Missa: Ihanaa, että teillä meni viikonloppu hyvin. On tärkeää, että saa tuntea ymmärrystä ja ettei ole asian kanssa yksin.
Gabrielle: Onnea oviksen bongaamisesta!
Ja sit tota omaa napaa: Tänään aamulla tein taas apteekin testin. Kyllä se viiva oli tummunut. :heart: Haamu se edelleenkin on, mutta kuitenkin tummempi kuin toissapäivänä. Menkat pitäis alkaa vasta huomenna tai keskiviikkona. Se tässä vielä jänskättääkin, että miten käy. Tuhru on jo vähentynyt, tänään ei oo enää tullut mitään, ja noi pari päivää se oli muutenkin tosi vähäistä. Samanlaista ku viime plussakierrossa. En tiiä onko se sit jotain kiinnittymisvuotoa, jolla vaan kestää kauemmin tulla ulos. Tai sitten pikkuinen vaan raivaa itselleen tilaa kohdussa pienellä väkivallalla.
Toissapäivänä kirjoittelin päiväkirjaan, että kaipaan kuvotusta. Näköjään sitä saa mitä tilaa. Heti eilen kuvotti oikeastaan koko päivän. En sentään yökkäillyt, mutta etova olo oli. Vatsa oli myös kamalan turvoksissa koko päivän.
Jospa vihdoin tämä pienokainen meille suotaisiin. En voi olla ihmettelemättä sitä, kuinka mä tiesin jo etukäteen, että plussa pärähtää testiin. Heti kun edelliset menkat loppui, mulla oli jo sellainen tunne, että tää on juuri se kierto, josta tärppää. Ja oviksen jälkeenkin tunne vaan voimistui, vaikka kaikki oireet ei oo olleetkaan samoja. Viime raskaudessa rinnat oli oviksesta lähtien arat, mutta nyt on vaan pientä kiinteytymistä huomattavissa. Digitesti huutelee vessan kaapissa. Jokohan sen jo lähipäivinä tekis...
Gabrielle: Onnea oviksen bongaamisesta!
Ja sit tota omaa napaa: Tänään aamulla tein taas apteekin testin. Kyllä se viiva oli tummunut. :heart: Haamu se edelleenkin on, mutta kuitenkin tummempi kuin toissapäivänä. Menkat pitäis alkaa vasta huomenna tai keskiviikkona. Se tässä vielä jänskättääkin, että miten käy. Tuhru on jo vähentynyt, tänään ei oo enää tullut mitään, ja noi pari päivää se oli muutenkin tosi vähäistä. Samanlaista ku viime plussakierrossa. En tiiä onko se sit jotain kiinnittymisvuotoa, jolla vaan kestää kauemmin tulla ulos.
Tai sitten pikkuinen vaan raivaa itselleen tilaa kohdussa pienellä väkivallalla. Toissapäivänä kirjoittelin päiväkirjaan, että kaipaan kuvotusta. Näköjään sitä saa mitä tilaa. Heti eilen kuvotti oikeastaan koko päivän. En sentään yökkäillyt, mutta etova olo oli. Vatsa oli myös kamalan turvoksissa koko päivän.
Jospa vihdoin tämä pienokainen meille suotaisiin. En voi olla ihmettelemättä sitä, kuinka mä tiesin jo etukäteen, että plussa pärähtää testiin. Heti kun edelliset menkat loppui, mulla oli jo sellainen tunne, että tää on juuri se kierto, josta tärppää. Ja oviksen jälkeenkin tunne vaan voimistui, vaikka kaikki oireet ei oo olleetkaan samoja. Viime raskaudessa rinnat oli oviksesta lähtien arat, mutta nyt on vaan pientä kiinteytymistä huomattavissa. Digitesti huutelee vessan kaapissa. Jokohan sen jo lähipäivinä tekis...
