~~Keskenmenon jälkeen kuumeilevat~~SYKSY/TALVI 2013-2014

Rosuliina :hug: Niinhän se on, että tieto lisää tuskaa ja ei niitä vaaleanpunaisia laseja enää keskenmenon jälkeen ole, ainakaan useamman jälkeen. Se naivii luottamus siihen raskauden loppuunastiin kestämiseen ja vauvan syliin saamiseen karisee :( Kirjoita vaan sille tutun tutulle, siitä voisi olla apua.

Minnah88 Voi itku sentään :( Mä pidän peukkuja, että kaikki olisi hyvin kuitenkin. Oikein paljon voimia!

Uusille olkoon visiittinne tällä lyhyt :hug:

).( En koe itseeni ollenkaan raskaana olevaksi. Odotan vaan neuvolaa, joka on 22.10 ja jolloin kokeillaan, josko sydänääniä saisi kuuluviin. Vaikka sitä plussaa odotti niin hirveesti, niin nyt mä olen tajunnut ettei sillä oikeestaan ole mitään väliä vaikka kaksi viivaa piirtyi. Ei mua se raskaushormooni kiinnosta, vaan että siellä on elämääkin. Mä rukoilen, että neuvolassa saadaan sydänäänet kuuluviin ja alan tuntemaan itseni "Odottavaksi äidiksi", sillä mulla ei ole tällähetkellä ollenkaan sellainen olo. L'hinnä tuntuu, että tyhjää kohtua kasvattelen.

Joosukka jolla poksui tänään 7+0
 
  • Tykkää
Reactions: Silvia Logo
Iltaa, nipistelee alamahalla, väsyttää ihan hirveesti ja ovistestiin melkein plussa, siis ennen keskenmenoa sain sillä ovistestillä vahvan plussan ja olin raskaana. Nyt on melkein samanvahvuinen.:) Mutta en tietenkää luota ovistestiin 100% vaan odottelen rauhassa mitä tapahtuu.. :)
 
Ei vieläkään tätiä, mutta ei kyllä plussaakaan... : / Mieli maassa ja toivon kipinä jälleen sammunut. :( Kolmen viikon päästä (24.10.) tulee vastaan vauvan laskettu aika jos raskaus ei olisi mennyt silloin toukokuussa kesken... :'( Mun mies sanoi jo aiemmin (ennen tätä kiertoa) että hänestä tuntuu että se tärppi tulee vasta sitten kun se la on mennyt ohi. Tulee niin kuin eräänlainen "closure" siihen asiaan... Mä en kyllä enää tiedä mistään mitään. Tällä hetkellä mulla ei oo taas minkäänlaista toivon tunnetta... :'(

Hyvää yötä rakkaat siskot. :heart: Mä meen itkemään itseni uneen.
 
Voi Mariah33 :/ Tosi paljon tsemppiä nyt, kyllä se plussa sieltä vielä tulee!

Mä oon roikkunut täällä lukemassa teidän kirjotuksia mutta oon ollut luvattoman laiska itse kirjottelemaan. Täällä mennään dpo8 ja vit***aa niin perk*****ti. ON mahdollista että on raskausoire, viime raskaudessa oli sama vaiva. Iltaisin myös humisee korvissa kun yrittää saada unen päästä kiinni, kuten viimeksikin. Onko muilla ollu tällasia r-oireita?

TGIF! Kivaa perjantaita kaikille :)
 
  • Tykkää
Reactions: Mariah33
eemiliah ja Kataja: Tervetuloa! Ei ole tielläkään ollu helppo tie. : / Tsemppiä tästä eteenpäin!

Minnah: Oi, toivottavasti vuotosi olisi vain harmitonta alun vuotilua. Tuleehan joillain menkat useamman kerran raskauden aikana. Halirutistus sinne!

Rosuliina: Voi sinua! Kyllä joskus kaikki tuntuu vaan potkivan päähän ja kokemukset, mitä olet joutunut kokemaan ovat olleet todella rajuja ja epäreiluja. Ne todella ovat vieneet sinulta sen huolettomuuden raskausasioista. Niin epäreilua!
Kannatan ehdottomasti ottamaan yhteyttä siihen tuttavaan, minkä kanssa voisit jutella. En tiedä voisiko jopa neuvolan kautta saada keskusteluapua? Ainakin siinä vaiheessa kannattaa kysyä, kun raskaudut uudelleen. Keskustelut ammattilaisenkin kanssa voisi vähentää raskauden aikaista stressiä. Tämä palstahan on myös aika pinnalla pitävä. Halirutistus sinnekin!

ON. Täällä ollaan nyt yhtä torvea köyhempiä. Tunteet sen asian osalta menee laidastalaitaan, helpotuksesta kauhunsekaisuuteen. Leikkausessa selvisi, että mulla on paljon kiinnikkeitä aikaisemmista sektioista. Ne on juuri voineet vaikuttaa siihen, että alkio ei päässyt kohtuun asti. Joku sisäinen verenvuotokin mulle tuli leikkausen aikana. Ja kyllä olin taas tosi sekaisin nukutuksesta, mutta eiköhän se tästä. Pikkuhiljaa.
 
Mariah33 :hug:

Kiitos sanoistasi KoiKoi. On tämä palsta myös minulle todella arvokas. Mutta kaipaisin myös sitä kasvotusten puhumista.
Ehkä kirjoitan sille tutulle.

Lainasin kirjastosta kirjan "Ihmeet tapahtuvat muille" ja olen lukenut sitä nyt jonkin verran. En tiedä onko se ollut viisasta. Minullahan on ollut aikaisemmin positiivinen fiilis raskautumisen suhteen ja uskon meidän saavan vielä sen pikkuisen tai toivottavasti pikkuisia. Mutta nyt kun olen lukenut kirjaa, niin selvästi minut valtaa ahdistus siitä, että mitäs jos ei saadaakaan.
Taidan lukea nyt tuon kirjan loppuun (kiinnostaa tietää saavatko he koskaan lasta) mutta sen jälkeen en enää kajoa näihin kirjoihin.

Taidan pysyä vaan itsensä kehittämiseen liittyvissä kirjoissa:)
 
Lainasin kirjastosta kirjan "Ihmeet tapahtuvat muille" ja olen lukenut sitä nyt jonkin verran. En tiedä onko se ollut viisasta. Minullahan on ollut aikaisemmin positiivinen fiilis raskautumisen suhteen ja uskon meidän saavan vielä sen pikkuisen tai toivottavasti pikkuisia. Mutta nyt kun olen lukenut kirjaa, niin selvästi minut valtaa ahdistus siitä, että mitäs jos ei saadaakaan.
Taidan lukea nyt tuon kirjan loppuun (kiinnostaa tietää saavatko he koskaan lasta) mutta sen jälkeen en enää kajoa näihin kirjoihin.
Mulla on toi kirja ja mä oon saanu paljon lohtua siitä, että maailmassa ihan oikeesti on muitakin, jotka tuntee samalla tavalla. Lisäks mä aloin miettiin, että meillähän on toistaseks ihan hyvin asiat, kun ei olla noin pitkälle viellä jouduttu. Mäkin aloin kyllä miettiin sitä, että jos me ei lasta saadakkaan ja sitten aloin ajatteleen, että me ei ilman hoitoja lasta saada. Mut sit taas se ajatus jotenkin rentoutti mun mieltä ja nythän me ollaan raskaana. Jatkuva pelko vaan kulkee mukana... :'(
 
Mulla on toi kirja ja mä oon saanu paljon lohtua siitä, että maailmassa ihan oikeesti on muitakin, jotka tuntee samalla tavalla. Lisäks mä aloin miettiin, että meillähän on toistaseks ihan hyvin asiat, kun ei olla noin pitkälle viellä jouduttu. Mäkin aloin kyllä miettiin sitä, että jos me ei lasta saadakkaan ja sitten aloin ajatteleen, että me ei ilman hoitoja lasta saada. Mut sit taas se ajatus jotenkin rentoutti mun mieltä ja nythän me ollaan raskaana. Jatkuva pelko vaan kulkee mukana... :'(
Niin, kyllä minäkin olen saanut esim. tältä palstalta lohtua kun huomaan, että monella muullakaan se ei käy niin helposti.
Olen pitänyt sitä hyvänä asiana, että ollaan raskauduttu tänä vuonna jo kahdesti. Mutta kirjan myötä aloin ajattelemaan, että entä jos se onkin ainoa piste mihin päästään.

Noh, nyt kun kirjoitan tätä, niin pää alkaa selkenemään ja tajuan, että turha tässä on oikeesti vielä piruja seinille maalata. Odotetaan nyt ne ekat menkat ja sithän mä jo menen tutkimuksiin yksityiselle. Siitä saadaan taas lisää tietoa. Voihan se olla, että meillä vaan on ollut tänä vuonna huonoa tuuria, vaikka onnellisiakin hetkiä (omat häät) on mukaan mahtunut.
 
).( Tänään suursiivous tehty kun flunssakin pikku hiljaa helpottaa. Löysin siivotessa raskaustesti liuskan ja ajattelin että testataanpa nyt huvinvuoksi näin päiväpissasta mitä näyttää testi dpo 10. Puhdasta negaa tietysti odotin, mutta kun testin katsoin 3min päästä siellä oli HAAMU.. ja on edelleen.. ei tarvinnut silmiä siristellä.. Miehenkään ei tarvinnut suurennuslasia kaivaa kun näki heti että kaksi viivaahan tuossa on.. Meninkin tyhmä testaamaan.. Vielä on kuitenkin viikko aikaa piinailla tätiä.. :stick:
 
Tulihan se täti tänään kylään.
Onneksi ja ei tarvii lähteä lääkäriin ihmettelemään missä vika.

31.8 alkoi viimeksi ja nyt 4.10. Viimeksi kesti viikon ja saa nähdä miten kauan nyt on tätsky kylässä.
 
Tällä viikolla on kyllä ajatukset ja fiilikset seilannut miten sattuu. Alku viikosta odottelin lujaa uutta raskautumista, mutta nyt alkaa tuntua, että haluanko edes sitä enää. Sisimmässäni haluan ehkä joo kokea sen elämässäni, mutta jotenkin kaikki pelko ja vastuu hirvittää. On suututtanut se. että miksi sellaset ihmiset raskautuu ja saa vauvoja kenellä ei ole elämässä kaikki ihan kunnossa. Kuten mieheni veli esim. Hänelle on tulossa lapsi tammikuussa ja tämä nainen polttaa tupakkaa jonkun askin päivässä ja on muutenkin vähän häiriintyneen oloinen. Miksi heille on sallittu tämä onni, mistä eivät edes osaa iloita. Ovat ilmeiseti eroamassa vielä ennen lapsen syntymää. Tuo asia on niin suututtanut.

Ilmeisesti tiputtelut alkaa olla lopuillaan ja alkaa tuntu enemmän normaalilta. Toki ne kuukautiset olis ihan kiva tulla niin tietäis vähän missä mennään. :) Yksi ihmeellinen oire on kyllä tällä viikolla ollut. Joka päivä on ollut kova kutina alaselässä samassa kohdassa. Ihan häiritsee töissä kun pitää olla rapsuttelemassa joka välissä. Olen yrittänyt rasvata jos iho olisi kuiva ja mitään ihottumaa ei ainakaan näy. Kummallista... Ruokahalu on ollut vähän heikko myös. Jotain on pakko kuitenkin yrittää syödä ettei ihan kuihdu.
 
(.) Prisman halppis testiin pissattu, jotenkin toive ja tunne on kannalla -raskaana- , testin fiilis ei luvannu etes samperin viivanpaikkaa vaikka kuinka käänsin väänsin tihrustin, taivutin, tuijotin ja kuvittelin....:( Masis... Tosin, taitaa olla kp 23-24, ehkä...

Hyvää viikonloppua kaikille :heart:
 
Hei vaan hei kaikki. Minäpä ilmottaudun tänne tuolta toukomuruista.. Tänään oli km kivuliain päivä, jestas.. Kaikki (toivottavasti) tuli ulos. Anteeksi näin suora puhe..

Tosiaan viikon alussa verinen vuoto, neuvolan huonolla uä laitteella ei sykettä enään masuasukilla, mutta ei voinut sanoa varmaksi, 9.10. ultra missä varmistus, mutta näillä kivuilla ja tavaralla mitä ulos tulee, on vain IHME jos ei muka olisi kesken mennyt tämä.. Toki uskon ihmeisiin.

Olisin ollut tänään rv 7+2. Ensimäinen (Ja viimeinen!!!!) keskenmeno tämä minulle. Toivon että on ollut täysin sponttaani km ettei joudu kaavintoihin ym.

Paljon olen miettinyt että voisinko millään heti km:n jälkeen yrittää ennen ekoja menkkoja.. Varmistelen tätä vielä seuraavalla lääkärikäynnillä.. Miten te olette toimineet? Täytyy lukaista tätä ketjua joskus tarkemmin, nyt keräilemään voimia!
 
Ei ole aikoihin taas tullut kirjoiteltua.

Valitettavan monta uutta nimeä näkyi taas. Pahoittelut teille ja toivottavasti pian kaikki pääsisi tuonne odottajien puolelle.

Minnah88 Pahoittelut :(

Kierto heittää häränpyllyä km:n jälkeen yhä edelleen. Joka kierrossa tuntunut, että ovis olisi kp 13-14 halujen, nippailujen ja limojen suhteen, mutta kiertojen pituudet onkin sitten 28-34. Tänään kp 20 menossa ja aamulla töissä alkoi tuntua kuin joku koittais tunkea haarukkaa tuonne alakertaan. Ei tiennyt kuinka olis kun ei pystynyt seisomaan kunnolla kun niin saakutin kipeetä kävi. Koitin vaan nojata työpöytään ihan rennosti, mutta ei kyllä onnistunut. Kävely teki kipeetä tuonne alakertaan ja oli pakko pakottaa itsensä varastoille käveleen vaikka niin saakutisti sattu. Pidin sitten seinistä kiinni kävellessä ettei jalat lähtis alta samalla kun joku tunki sitä helkutin haarukkaa sisälle. Hetkellisesti välillä helpotti, mutta iltapäivästä koitin istua kun taas joku alkoi tunkee haarukkaa sisään niin ei vaan pystynyt. Pyörin siinä mun tuolissa kun ei paikallaan vaan voinut olla. Siinä vaiheessa jo mun naamasta näki, että kaikki ei kunnossa. Tietenkin yksi työkaveri siinä sitten kyseleen, että mihin sattuu ja onko kaikki kunnossa. Nyt illasta ei sitten enää mitään tuollaista ole ollut. Jää vaan arvailtavaksi mikähän helkatti tuo sitten oli. Ei sattunut mahaan, ei sattunut selkään, ei reisiin ei minnekään muuhun kun alakertaan.

Se pitää sanoa, että syksy on niin ihanaa aikaa ja nostattaa mun fiilistä kyllä huimasti. Nyt on viimisen kuukauden ajan tullut ulkoiltua koirien kanssa vielä enemmän kuin yleensä kun luonto näyttää niin kauniilta ja ilma on niin raikkaan viileä.

-Jetta-
 
Pikaisesti käyn täällä toivottamassa uudet tervetulleeksi! Kovia kokemuksia kaikilla takana, toivottavasti ryhmästä saisi vertaistukea ja vauvahaaveet meidän jokaisen kohdalla toteutuisi.

Minnah Mikä siellä on tilanne? Täällä ollaan vähän huolissaan, kyllä sun piti jo päästä plussanneisiin! Ei oo reilua tuollaiset pelottavat vuotelut... voimia! :hug:

Täällä eka primolut kuuri lähestyy loppuaan, vielä kaksi pilleriä jäljellä ja sitten ootellaan että vuoto alkais ja pääsisi uuteen kiertoon.. muttamutta.. en tiedä onko nyt sitten tuon progesteronin aiheuttamia oireita mutta turvottaa! Sehän oli ensimmäinen ja oikeastaan ainoa oire viimeksi raskaudesta mulla.. ja se että ruokahalu oli ihan älytön, niinkun nytkin, mässäilty on! mullahan on noita testejä tuolla mutta en nyt tiedä onko tässä järkeä testailla, jotenkin tuntuu että raskauden mahdollisuus on ihan olematon. Katsotaan, katsotaan. Muuten mieli nyt hyvä, tuntuu että saa kierron kuntoon tolla lääkityksellä eikä tarvi jatkuvasti surra ja miettiä pitkää kiertoa, ovuloimattomuutta ja mysteerivuotoja. :)
 
Tuuuli Voi ei, kamalaa!!! Itsekkin jouduin toukomuruista tänne siirtymään valitettavasti. :( Voimia oikein paljon! Toipuminen ottaa oman aikansa ja toivottavasti saat paljon tukea tästä ryhmästä! Itse ainakin olen saanut. :)
 
Kiitos kaikille tsemppauksesta ja munkin puolesta uusille tervetuloa ketjuun ja pahoittelut keskenmenoista. Toivottavasti päästäisiin kaikki täältä mahdollisimman pian "pois". :)

Ehdin just valittamaan kaavinnan jälkeistä tiputteluvuotoa mutta nyt ehkä vihdoin vihdoin se on ohi!! Voi tätä onnen tunnetta, en tajunnutkaan kuinka paljon se mua oli oikeesti ahdistanut. Eilen oli eka päivä kun ei tullut mitään ja oli kyllä onnellinen olo pitkästä pitkästä aikaa. Herkän r-testinkin tein eilen ja se oli vihdoinkin nega! Lämmötkin oli palannut normaaleiksi. Nyt tuntuu että pääsee vihdoinkin tässä asiassa eteenpäin, elokuussa kkm tosiaan oli nii nyt vihdoinkin jos tää lokakuu antaisi uuden mahdollisuuden :)
Meille tosiaan sanottiin et saisi aloittaa uuden yrityksen heti kun jälkivuoto loppuu, mietin sitä ovulaation ajankohtaa ja tuntemuksia, onko kukaan teistä bongannu ovulaatiota heti kaavinnan jälkeisestä kierrosta ja jos on niin milloin? Oon ihan hölmö ku kuvittelenkin että voisi olla jotain mahdollisuuksia mutta pakko ajatella positiivisesti että jaksaa. sitten kun ne ekat menkat tulee nii voi ajatella että " jee nyt alkaa kokonaan uusi hyvä kierto" yms. Yritän ainakin ajatella näin vaikka varmasti niitä masennuksen hetkiäkin tulee välillä kun ajatukset heittelee miten sattuu.
 
Jetta, voiskohan olla kiinnittymistä? :) Mulla esikoisesta tuli ihan järkky kiinnittymiskipu, heräsin yöllä kesken unien siihen ja kierin tuskissani hetken. Tosta keskenmenneestä en kyllä tuntenut moista..

Täälläkin tosiaan viime kierto oli vaan 23pv mutta nyt mennään ainakin kp24 eikä menkkoja vielä näy. Luulin tuntevani oviksen kp14 paikkeilla mutta nyt taas kp 21-22 oli kunnon alavatsakramppeja et mitä lie ollut? Esikoisesta mulla tuli ovis aika myöhään. Tosiaan sitä Thyroxinia oon nyt pari viikkoa syönyt.
 
Kiitos tsempeistä ja voimia kaikille! Uskon kyllä että täältä saa hyvin tukea ja pääsee pälpättään kaikenlaisista jutuista! Kiiitos! :)

Joo Syssy muistan sun nimimerkin! Voimia :/

Mä en ois uskonu että rv 6-7 km voi sattua näin, eilinen ilta kunnon kipukohtaus ja yöllä heräsin toiseen samanlaiseen. Itkua väänsin yli tunnin vessassa, mutta kuuma suihku helpotti onneksi, 6. päivä verentuloa ja ei tietoa laantumisesta, ehkä se laantuu yhtäkkiä kun kaikki tulee nätisti pois.. Tänä aamuna mietin että mahtoko naapurit kuulla mun itkut ja suihkussakäynnit ja aloin stressaamaan, niin tuo ihana mies sano, että mitä sitten vaikka olis kuullut, sä olit tosi kivulias sillon.. Ei tartte miettiä muita. Onneks on tuo mies :)

eemiliah, sun ei siis tartte oottaa uusia menkkoja.. Kun oon itekki miettinyt, varsinkin jos tää on sponttaani km ja kaikki tulee itestään ulos (ja käyn gynellä tarkistuttaan ja kysyyn kyllä) että en odota toisia menkkoja! :O Malttamaton :ashamed:

Mutta kyllä tossa km kipujen kanssa mietti että synnytys sattuu niiiin paljon enempi, mutta siitä saa pikkuisen ihmeen syliinsä ja kunnon kipulääkkeet :D
 
kivuista sen verran, että mullehan tehtiin lääkkeellinen tyhjennys sairaalahoidossa rv12+0 ja vaikka siitä aikaa on kulunut jo kohta 4kuukautta niin sitä tuskaa ja kipua en kyllä unohda koskaan. kirjaimellisesti huusin täyttä huutoa ja kipulääkkeet pistettiin lihakseen kun niistä suun kautta ei mitään hyötyä ollut, ikinä elämässäni mikään ei ole sattunut niin paljon ja niin kamalalla tavalla. Oonkin miettinyt että jos uudestaan tulen raskaaksi niin miten oikein pystyn synnyttämään, ehkä se on sitten vaadittava keisarinleikkausta jos se aika tulee, en mä usko että pystyn samanlaiseen jopa paljon pahempaan koitokseen vaikka siitä maailman ihanimman palkinnon saisikin syliinsä. Ja tämä on taas mun oma mielipide, ja peukkua nostan kunnioituksesta jokaiselle synnyttäneelle naiselle :) Mutta kuten me kaikki tiedetään, kaikenlaisia traumoja ja pelkoja nää keskenmenot meissä voi herättää.
 
  • Tykkää
Reactions: Tuuuli+
Moi kaikille pitkästä aikaa ja tervetuloa uusille, toivottavasti kenenkään ei tarvitse roikkua täällä pitkään!

En ole kovasti kirjoitellut kun ei ole mitään kirjoitettavaa. Olen kyllä taustaillut ja lueskellut säännöllisesti teidän kuulumisia. Tällä hetkellä menossa km:sta kp 60 tai jotain. Teroluthan ei käynnistänyt kuukautisia, nyt primolut-kuuri lopuillaan. Sitä ennen söin viikon estrogeenia kun sitäkään ei mun kropassa ollut. Nyt tuntuu jo siltä että menkat voisi alkaakin!

Evaparadise, me mennään aika samoilla kohtaa primolut-kuuria ja multa löytyy kaikki raskausoireet myös, liityisikö siis keltarauhashormoniin. Turvotus, arat rinnat, vatsanippailut, mielialavaihdokset.. You name it. Tein testin, en ole raskaana niinkuin arvelinkin, eihän mulla ollut ultrassa edes kypsymässä munasolua.

Odotan jo kovasti menkkoja, sitten voi ottaa verikokeet, joissa selviää pco-epäily, kilppariarvot testataan myös. Sitten ollaan taas vähän viisaampia!

Mä ostin kans maca-jauhetta. Lisäksi ashwagandhaa, joka lisää pirteyttä ja libidoa ;) miten olette macanne vetäneet napaanne (kato ku rimmaa)? Onko pahaa?
 
Aika jännä, että monilla on ollut niin kivuliaita tyhjetymisiä. Itselläni lääkkellinen tyhjennys ei ollut voimakkaita kuukautiskipuja kummempi. Kipuja oli muutaman tunnin ennen ja jälkeen tyhjentymisen ja sitten ei mitään. Toki särkylääkkeet ei oikein tepsineet siihen niin oli hetken aikaa vähän tukalaa, mutta ei ihan toivotonta. Voikohan toi riippua siitä, miten pitkällä raskaus on ollut. Itselläni oli 6+2 tai 3 lääkärin mukaan.

Tuuuli Maca on superfoodia. Lisää seksuaalista halukkuutta ja antaa energiaa ja mitä kaikkee. Tossa linkki: Maca-jauhe | Maca-Jauhe Itse olen laittanut smoothien sekaan. Jotkut laittaa jopa kahvin sekaan.
 

Yhteistyössä