Kesälomaahdistus

[Hämmentynyt]

On se vaan kumma kun joka kesä ensimmäisen kesälomaviikon jälkeen alkaa mielettömät riidat. Johtuuko se siitä, että molemmilla on liikaa stressiä arkena ja siltä muutaman viikon jaksolta odotetaan liikoja ja vielä omalta puolisoltakin odotetaan mielettömiä ylisuorituksia?

Itse tähän syyllistyn ja niin syyllistyy vaimokin. Rajusti on taas riidelty mihin tämä aika käytetään ja mitä tehdään ja ei tehdä. Perheessä kun on kaksi pientä alle kouluikäistä lasta ja vain toinen töissä niin rahaakaan ei ole käyttössä niin paljoa kuin toivoisi, mutta ei se rahan niukkuus tätä ongelmaa aiheuta.

Toinen haluaisi olla koko ajan menossa "mitä me täällä kotona mädännytään nyt kun on aikaa mennä" ja toinen sanoo "eikö voitaisi nyt kerrankin vain olla rauhassa kun ei ole pakko olla kokoajan menossa". Tai sekään ei loppujen lopuksi taida olla so pohjimmainen ongelma, sillä kyllä molemmat sitten mielellään kaikenlaista tekee kunhan sopivaa tehtävää löytyy... Meidän perheessä ei taideta sittenkään osata elää perheenä yhdessä, on vain totuttu viemään lapsia kerhoihin harratuksiin ja itse iltaisin omiin harratuksiin kumpikin vuorollaan ja nyt kun lomalla pitäsikin osata toimia yhteisenä yksikkönä niin ei osatakaan.

Onko muillakin tällaisia kummallisia kesälomaongelmia? Miten olette saaneet asian ratkaistuksi? Mitä olette tehteet kotona (= ei matkalla) muutakin kuin käyneet uimarannalla ja pyöräretkillä? Tämä lienee sitä uusavuttomuutta...

 

[eräsperäs]

Pelatkaa lautapelejä, opetelkaa uusia ja vanhoja korttipelejä.. Lapsetkin osaavat kyllä.

Pitäkää perhepalaveri jonka pohjalta toteutatte toiveitanne vuorotellen.

 

[surullinen loma]

Täällä toinen samanmoinen perhe. Vähän eri tilanne kyllä, koska mies on sairaslomalla, ja lastenhoito jää itselleni, ja aika moni muukin asia. Alkanut kypsyttää koko tilanne niin että ero pyörii mielessä.
Riitelen sekä miehen että lasten kanssa, on tämä loma vaan ihanaa!

 

[no]

Se on pysähtymisen paikka. Miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin.

Teidän syynne ei ole lomassa, vaan arjessa, kuten epäilitkin. Jos ihmisen elämän täyttää arjen kiireet ja vaatimukset, niin käy niin, että niistä tulee elämän tarkoitus. Sitten lomalla "ei elämällä olekaan tarkoitusta". Ette osaa käyttää vapautuvaa aikaa toisillenne, koska ette ole tehneet niin arkenakaan. Aivan sama tilanne on niillä, jotka ovat saaneet omakotitalonsa valmiiksi, tai lapset ovat lentäneet pesästä; "kuka hitto on tuo ihminen, jonka kanssa asun"

 

[Holidei-man]

Minä en ole oikein 'lomaihminen'. Lomalla on koko ajan huono omatunto kun töissä hommat kasaantuvat, koska minun töitäni ei kukaan tee jos olen poissa. Siitä seuraa ärsyyntymistä kotona jo ensimmäisellä lomaviikolla.

Vaimo sanoi, että "Mene p****le takaisin sinne töihisi, jos kotona olet kuin perseelle ammuttu karhu, ja ota lomat rahana!"

Niin teinkin! Olen nyt duunissa, kotona on rauha ja ollaan palattu normaaliin sopuisaan elämään.

 

[Hämmentynyt]

Niin, kai se pitäisi ensin osata sitä arkea muuttaa ja keskittyä tekemään enemmän yhdessä - ihan mitä vaan. Mutta tätä lomaa se ei taida pelastaa. Taidanpa yrittää saada lapset isovanhempien luokse ja houkutella vaimo vaikka lounasristeilylle. Ei se nyt ihan koko perheen tekemistä ole, mutta jostain pitää aloittaa.

Nimimerkki No kyllä sanoi osuvasti, "lomalla elämällä ei ole tarkoitusta" siltä tosiaan tuntuu. Tai tuntuu, että jotain pitäisi tehdä, mutta ei osaa itsekään sanoa mitä.

 

[yx lomalainen]

Varmaankin se joka kotona on lasten kanssa päivät, haluaisi jotain vaihtelua lomalla. Eihän se muuten lomaa ole. kyllä ainakin itse muistan ne ajat kun olin lasten kanssa vielä kotona, niin lomalla oli pakko päästä pois. Yleensä mentiin suvun mökille perheen kanssa ja se jo teki LOMAN. Nykyään kun kumpikin on töissä, niin on ihan sama ollaanko kotona vai reisussa. PUHUKAA...

 

[tavallinen tarina]

Toi on ihan tyypillistä, lomakauden jälkeen kaikki parisuhde-auttavat puhelimet yms. ruuhkaantuu kun perheet vaan rähisee koko loman. Ainakin liian isot odotukset lomaa kohtaan aiheuttaa ongelmia, ja tietysti erilaiset toiveet mitä tehdään yms. Lomaa ei kantsi mikroaikatauluttaa, lapsillekin tekee hyvää ns. olla vaan (vaikka alkuun ehkä marisevat kun ei oo mitään tekemistä).

En sitten tiedä onko tuo tavallisempaa lapsiperheissä kuin muilla, kun on useampi ihminen huutamassa näkemystään mitä lomalla pitäisi tehdä? Meillä ei ainakaan rähistä vaan rentoudutaan ja nautitaan lomasta ja kiireettömästä yhdessäolosta, ja meillä ei ole lapsia

 

[no]

En sitten tiedä onko tuo tavallisempaa lapsiperheissä kuin muilla, kun on useampi ihminen huutamassa näkemystään mitä lomalla pitäisi tehdä? Meillä ei ainakaan rähistä vaan rentoudutaan ja nautitaan lomasta ja kiireettömästä yhdessäolosta, ja meillä ei ole lapsia

Ei se rähinä oikeastaan tule rähinöitsijöiden määrästä, vaan tilanteen outoudesta. Luulisin, että lapseton pari on aikatauluttanut arkensa enemmän toistensa mukaan ja lomalla ei tätä toisen huomioon ottamisen vaikeutta tulekaan.

Ap:lle; aivan loistava idea lähteä lounasristeilylle, hintakin on juuri nyt "ilmainen". Tällaisessa asiassa auttaa jo se, että tekee asennemuutoksen; minun vierelläni on ihminen, joka kaipaa tunnetta olla rakastettu.