.

 

Heippa.. luulenpa ettei tässä kierrossa plussaa tule VAikka jomottaa nivusia ja outoja jomotuksia ollut muuutenkin.. Olisin niin halunnut lokavauvan.

Mä olen vähän pihalla nyt ku en oo kauheesti käynyt täällä.. koitan päästä taas mukaan.

 

Onnea plussanneille

Itsellä oli tänään 3.ivf punktio.
13kpl munasoluja tuli mutta vain 5kpl oli itse solu.
En tiedä että päästäänkö edes siirtoon asti.....masentaa ja pahasti.

Ei musta mihkään enää ole.
Kyll on tuo meitin 3vuotias oikeesti joku ihme.

Ja kuitenkaan meissä ei kummassakaan mitään vikaa ole.

 

Onnea Muutosta! :flower: kyllä se viiva siitä vielä vahvistuu

Mulla taitaa olla kp 27 kaavinnasta laskettuna. Ennen raskautumista kierto oli viimesen vuoden ainakin melkeinpä kellon tarkasti 27pv. Eli sen mukaan pitäs huomenna alkaa vuoto. Huomenna ollaan sopivasti reissuun lähdössä. Eipä sitä kyllä tiedä miten tuo km sotki kroppaa, la aamuna teen jokatapauksessa r-testin, jos ei oo vuoto alkanu, kun illalla olis juhlat joissa alkoa tarjolla... Viime viikolla oli aika ikäviä kipuja alamahassa muutamana päivänä, liekö ollu ovis? Ei kyllä sellasia ovistuntemuksia oo ennen ollut... Minkäänlaisia tuntemuksia ei nyt ole raskauteen viittaavaa eikä myöskään menkkatuntemuksia. Vähän jänskättää et jos/kun vuoto reissussa alkaa, et kuinka paljon sitä tulee, kun sairaalasta saadussa lapussa luki et seuraavat kuukautiset saattaa olla normaalia runsaammat. Mites muilla on ollut? Ja onko ekat menkat kuinka ajallaan tulleet?

Sellasia, paljon plussa puhuria kaikille ja mukavaa viikonloppua!!

 

Kiitos mur-mur!

Samaa toivotaan tasan kaikille!

Shendalle ja kaikille muille vaikeuksien kanssa painiville kovasti jaksuja ja voimia. Pari tuttua joilla myös vaikeaa, mut heidän kans puhuttu, että kannattaa olla onnellinen jos on edes yhden oman kullanupun nykypäivänä saanut.

Täällä siis kirjaimellisesti piinaillaan. Välillä tuntuu, et ois täti tulollaa, mut sit se menee ohi...

 

Kultakimpale2 odotellaanpas vielä..Plussatuulia!!:heart:

Shenda81 Hurrrrrjasti Onnen pipanoita, että NYT onnistaisi ja siellä ainahin yksi terve&sitkeä pienen alku olisi..ja sitä myöten plussa pärähtäisi!!!:heart:
Voimasia:hug:


Plussasadetta ihan jokaiselle laittelen!!!

 

Huomenta!

Kyllä se nyt taitaa olla niin, että pieni hyyryläinen on tarrannut matkaan sillä tein aamulla uuden varmistustestin ja sitä mukaan kun testi kastui, ilmaantui punertava viiva, joka oli vahvempi kuin eilen aamulla Voi tätä ihmettä ja kummaa..

Katsoimme eilen taivaantulet miehen kanssa ja pojat nukkui.. Ohjelmassa tuli kohta kun Rauni näytti ulrtakuvaa vauvasta miehellensä niin silloin sanoin, että "mekin päästää ihastelemaan kohta omaa ultrakuvaa" (tietysti jos kaikki menee hyvin). Eihän se siinä samassa ymmärtänyt ja hetki meni kunnes sitten kirkastui ja kysyi olenko raskaana?

Mua pikkasen jänskättää kun tilanne on tosiaan se, että aloitin uudessa työpaikassa joulukuun alussa ja koeaikaa on maaliskuulle asti. Onneksi tämä on niin alussa vasta ja mitä tahansa voi vielä tapahtua niin olen kun en oliskaan.. Hiljukseen aijotaan olla noin muutenkin ennekuin ollaan suht turvallisilla vesillä.

Plussapuhuria kaikille

 

MUUTOSTA, Onnittelut!:flower:



).(
Masentaa ihan vitusti. itkeny milloin mistäkin vikat kaksi päivää. Masentaa masentaa masentaa. Kumpa kaikki vaan LOPPUIS oikeesti. pääsis niin paljon helpommalla
Mun nyt treenaamaan. Ku ei musta muuhunkaan ole.:'(

 

Meillä onkin samat kärvistelyt ollut Bamsen kanssa, aivan kaamea maanantai ja tiistai päivä, oli tuskanhiki ja kyyneleet silmissä. Toivottavasti se tuottaisi jotain hyvääkin

Paljon onnea Muutosta ja oikein paljon vauvaliima lähetän sinne! :flower:

Meillä on tosiaan esikoinen syntynyt lokakuussa ja kovasti toivoisin kakkosellekin LA lokakuulle... voisin kuvitella, että talvivauva olisi enemmän meille luotu!? Olen niin kesä ihminen, että olisi ihanaa, että vauva olisi jo sen muutaman kuukauden vanhempi, että pääsisimme ehkä helpommin nauttimaan kesästä?!? Mutta sitähän ei tiedä, miten asiat loppuen lopuksi menee, mutta ainahan voi haaveilla!
On tässä alkanut ahdistaa jo valmiiksi, että jos en tästä kierrosta raskaaksi tule, niin pitää alkaa miettimään että mitä me teemme tuon tulevan pikkukoululaisen kanssa syksyn tullen... muutenkin on jotenkin ihan plääh olo ollut mutta josko se siitä taas positiiviseksi muuttuisi!?

Täällä tosiaan KP 17/25-28 ja väsymys löysi eilen luokseni, nukahdin sohvalle kun katseltiin Pikku Kakkosta ja kuitenkin olin taas jo kymmeneltä valmis petiin. Lämmöt ollut aamulla 36.4 päivällä 36.7 ja illalla 37 tiedä siten että mitä niistä pitäisi olla mieltä, muuta kuin seuraillaan Vatsaa nippailee ja polttelee.

 

Voi Neiti, ei osaa oikein mitenkään lohduttaa!! mutta iiiiso :hug: masennu, alakulo, itsesyytökset ja luovuttaja fiilis ovat varmasti meidän kaikkien mielessä toisinaan!! Sitä pitää vaan löytää kanava jonka kautta purkaa sitä ahdistusa, sinun kohdalla varmasti tuo treenaaminen on ainakin yksi keino!? Mutta onneksi tänne saa purkaa huoletta myös omaa pahaaoloaan, sekin jo saattaa auttaa kun sen näkee mustaa valkoisella...
Itsellä tällä hetkellä katkeruus ja viha kaikkia niitä kohtaa, jotka näen kaupungilla vatsa pyöreenä! Vaikkakaan se ei ole minn onnestani pois se heidän onnensa, mutta muistuttaan vaan niin kovin omasta menetyksestä
Voimia kaikille ihanaisille naisille, vielä se meidänkin vuoro tulee!! :hug:

 

MIINA84: Se on niin turhauttavaa, vuosi toisensa jälkeen elätellä toiveita. Kun ei jaksaisi. mut ei voi oikein olla elättelemättäkään. eikä haluis luovuttaakaan. ja tiedän että ahistaa kun yks lasketuista ajoista ( eikun kaksi siis!) olis ollu helmikuun alussa. Ottaa helvetin koville taas. 8 lähipiirin kaveria odottaa. 2 vauvaa onkin jo syntynyt, näinä päivinä pitäs syntyy kolmannelle kaverille, ja huhtikuussa yhdelle, ja toukokuussa.... ja kesällä.. Lista vaan jatkuu.
Täytyy lukkiutua johonki 4 seinän sisälle ja olla vaan tapaamatta niitä kavereita, koska mua vaan vituttaa liikaa. Kellään ei ole ikinä ollu keskenmenoja mun kaveripiirissä kuin mulla.. Mulla vissii sit niiden kaikkien edestä.
Vituttaa kun ihmiset hokee et pitäs olla malttia, varsinkin ne jotka ei ole koskaan kokeneet keskenmenoja. Ne ei tajua että se on 0,4-1% naisista jotka ovat saaneet useamman kuin 3 keskenmenoa.
Ja eniten vihaan niitä "ei vaan ole teidän aika vielä"
Mikäköhän joku 10 lasta täysin ongelmitta synnyttänyt on sanomaan koska vitussa on meidän aika??? saati sitten puhumaan maltillisesta odottelusta?

(huomaakohan kukaan että mulla on todella huono aamu ja mä avaudun taas ihan kunnolla )
Sori tämä purkaus:ashamed:
Hävettää olla näin paskalla tuulella ja purkaa sitä sit muihin viattomiin:ashamed:
Kyl tää tästä, huomenna voi olla taas joku sairas euforinen olotila:kieh:
Oon kyllä niin häiriintynyt tapaus:kieh:

 

Shenda81 toivottavasti pääsette siirtoon asti ja paljon onnea siihen! Saanko udella, onko teidän esikoinen saanut alkunsa luomusti ilman hoitoja?

Muutosta ihanalta kuulostaa, että viiva vahvistuu! Onnellista odotusta :heart:

Miina84 pidetään peukut pystyssä sen marrasvauvan puolesta! Mullakin nousee aina katkeruuden tunteet pintaan, kun nään mahoja kaupungilla :ashamed: Mutta ei sille vaan voi mitään, että ne joka kerta muistuttavat juuri siitä omasta menetyksestä ja siitä, että oma syli on yhä tyhjä...

Neiti-81 ei sun tarvi pyydellä anteeksi tunteenpurkaustas! Täälä jos missä niitä tunteitaan saa purkaa! Ymmärrän noita sun fiiliksiä ihan täysin, koska samoja on tääläkin ilmassa. Pelkään, että musta tulee kohta joku ikuisesti katkera vanha ämmä...Mullakaan ei ole lähiystävissä/sukulaisissa ketään keskenmenon kokenutta ja on niin pirun totta, että ei näitä fiiliksiä ja kokemuksia voi täysin ymmärtää, jos niitä ei ole itse kokenut. Aika yllättäen parhaiten mun fiiliksiä on ymmärtäneet sellaiset ystävät, joilla on itsellään lapsia, mutta ei siis km:ja. Yhdellä ex-työkaverilla oli yksi km takana (sen jälkeen 2 tervettä lasta) ja hänestä sain ihanaa tukea silloin ekan km:n jälkeen. Osalta kavereista on kyllä saanut kuulla mitä ihmeellisempää kommenttia. Varsinkin tota "malttia" ja "onhan teillä aikaa, ootte vielä nuoria" WTF!!?? Oon vuoden päästä 30v ja mun mies on mua 7v vanhempi, joten ei tässä nyt kovin "nuoria" enää olla. Tai ehkä minä vielä, mutta ei kai mun mieskään halua olla mikään ikäloppu isi. Ja kun toiveissa olisi enemmänkin niitä lapsia, kuin yksi, niin ei tod olla mitään nuoria. Ja sekin mua on loukannu, kun mun "stressaamiseen", eli oviksen tikuttamiseen ja plussan jälkeen useiden r-testien tekemiseen yms. on suhtauduttu tosi vähätellen ja jopa naureskellen!! Jos olisivat itse kokeneet 3km:a putkeen, niin huomaisivat, että ei hirveästi naurata enää, saati pysty olemaan stressaamatta.... Ei vittu, kun välillä vaan pistää ärsyttään niin helvetisti!! (anteeks!)

 

SANMAR: ja sitten jo se tosiasia että kun se plussa joskus erehtyy testiin tulemaan niin voi kun sitä osaisikin iloita! Nykyään ei enää voi:ashamed: Kun tietää että kesken menee kuitenkin.
sitten alkaa kaikki hokea "älä murehdi kyllä TÄLLÄKERTAA kaikki menee hyvin" ja saa ihan hullunleiman kun stressaa ja on ihan varma että keskenmenee.


Tietysti, mä olen siinä mielessä onnellisessa asemassa että kaksi noita lapsia on siunaantunut "nuoruudessa" Väkisinkin miettii että mitä mun kropalle on tapahtunut :O kun ei enää


tuloksia hei tulee muuten maanantaina niistä kokeista.
pelkään sitäkin et jos löytyyki jotain vakavaa mitä ei voi hoitaa. Mut kuukausi horoskooppi lupasi mulle alkukuussa hyviä uutisia luotettava tietolähde tuo horoskooppi soitan ja valitan jos en saa hyviä uutisia

 

Puhutte NIIIIIIIIN asiaa Neiti-81 ja Sanmar82. Samaa asiaa minäki täällä päivät itksekelen ja murehdin. Lähipirissä on nyt 6 paksuna ja muutama jo syntynyt. Kyllä joka kerta, kun nään jonku maha pystyssä, niin kyllä kyyneleet silmiin tulee.
Sit on justii niitä, jotka hokee, että kyllä sä vielä niitä lapsia saat- Vitustako ne voi tietää, kun 3 kertaa on jo perseelleen asiat menny. Sukulaiset utelee, et joko on vauva tulossa yms..
Nyt sitten jo etukäteen stressaan sitä, kun se seuraava plussa jossakin vaiheessa tulee, niin sit alkaa se vessassa ramppaaminen ja vahtaaminen- TULEEKO VERTA. JA sit ku sitä alkaa tulla niin taas on edessä sama rulijanssi.. Mieskään ei ymmärrä mua täysin. Sillä kun on jo 4 lasta ennestään, niin eihän se osaa asettua mun asemaan ja tuntea miltä tuntuu pelätä niin paljon, että sydäntä raastaa sitä ettei koskaan tule vanhemmaksi.

 

TILLU: :hug:
meillä taas mun nykyinen mies on siinä asemassa ettei biologisia lapsia hänellä ole... vaikka mun tytöt on hälle rakkaita niin juuri eilen kun juteltiin niin purki sitä, miten kamalalta tuntuu ettei se vanhemmuus ollutkaan niin yksioikoista. Hänellä siis vauvakuume todella suuri, ehdottomasti haluaisi oikein "oikeaksi" isäksi mutta kuten huomattu: eipä se niin vaan käykkään. Hänellä on paljolti samoja pelkoja kuin siis sinulla. pelko ettei koskaan saa biologista lasta. ja vaikka itsekin pelkään paljon, en tietysti ihan täysin hänen asemaansa pysty asettumaan, koska nuo kaksi mulle on suotu.

).(
jumankauta! saliltahan tuli takaisin ihan eri nainen
On se kyllä sellanen henkireikä mulle et huh huh.
Mieli parani x 1000 ja siis... jestas.
Se on vaan niin sellanen paikka missä voi nollata täysin pään.
kesällä on sit sikspäkki jos ei vauvamahaa siunaannu:kieh:
itseasiassa päätin että jatkan tuota personaltrainer-sopparia niin kauan kun en raskaana ole, ja ennen kesää pidän sellasen dieettikauden et saa sen nyt kasvatetun sikspäkin tuohon tyrkylle.
kun eihän treenatessa paljon voi niukalla ruualla olla, muutenhan mitään kehitystä ei tapahdu..

mut nyt suihkuun

ja kiitos, te olette kaikki ihania, ihan järjettömän iso henkireikä tämä palstakin:heart::heart: kiitos et jaksatte päivästä toiseen lukea mun ailahtelevia mielialoja :flower:

 

hmm.. minnekkähän minun keskeneräinen viesti oikein lähti noh, kuitenkin..

neiti81: :hug: hienoa että mieli parempi. on se vaan niin hyvä paineiden purku muoto, tuo urheilu =)
ottaen osaa tuohon km/raskaus keskusteluun.. itsellä oli myös varsinkin ekan km:n aikaan ja piiitkään sen jälkeenkin samaisia tunteita.. En osannut, enkä edes halunnut ottaa kontaktia raskaana oleviin tai vauvan juuri saaneisiin tuttaviin ja kavereihin.. samaan aikaan sain kuulla että sukulainen on tullut vahingossa raskaaksi ja salannut sitä ihan viime kuukausile asti.. tuntui NIIN väärältä.
Ryvin pitkään jonkinmoisessa masennuksessa ja nyt jälkikäteen oma käytös kaduttaa ja hävettää. Ei sillä, kaikki tunteet on varmasti sallittuja ja jokainen käsittelee asiat tavallaan, mutta nyt toisen km:n aikaan onneksi samaa juttua ei ollut. tai siis vauvan kaipuu on kova ja haikeana katselen vauvamasuja ja pienen pieniä vauvoja, mutta en tunne enää kuitenkaan katkeruutta. Mulla on 2 ihanaa naperoa kuitenkin :heart:
On kyllä kommentteja jotka ärsyttävät hyvin paljon ja saa heräämään kysymyksen että etkö tajua?? tai että etkö ihan oikeesti ymmärrä miltä tuntuu?? sanahelinät ja nimeen omaan "nuoriahan te vielä ootte" yms fraasit ei paljon auta.
Itsellä oli ystävä tukena kesällä ja kaikkein eniten lohduttavimmat sanat olivat kun hän sanoi että hän ei varmaankaan osaa mitenkään lohduttaa, saati poistaa tuskaa, mutta on tukena ja korvana jos tartten. ( kyyneleet nousee edelleen silmiin kun kirjotan tuota ) ja se tuntui juuri siltä että hän sitä tarkoitti ja ei yrittänyt painaa asiaa pois jollakin kuluneella/ajattelemattomalla lauseella. lausahduksella. Mutta en myöskään sano että tahallaan ihmiset toisen mieltä pahoittaisi.. he euvät vaan yksinkertaisesti voi ymmärtää jos ei omalle kohdalle ole sattunut.

Muutosta: Sulle toivottelen viivan vahvistumista

Shenda81: teille myös peukkuja pidän bd

okei, nyt alkaa aika madella.. ovistestiin ei vieläkään mitään ( näyttää että viivat vaan haalenee entisestään, eikä olleet missäään vaiheessa lähellekkään tummat. ) viimeksi selvä plussa kp14 ja 15.. okei, kierrot heitelleen, mutta kun..
Ja tuntuu että maanantaikin on ikuisuuksien päässä. vaikka nyt en enää edes itedä mitä lääkäri käynniltä odottaa..

meillä aletaan viimein olla terveitä.. tai no pojan yskä ei kovin hyvltä kuulosta mutta neitikin ollut kuumeeton tänään.. josko huomenna vois olla täyden päivän töissä.
jahas nyt tultiin äitiä repimään pois koneelta.. mentävä.

 

Neiti Kyllä se vaan tuo liikunta ihmeitä tekee mielelle ja varsinkin kropalle!! ihanan motivoitunut olet treenaamiseen... pitäisi myös itse ottaa itseään niskasta kiinni! :ashamed: mutta kun isäntä on kaikki illat autolla töissä, niin yritäppä lähteä, työpäivän, päiväkotireissun ja ruuanlaiton jälkeen lapsen kanssa kohtia salia joka on neljän kilometrin päässä!! selityksen makua, mutta ei vaan yksinkertaisesti riitä vuorokaudessa tunnit taikka itsellä voimat näin talvella moiseen rutistukseen... ehkä sitten taas kun pääsee pyörällä liikkumaan!

Teidän kirjoituksia lukiessa, tulee kyllä olo että mitä se minäkin valita... keskenmenostani on vain kolme kuukautta, ja itse yritystäkin reilu neljä ja tosiaan jo yksi ihanuus suotu! kun teillä muilla on paljon rankempiakin kokemuksia ja pitkänmatkan olette käyneet!! mutta toisaalta olen se minäkin menetyksen kokenut ja johonkin sitä oloaan on purettava, niin mielummin tänne missä muillakin on samoja fiiliksiä! kun tosiaan kavereilta ei oikein ole saanut kaipaamaansa tukea, vähän sellaisen vastaanoton olen saanut... että eihän se vielä ollut edes ihminen ja kuinka voin kokea että lapseni on kuollut, kun oli VAIN keskenmeno ja yksikin sanoi eetä hänen sillä ja sillä kaberilla oli niin ja niin monta keskenmenoa ja mitä sitten... Huoh!!

 

Voimia kaikille jotka tarvii niitä! Mä en vaa jaksa mitään semppaus juttuja kirjoittaa kun oma mieli on kans niin maassa koko ajan nivusa jomottaa.. olis ees se pois nin ei koko ajan muistais että menkat alkaa kohta..

 

Sanmar82
Kyllä eli täysin luomusti heti ekasta kierrosta.
Sehän tässä ihmeellistä onkin kun ei meissä mitään vikaa ole.

Kyllä mä silloin 2,5vuotta sitten olin yhtmä kun luulin että heti kun ruvetaan yrittämään niin hetihän se tärppää.

Ja jos joku uskaltaa joskus mulle sanoa sitä että lapsi tarvitsee sisaruksen ja että on itsekästä olla tekemättä lisää lapsia niin mä lupaan motata sitä ihmistä turpaan.

Miehen sisko odottaa kolmatta ja ei kyllä vois vähempää kiinnostaa.On varmaan tulossa helvetin kiva joulu anopilla kun joutuu sitten sitä muksua näkemään.
Ja jos muija uskaltaa mulle valittaa kun on rankkaa niin perkele.....

Sori jos tuli kauheen agressiivinen viesti...mieli vaan suht mustana tällä hetkellä.

 

Hei! Aloittelen minäkin tänne kirjoittamisen... Aiemmin kirjoittelin tuolla heinäkuiset, mutta sitten se vietiin meiltä pois. Joten, yritystä kehiin.

Lokakuun lopulle tämä osuisi jos nyt tärpättäisi.
LA olisi sama kuin ensimmäisen koirani syntymäpäivä. Jotenkin suloinen ajatus, tuo kun on minulle rakas puppe.

Shenda: Meidän äidillä on joku vauvabuumi ja se juttelee jatkuvasti jostain lapsiaiheisesta. En ole kertonut km:stä, koska sen reagointi vain rasittaisi enemmän, mutta rasittaa tämäkin. Nämä ympäröivät lapset ja vauvauutiset ja vähättelyt ystäviltä kun sain keskenmenon on niitä pahimpia juuri. Tsemppiä siis vain ja mieli kirkkaaksi.