Keskenmeno?

[Suvi]

Auttakaa ihmiset! Miten teillä on keskenmeno tullut, millä viikoilla, vuodon määrä, kivut? Mulla menossa nyt rv 7+4. Ekan kerran tuli veristä vuotoa kaksi viikkoa sitten ja nyt tänään toisen kerran. Aamulla enemmän ja nyt taas tuhruttelee. Tällä kertaa mukana myös kipuja, jotka välillä aika koviakin, sitten taas häipyvät pois. Onkohan tässä enää mitään toivoa? Te keskenmenon kokeneet, kertoisitteko vuodon määrästä, tuliko heti runsaasti ja oliko kivut millaisia ja miten kovia? Kiitos jos joku viitsii vastata. Neuvolaan en taas tänään viitsinyt soittaa, mutta huomenna kai pitää ottaa yhteyttä, jos tilanne jatkuu.

 

[minttumaaria]

Mulla oli yhden päivän ajan todella niukkaa rusehtavaa vuotoa rv 6+5. Sen jälkeen ei ollut mitään ja viikon päästä toistui sama. Silloin ruskeaa vuotoa jatkui kolme päivää ja se muuttui koko ajan runsaammaksi. Alkoi tulla hyytymiä ja vuoto muuttui punertavammaksi, pikku hiljaa alkoi tulla alavatsakipuja. Rv 8+0 näkyi vielä sydänäänet, mutta seuraavana päivänä oli mennyt kesken. Siinä vaiheessa verenvuoto oli jo niin runsasta, että minut lähetettin pikaisesti kaavintaan.

Ota heti aamulla yhteyttä neuvolaan tai lääkärille ja vaadi päästä ultrattavaksi. Kaikki saattaa hyvinkin olla kunnossa, mutta kannattaa ehdottomasti mennä tarkastettavaksi, eikä pähkäillä yksin kotona. Pidän sinulle ja pikkuisellesi peukkuja!

 

[marjaana]

Suvi tsemppiä sulle, pidän peukkuja, että kysymys ei ole km:sta ja kaikki hyvin!

 

[Suvi]

Kiitos minttumaaria ja marjaana! Pelottaa aivan pirusti! Eli saattaa siis tihkuilla useammankin päivän ennenkuin kunnolla alkaa vuotaa. Nyt juuri taas vuotoa ei tule, mutta pikkuisen juilii alavatsaa. Täytyy huomenna soitella neuvolaan ja kysyä, mitä teen. Inhottaa vaan, kun varmaan ajattelevat, että olen ihan sekopää kun sinne koko ajan soittelen, mutta kaipa tässä nyt aihettakin on?

Toivoisin vain ratkaisun tulevan suht nopeasti, joko raskaus jatkuisi tai sitten menisi selkeästi kesken. Pitkän aikaa eläminen epätietoisuudessa rassaa hermoja. Yritystä oli yli vuosi takana, joten ei todellakaan huvittaisi aloittaa taas samaa alusta. Toisaalta olen jo henkisesti alkanut käydä läpi keskeytymistä, joten se prosessi on jo aluillaan. Sitten se on vain positiivinen yllätys, jos asiat ok. Ja jostakin luin, että keskenmenon jälkeen tulisi helpommin raskaaksi, joten toiveita on, ettei tarvitse taas vuotta odottaa uutta raskautta.

Lisääkin vastauksia vielä haluaisin...

 

[marjaana]

Älä Suvi turhia huoli mitä neuvolassa ajattelevat. sitähän varten ne siellä on (ainakin pitäisi olla!), että ne auttaa meitä. toivon sydämestäni, että kaikki olisi hyvin. Tsemppiä! tulehan kertomaan mitä neuvolassa sanottiin.

 

[Scared]

Toivottavasti kaikki on hyvin! Itselläni oireili niin, että viikolla 4-5 oli niukkaa veristä vuotoa. Oli melko lähellä kuukautisten aikaa, joten neuvolassakin rauhoiteltiin, että vuoto on mahdollista sinä aikana, kun kuukautisten olisi pitänyt olla. Vuotoa tuli tuolloin vajaan viikon verran ja loppui. Sitten oli viikko taukoa ja tuhruilu alkoi jälleen. Oli pientä ja pärjäsi hyvin pikkuhousunsuojalla päivän. Kipuja ei ollut. Tuhruilua enemmän aamuisin. Iltapäivällä, illalla ja yöllä ei juurikaan tullut mitään vuotoa.

Tuhruilu siis jatkui ja soitin neuvolaan. Neuvolan täti kehotti viikolla 10 käymään ja yritti kuunnella sydänääniä. Ei oikein mitään saatu kuulumaan. Sitten kokeiltiin myös ultraa, jotain siellä näkyi, mutta tulos hyvin epävarma. Viikon 11 lopulla alkoi runsaampi vuot ja vatsakivut eräänä iltana. Tiesin jotenkin jo aiemmin, ettei kaikki ole hyvin. Oireet (rintojen arkuus jne.) olivat hiljalleen hävinneet viikon kuluessa. Seuraavana päivänä minulla oli neuvolan lääkärille aika. Soitin aamulla neuvolaan ja neuvottiin tulemaan lääkärille, jotta saisin lähetteen sairaalaan. Lääkärin vastaanotolla vuoto jo melko runsasta (normaali siteellä kuitenkin pärjäsi) ja seassa oli hyytymiä. Eli asia oli selvä. Lähdin sairaalaan, jossa tehtiin ultra alakautta. Selvisi, että kyseessä oli tuulimunaraskaus eli sikiötä ei ollut, muuten raskaus kehittyi normaalisti. Samantien pääsin (jouduin) kaavintaan ja nyt toivutaan. Ei kiva kokemus. Jotenkin helpotti se, että itsellä oli alitajunnassa tieto, ettei kaikki ole kohdallaan. Asiaan oli ikäänkuin ehtinyt valmistautua. Mutta silti...

Toivon sydämestäni, että sinulla Suvi on kaikki hyvin. Tsemppiä!! Ja soita ihmeessä neuvolaan, jos siltä tuntuu.

 

[kuulemma]

Lääkäriltä kuulin, että nyrkkisääntö on, että jos oireita vielä on vaikka vuotoa tulee niin ennuste on hyvä.
Eli jos oireet loppuvat, sitten alkaa kipu ja sitten vuoto, niin silloin asiat ovat huonosti Niinkuin tuossa scared-in tapauksessakin.

 

[Suvi]

Kiitos vastauksista ja lohdutuksista, niitä kyllä tarvittiin! Ei tässä kai taaskaan mitään hätää ole, jollei vuodot tule runsaampana tai kivut jatku. Nyt olo on ihan ok. Nyt täytyisi rauhoittaa vain mielensä ja odotella kahden viikon päästä olevaa ultraa.