Keskenmenon jälkeen kuumeilevat KESÄ 2016

Moikka. Koen ehkä kuuluvan nyt enemmän tähän ryhmään kun muihin, kolmekymppisissä ennen kirjoitellut mutta alanhan jo olla lähempänä neljääkymppiä kun kolmea, että tiedä nyt sitten mihin kuuluisi. Mutta Täällä tuntuu olevan mukava vertaistuki.
Olen 37v ja yritystä takana nyt yli vuosi, josta lapsettomuuspolin asiakkaina huhtikuusta. Yksi yritys inssiin 5/16, mutta munasolu poksahti ennen aikojaan. Siitä kierrosta kuitenkin plussa perinteisin keinoin joka jäi kemialliseksi, vuoto alkoi 4+2. Heti uutta yritystä kehiin luomustikin vaikka käytiin suunnittelemassa eka ivf elokuulle. No heti seuraavasta kierrosta jälleen plussa ja raskaus näyttikin kehittyvän normaalisti, kunnes perjantaina varhaisultrassa 7+1 todettiin tuulimunaraskaus, joka eilen lääkkeellisesti tyhjättiin. Oma poli ollut kesätauolla ja sinne pitäisi huomenna soittaa jatko-ohjeita. On kyllä kertakaikkisen epäonnistunut olo. Vielä vaikeammaksi asian teki kun mies lähti suunnitellusti heti Ultran jälkeen reissuun, ehti mut polille saattamaan mutta muuten joutunut yksin läpikäymään. Olis se jättänyt menemättä, mutta käskin mennä kun eihän se lopputulokseen mitään vaikuta. No, nyt on syvin suo läpikäyty ja katseet taas eteenpäin hyvin nukutun yön jälkeen kun sais vaan heti yrittää uudelleen. Pakkohan se on joskus onnistua?!

 

Sonara: paljon voimia ja jaksamista surun keskellä! Kyllä me onnistutaan kaikki vielä! Se vie vaan vähän enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä mutta uskon että saadaan kaikki jossain vaiheessa toivottu lopputulos

 

Moikka. Koen ehkä kuuluvan nyt enemmän tähän ryhmään kun muihin, kolmekymppisissä ennen kirjoitellut mutta alanhan jo olla lähempänä neljääkymppiä kun kolmea, että tiedä nyt sitten mihin kuuluisi. Mutta Täällä tuntuu olevan mukava vertaistuki.
Olen 37v ja yritystä takana nyt yli vuosi, josta lapsettomuuspolin asiakkaina huhtikuusta. Yksi yritys inssiin 5/16, mutta munasolu poksahti ennen aikojaan. Siitä kierrosta kuitenkin plussa perinteisin keinoin joka jäi kemialliseksi, vuoto alkoi 4+2. Heti uutta yritystä kehiin luomustikin vaikka käytiin suunnittelemassa eka ivf elokuulle. No heti seuraavasta kierrosta jälleen plussa ja raskaus näyttikin kehittyvän normaalisti, kunnes perjantaina varhaisultrassa 7+1 todettiin tuulimunaraskaus, joka eilen lääkkeellisesti tyhjättiin. Oma poli ollut kesätauolla ja sinne pitäisi huomenna soittaa jatko-ohjeita. On kyllä kertakaikkisen epäonnistunut olo. Vielä vaikeammaksi asian teki kun mies lähti suunnitellusti heti Ultran jälkeen reissuun, ehti mut polille saattamaan mutta muuten joutunut yksin läpikäymään. Olis se jättänyt menemättä, mutta käskin mennä kun eihän se lopputulokseen mitään vaikuta. No, nyt on syvin suo läpikäyty ja katseet taas eteenpäin hyvin nukutun yön jälkeen kun sais vaan heti yrittää uudelleen. Pakkohan se on joskus onnistua?!

Sonara tervetuloa saamaan vertaistukea. Kirjoituksesi kosketti syvältä, sillä ollaan samanikäisiä ja näemmä koettu suunnilleen samaan aikaan km:t.

Mää olin myös tyhjennyksessä ilman miestä miehen töiden takia. Pelkäsin etukäteen paljon, oon lääkärikammoinen ja muutenkin superherkkis. Mutta siitä selvittiin.

Me ollaan aloitettu yritys viime marraskuussa ja reilun viikon päästä on aika tk:n lääkärille. Sieltä laitetaan rattaat pyörimään, jotta saataisiin plussa joka pysyisi matkassa mukana.

Ninnananna ja Fujin onpas nyt syvältä tuollaiset negat ja vielä tuollaisilla kiertopäivillä

Tsemppiä, kyllä meille kaikille vielä nyytti syliin saadaan tavalla tai toisella

 

Vein anopin junalle ja heti testaamaan kotiin, melkein viis tuntia odottelin kintut ristissä. Liekkö ollut taas joku ohikulkija, aloitin puikolla 10ml/u, yks viiva ja kulutin vielä diginkin ei raskaana. Kunhan ne menkat alkais!! Harvoin tulee odoteltua niitä näin kovasti.
Viime kierrossa sama juttu, silloin tosin tuli yks selkee plussa ja sit haamuja ja viiva vaaleni viimeiseen kp kokonaan. Eli vois olla menkat lähellä (toivottavasti).
Tuloksesta en ole pahoillani, totta kai olisin hyppinyt ilosta, jos olisi pysynyt matkassa, mutta tää odottelu. Eli kp46.

 

Catharin Seuraavassa kierrossa taidan ottaa kokeiluun tuon disperiinin, jos vaan sopii yhteen omien lääkkeitteni kanssa.

sanzzes, Fujin & ninnananna Pahoittelut.

Sonara Paljon voimia ja jaksamista! Taidettiin olla samaan aikaan tuolla maaliskuisissa, nyt molemmat sitten täällä.. Tervetuloa mukaan, tässä ryhmässä on kyllä ihan huippu yhteishenki ja vertaistuki!

 

Tervetuloa Sonera mukaan! Minulla myös takana tuulimunaraskaus sekä varhainen keskenmeno. Tuulimunaraskaus on todella raivostuttava tila. Kaikki raskausoireet on, muttei sikiötä. Tsemppiä toipumiseen!

Omaa napaa: negan testasin taas. Kp jotain yli 40. En tiedä, miksi eivät ala. Rinnat olleet jo n. 2 viikkoa kipeät. Epäilen, että on tullut kysta tai joku sellainen, joka viivästyttää vuotoa..

 

Itsekin tosiaan otin tuon Primaspanin käyttöön viime kiertoon ja sain siitä avun myös pakottaviin jalkoihin. Aion jatkaa käyttöä jo ihan siitäkin syystä, enkä usko että sillä oli mitään vaikutusta tuulimunaan. Tosin aion kyllä kertoa sitä käyttäväni kun lääkäriin meen. On se hyvä heidän tietää. Mutta tosiaan Catharinin esimerkistä mallia otin ja vaikka siitä ei tässä olisikaan hyötyä niin tuskasten jalkojen kanssa kyllä on! Kiitos vaan vinkistä!

Tuolla tyhjennyksessä eilen kävi vielä niin, että alkuun kun antavat kipulääkkeet niin otin ne enempiä ajattelematta, eihän mulla lääkeaineallergioita ole, Panacodista tullut pari kertaa kovia ylävatsakipuja ja panacodiahan ne juuri antoivatkin. Tuli sitten reilu tunti lääkkeen laitosta aivan jäätävä ylävatsa, yläselkä ja rintakipu. Soitin kelloa, ensin hoitaja sanoi että kuuluu asiaan, sitten tajusi ettei kyllä ollutkaan ihan tavanomaista, toi närästyslääkettä mistä ei mainittavaa apua, toi Buranaa mutta kaiken vaikutushan kestää, niin kova oli kipu, että hetken mietin kestääkö pumppu, olin ihan märkä kylmästä hiestä ja hoitaja hoki vieressä, että voiko auttaa jotenkin. Sain siinä sitten sanottua panacodista kun joskus lähes tämmöistä ollut niin tajuttiin, että sappikohtauksesta kyse. Kesti ehkä noin 20min ja sitten helpotti. Varsinaiset alavatsakivut jäi aika mitättömiksi kun oli tuon ensin kokenut. Nyt oon läksyni oppinut enkä koskaan enää laita suuhuni Panacodia

En tunne tilannettasi Vauveli vanhalle, mutta itse joskus harmittelen etten löytänyt perheen perustamista ajatellen sopivaa miestä kun vasta 35 vuotiaana. Tosi nopeasti alettiin jo yrittämään lapsen saantia tietty mun iänkin takia ja tässä on monta vastoinkäymistä jo koettu. Mulla todettiin alhainen amh taso, eli munasarjojen reservi. Varsinkin vasen munasarja on melkein unessa, oikea toimii vielä kohtuullisesti, mutta laatu on näköjään mitä sattuu kun menee kesken ja on tyhjää täys. Miehellä taas on tavaran liikkuvuus jonkun verran alentunut. Ahdistaa oma ikä ja se ajatus, että jo kahdenkin lapsen saaminen voi olla vaikeaa kun aika vaan loppuu kesken. Tik tak, se kuuluu niin konkreettisesti. Kun nyt yhdenkin saisi syliin asti. Ja koittaa olla jossittelematta.

Minttumar tosiaan maaliskuisissa oltiin. Olin jo helmikuisissakin, nyt toivon että seuraavasta kärrystä ei enää tarvi pois hypätä kun kerran kyytiin pääsee.

Tsemppiä ja positiivisia ajatuksia kaikille jotka pettymyksiä vielä kokee. Ne todennäköisesti koulii meistä entistä valmiimpia ja parempia vanhemmuuteen kun sen aika koittaa. On pakko uskoa, että se onni osuu omaankin laariin meille kaikille vielä. Ja jo ihan kohta!

 

Sonara: tervetuloa joukkoon kirjavaa......täällä ei sitten saa ruveta pitkään olemaan! Pyydän jo etukäteen anteeksi, koska varmasti jossain kohtaa kirjoitan nimimerkkisi väärin.....sonera......

 

Sanzzes nyt vasta hokasin, että olit plussannut. Pahoitteluni jos jäi ohikulkijaksi

Jutska juurikin niin, eilen oikein otti aamulla koville ennen tyhjennykseen lähtöä kun oli niin etova olo ettei meinannut saada syötyä, verikokeen hcg tulos pärähti tekstarina tulos yli 30000 ja TIEDÄT ettei siellä ole kun tyhjä pussi Huijausta koko homma.

Ninnananna ei haittaa, en ollut tuota virheen mahdollisuutta ajatellutkaan

 

Heipä hei! Viitsisikö joku aloittaa uuden ketjun vaikka kun elokuu vaihtuu? Mä harvoin seuraan ja kun tulen niin päivitettävää on paljon ja sitten unohdan ne vielä mä täällä halaan vessanpönttöä lähes päivittäin niin tää aika kun on hyvä olo niin silloin ei taas muista mitään

 

Mä voin pistää uuden pinon pystyyn syksyllä ellei joku muu hingu hommaa

Poppana voi ei!! Toivotaan nyt vielä kuitenkin parasta. Halaus <3

 

Huomenna ois ollu eka neuvolakäynti, jota ei nyt sitte ookaan. Voihan harmitus

 

Ripsi83 sama homma mulla. Täytyy aamulla soittaa ja perua, kun tää kaikki tapahtui Tässä pe-la niin ei tullut sinne vielä ilmoitettua.

 

poppana92 Voi ei Toivotaan että lähtisi kumminkin nyt vielä tummumaan viivat!

Pitäisikö listaa päivitellä sitten ihan vaikka tänne ketjun loppuun normaalina viestinä nyt syksyyn asti, niin ei tarvitse sitten syksyn tultua uuden listan päivittäjän tehdä ihan hirveää työtä tietoja etsiessään monikymmensivuisesta ketjusta?

Omanapa Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan en muista ulkoa, mikä kp on menossa. Laskureitten mukaan oviksen pitäisi tapahtua ensi viikon lopulla, jolloin ollaan vielä reissussa. En ota reissuun ovistikkuja, vaan mennään ihan tuntemusten mukaan, vaikken todellakaan ole varma tunnistanko oviksen. Huomenna lähdetään, joten plussatkaahan viikon aikana ihan urakalla, niin on palatessa iloista luettavaa. Nauttikaa kuka hyvistä loma- ja kuka hyvistä työkeleistä.

 

Heippa, me lähdettiin vähän reissuun että saisin muuta ajateltavaa niin kuulkaas toisin kävi. Vastassa odottikin masuaan somasti kasvattanut sukulainen :-S
Mä en tosiaan tiedä mitenpäin olisin. Eikä tosiaan ole helppoa. Jotenkin on henkisesti tällä hetkellä niin raunio, ettei osaa iloita oikein mistään.. Olis pitäny vaan jäädä sinne kotiin.
Tsempit kaikille jotka piinailee viivojen kanssa (olipa niitä tai ei). Luen säännöllisesti muiden kuulumiset mutta jää vielä kommentointi aika vähälle..

 

Heippa, me lähdettiin vähän reissuun että saisin muuta ajateltavaa niin kuulkaas toisin kävi. Vastassa odottikin masuaan somasti kasvattanut sukulainen :-S
Mä en tosiaan tiedä mitenpäin olisin. Eikä tosiaan ole helppoa. Jotenkin on henkisesti tällä hetkellä niin raunio, ettei osaa iloita oikein mistään.. Olis pitäny vaan jäädä sinne kotiin.
Tsempit kaikille jotka piinailee viivojen kanssa (olipa niitä tai ei). Luen säännöllisesti muiden kuulumiset mutta jää vielä kommentointi aika vähälle..

Oi toi on niin raakaa......koita jaksaa!

 

Heippa, me lähdettiin vähän reissuun että saisin muuta ajateltavaa niin kuulkaas toisin kävi. Vastassa odottikin masuaan somasti kasvattanut sukulainen :-S
Mä en tosiaan tiedä mitenpäin olisin. Eikä tosiaan ole helppoa. Jotenkin on henkisesti tällä hetkellä niin raunio, ettei osaa iloita oikein mistään.. Olis pitäny vaan jäädä sinne kotiin.
Tsempit kaikille jotka piinailee viivojen kanssa (olipa niitä tai ei). Luen säännöllisesti muiden kuulumiset mutta jää vielä kommentointi aika vähälle..

Voi sua Julmaa on elämä, ei voi muuta sanoa. Mää ymmärrän hyvin tilanteen, kun itsekin tässä taistelee katkeruuden kanssa.

Tsemppiä!

 

Katkeruuden kanssa sitä itsekin meinaa pelata... ja varsinkin jos tästä toisen lapsen saamisesta meille syntyy ongelma niin katkeruus kyllä nostaa päätään. Samana päivänä kun minä tiesin oikeastaan että raskaus menee kesken niin serkkuni sai toisen terveen lapsen.. kyllähän sitä onnellinen on toisten puolesta , mutta samalla pelkää että itselleen ei sitä toista lasta tule. Kyllä se yksikin keskenmeno jättää niin suuren pelon... mulla siis viikko sitten maanantaina lääkkeellinen tyhjennys kun ei itse tyhjentynyt . Oli heti alkuun kaksi päivää kun ei vuotanut ollenkaan, mutta kyllä se vuoto palasi. Toivottavasti ei enää montaa viikkoa vuoda niin pääsisi taas yrittämään.... voimia kaikille kanssa sisarille

 

Mun serkku odottaa toista lastaan ja meillä on esikoiset alle vuoden ikäerolla. La on hänellä pari viikkoa aikaisemmin kuin mulla olisi ollut ja olisi ollut ihanaa saada saman ikäiset lapset. Työkaveri on raskaana ja lähipiirissä pari muutakin raskaana olevaa. Harmittaa ja surettaa, en mielestäni vielä ole katkera mutta en tiedä mitä ajatella. Päivittäin asiaa mietin ja haaveilen toisesta.

Onneksi täältä saa vertaistukea, kiitos siitä teille! Eiköhän tämä tästä helpota.

 

Musta tuntuu vahvasti, että oireet on hävinnyt ja tämä raskaus oli nyt tässä... Pienintäkään vuotoa ei kyllä toistaiseksi ole ollut, mutta en ennenkään ole ollut kovin hyvä tässä näiden raskauksien vuotamisessa. Tänään olisi 6+0.

Just nyt kunnon pahoinvointikohtaus olisi siis tervetullut, niin ehkä se palauttaisi jotain uskoa tähän raskauteen... Eipä taida olla tulossa.

 

Musta tuntuu vahvasti, että oireet on hävinnyt ja tämä raskaus oli nyt tässä... Pienintäkään vuotoa ei kyllä toistaiseksi ole ollut, mutta en ennenkään ole ollut kovin hyvä tässä näiden raskauksien vuotamisessa. Tänään olisi 6+0.

Just nyt kunnon pahoinvointikohtaus olisi siis tervetullut, niin ehkä se palauttaisi jotain uskoa tähän raskauteen... Eipä taida olla tulossa.

Kevätähti: voi ei! Jaksamista!
Tyyppinen: voimahaleja sinne myös!

 

Musta tuntuu vahvasti, että oireet on hävinnyt ja tämä raskaus oli nyt tässä... Pienintäkään vuotoa ei kyllä toistaiseksi ole ollut, mutta en ennenkään ole ollut kovin hyvä tässä näiden raskauksien vuotamisessa. Tänään olisi 6+0.

Just nyt kunnon pahoinvointikohtaus olisi siis tervetullut, niin ehkä se palauttaisi jotain uskoa tähän raskauteen... Eipä taida olla tulossa.

Tähtis, elä luovuta ennen aikojaan!! Tervetuloa ja pahoittelut kaikille uusille. Mie toivon kauheasti plussapiristyksiä kaikille palstalaisille, eihän tää nyt oikeesti voi näin vaikeeta olla! Menetyksiä tapahtuu ja niiden jälkeen paljon onnistumisia <3. Yritän tässä myös tsempata itteäni, ensi perjantain tienoilla alkaa menkat jos ei tärpännyt. Mahdollisena oireena enää alavatsan ajoittainen vihlonta jos jotain merkkiä tärpistä haluaa etsiä. Vähän nyt masentaa ja mieskin vaikuttaa tänään pöljältä.. ;/

 

Ei vieläkään menkkoja. Miksi nää päivät tuntuu niin pitkiltä

 

Ei vieläkään menkkoja. Miksi nää päivät tuntuu niin pitkiltä

Ei minullakaan. En enää edes tiedä mikä kp, olen laskuissa jo sekaisin. Aloitin Terolutit siinä toivossa, että ne saisi vuodon alkamaan.

 

Kevättähti, toivottavasti siellä on kaikki hyvin.Täällä kaikki mahdolliset peukut pystyssä!

Poppana, sulle myös tsemppiä ja pidän peukkuja, että sielläkin se rtesti näyttäisi vahvistunutta viivaa!

Omanapa: Oon täällä ihmeissäni noiden ovistestien ja hiton ovulaation kanssa. En oo siis koskaan plussaa oo saanut, mutta viime kierrossa vahvimman viivan tulkitsin plussaksi ja oireet oli sen kanssa kohdillaan. Ja pakkohan se oli olla oikein, koska kemiallinen sieltä sitten tuli, eli ovis ainakin oli ollut. Nyt ovistesti näytti tähänastisen kierron vahvimman viivan kp11 ja tänään siis kp13, mutta oireita ei oo oikein ollut ja lämpökin vielä alhaalla, tänään 35.7. Mulla on pieni pelko persiissä, että mun vasemmassa munasarjassa on jotain vikaa

Vielä en ole katkera, mutta kyllä tää koville ottaa. Mun kaikki parhaat ystävät ovat tällä hetkellä raskaana tai juuri saaneet vauvan, joten vaikka heidän kanssaan vietän mielelläni aikaa niin kyllä se hiukan pahaltakin tuntuu. Olisi hyvä saada muutakin mietittävää, kuin tämä vauva-asia, mutta tietenkin heidän kanssaan se aihe on kokoajan pinnalla. Tuntuu, että tää plussan odottelu on "hukattua aikaa", kun voisin olla heidän kanssaan yhdessä samaan aikaan raskaana ja sitten samaan aikaan äippälomalla. Ja sekin ottaa päähän, että vielä kun itse voisi vähän terassillakin käydä, niin ei ole ketään kaveria sinne