Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
***Kesävauvasta 2008 haaveilevat***
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Lumi-Marja, post: 8383751, member: 23853"]</p><p><strong>caffee81</strong> voin kuvitella tunteesi. Toista yhteistä ollaan tehty nyt 17 kuukautta ja tunnetilat on vaihdellu ilosta suruun, jännityksestä epätoivoon. Tämä täti-ovis-jännitys-täti rumba tuntuu joskus hallitsevan elämää, mutta mitään ei tässä maailmassa tunnu saavan, ellei jaksa yrittää. Ekaa yhteistä teimme kaksi vuotta. Oltiin jo siinä mielentilassa, että emme koskaan sitä lasta saa. En enää edes jännännyt, tuleeko täti vai ei. Huomasin vain kaiken kiireen keskellä, että menkat oli myöhässä ja testasin negan. Mulla on ollu myöhäisiä plussia ja en kuitenkaan uskonut olevani raskaana. Oireitakaan ei juuri ollut, ei sen enempää kuin nytkään ja testasin sit vielä kp 40/28-30 uudelleen ja hailakkaakin hailakampi plussa oli. Siinä vaiheessa mun plussat yleensä vasta näkyykin. Mikä lie luonnonoikku sekin.</p><p></p><p>Sit varailin aikaa neuvolaan ja ultralla tarkistettiin missä mennään. Vedet siinä silmistä tuli, kun oli itekkin pakko uskoo, et 7+5 viikkoinen pikkuruinen ihmistaimi siellä kasvoi ja sydänkin jo löi tasaisesti. Pikkuneiti täyttää enskuussa 2v, joten kahden vuoden yritys palkittiin sillä parhaalla mahdollisella tavalla. </p><p></p><p>Nyt tuo 17 kuukautta alkaa yrityksen puolesta olla siinä pisteesä, että alkaa epätoivo hiipiä puseroon, mutta jatkamme sitten vaikka vielä toisen 17kk. Mulla on haamuraja 40v, et sen jälkeen ei yritetä (kattoos vaan kun on 40v uudestaan <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> ) vaan sit lapset on täs. Onhan mulla näitä viisi yhteensä, mutta ymmärrän mieheni kaipuun omasta toisesta, kaipaanhan itsekkin toista yhteistä. </p><p></p><p>Voikohan mikään muu olla sen raastavampaa, kuin yrittää saada lapsi. Se on samalla ihanaa ja tuskaista. Jotkut raskautuu tuosta vaan ja itse saa rämpiä kaikki suot ja rämeet päästäkseen samaan tilanteeseen. Mut sen jälkeen, kun saa sen pikkuisen, niin tuntuu, että ne kaikki epätoivon kuukaudet mitä yritettiin, on kuin pois pyyhityt. Mut nyt ne tunteet on taas pinnassa. </p><p></p><p>Samaa yritystä, samaa epätoivoa, jännitystä, pelkoa. Mietteitä kuinka kauan vielä. Me ollaan haaveiltu talvi, kevät ja kesävauvasta. Syysvauvasta....Nyt haaveillaan taas kesävauvasta. Joku viisas on joskus sanonu, et raskaaks on vaikea tulla, jos sitä liikaa miettii ja odottaa. Alan pikkuhiljaa uskoa sitä. Vaikka kuinka tikuttaa ovista ja ajottaa kaikki nappiin, niin mitään ei kuulu. Vai onko tämä jokin kohtalo. Teidä sitten. </p><p></p><p>Mutta toivoa emme ole vielä menettäneet. Ei ainakaan toisillemme sitä ääneen sanoneet. Joskus voin mieheni ilmeistä lukea, että hänen on vaikea kohdata tuttavia jotka odottaa tai on jo pikkuinen kainalossa. Vielä kamalampaa on sukulaisten ja naapureiden vitsailut ja kyselyt, että koskas te sisarusta tytölle teelle. Katotaan nyt, vastaillaan ja samaan lauseeseen nämä kyselijät lisää, että kannattas jo kovaa tehdä, ennen kun ollaan liian vanhoja. Siinä vaiheessa alkaa kiukku ja itku pujotella tekohymyn kanssa kilpaa, mikä niistä eka kasvoille tupsahtaa. Ihan kun emme itse tietäisi ikäämme, ihan kun ei tiedettäisi, kuinka tärkeä lapselle oma täys sisarus voi olla. Aivan kuin emme olisi jo yrittäneet. Se satuttaa, niin totta vie lujaa satuttaakin. </p><p></p><p>Me asutaan sivummalla keskikokoisen kaupungin laitamilla. Joskus en viitti tämän oman taajaman kauppoihinkaan mennä, kun nämä samat ihmiset siellä pitää juorukerhoaan. Lähden mieluummin autolla tuonne 30km päähän. Siellä saa rauhassa shoppailla ovistikut ja r-testit kenenkään kyselemättä, että jokos nyt on tärpänny. Omasta lähiapteekista lopetin testien haun jo aikaa sitten, kun alkoivat kaupitella siirpakkauksia ovistikkuja. Niin ja varulle muutamia ylimääräisiä r-testejä. Sama myyjä totes, et onhan teillä jo vaikka kuinka niitä lapsia, mutta kai teille vielä lisääkin mahtuu. Se riitti mulle. Eipä ottanut huomioon, että eihän miehelläni ole kuin yksi vasta. Vaikka ominaan hän pitää noita mun lapsiakin. Mutta ei silti niin ominaan.</p><p></p><p>Joo...nuorin poika tuli eskarista ja toiset tulee pian koulusta. Sori jos kyllästytän teidät jorinoillani ja täytän palstatilaa tällaisella ajattelulla, mutta tällaisia mietteitä ja asioita tämä tämänhetkinen elämä herättää. </p><p></p><p>Plussatuulia ja ovisonnea kaikille, Jokaiselle toivoisin sydämestäni pikkuisen nyytin kainaloon ensikesää sulostuttamaan.</p><p></p><p>:hug:</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Lumi-Marja, post: 8383751, member: 23853"] [b]caffee81[/b] voin kuvitella tunteesi. Toista yhteistä ollaan tehty nyt 17 kuukautta ja tunnetilat on vaihdellu ilosta suruun, jännityksestä epätoivoon. Tämä täti-ovis-jännitys-täti rumba tuntuu joskus hallitsevan elämää, mutta mitään ei tässä maailmassa tunnu saavan, ellei jaksa yrittää. Ekaa yhteistä teimme kaksi vuotta. Oltiin jo siinä mielentilassa, että emme koskaan sitä lasta saa. En enää edes jännännyt, tuleeko täti vai ei. Huomasin vain kaiken kiireen keskellä, että menkat oli myöhässä ja testasin negan. Mulla on ollu myöhäisiä plussia ja en kuitenkaan uskonut olevani raskaana. Oireitakaan ei juuri ollut, ei sen enempää kuin nytkään ja testasin sit vielä kp 40/28-30 uudelleen ja hailakkaakin hailakampi plussa oli. Siinä vaiheessa mun plussat yleensä vasta näkyykin. Mikä lie luonnonoikku sekin. Sit varailin aikaa neuvolaan ja ultralla tarkistettiin missä mennään. Vedet siinä silmistä tuli, kun oli itekkin pakko uskoo, et 7+5 viikkoinen pikkuruinen ihmistaimi siellä kasvoi ja sydänkin jo löi tasaisesti. Pikkuneiti täyttää enskuussa 2v, joten kahden vuoden yritys palkittiin sillä parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt tuo 17 kuukautta alkaa yrityksen puolesta olla siinä pisteesä, että alkaa epätoivo hiipiä puseroon, mutta jatkamme sitten vaikka vielä toisen 17kk. Mulla on haamuraja 40v, et sen jälkeen ei yritetä (kattoos vaan kun on 40v uudestaan ;) ) vaan sit lapset on täs. Onhan mulla näitä viisi yhteensä, mutta ymmärrän mieheni kaipuun omasta toisesta, kaipaanhan itsekkin toista yhteistä. Voikohan mikään muu olla sen raastavampaa, kuin yrittää saada lapsi. Se on samalla ihanaa ja tuskaista. Jotkut raskautuu tuosta vaan ja itse saa rämpiä kaikki suot ja rämeet päästäkseen samaan tilanteeseen. Mut sen jälkeen, kun saa sen pikkuisen, niin tuntuu, että ne kaikki epätoivon kuukaudet mitä yritettiin, on kuin pois pyyhityt. Mut nyt ne tunteet on taas pinnassa. Samaa yritystä, samaa epätoivoa, jännitystä, pelkoa. Mietteitä kuinka kauan vielä. Me ollaan haaveiltu talvi, kevät ja kesävauvasta. Syysvauvasta....Nyt haaveillaan taas kesävauvasta. Joku viisas on joskus sanonu, et raskaaks on vaikea tulla, jos sitä liikaa miettii ja odottaa. Alan pikkuhiljaa uskoa sitä. Vaikka kuinka tikuttaa ovista ja ajottaa kaikki nappiin, niin mitään ei kuulu. Vai onko tämä jokin kohtalo. Teidä sitten. Mutta toivoa emme ole vielä menettäneet. Ei ainakaan toisillemme sitä ääneen sanoneet. Joskus voin mieheni ilmeistä lukea, että hänen on vaikea kohdata tuttavia jotka odottaa tai on jo pikkuinen kainalossa. Vielä kamalampaa on sukulaisten ja naapureiden vitsailut ja kyselyt, että koskas te sisarusta tytölle teelle. Katotaan nyt, vastaillaan ja samaan lauseeseen nämä kyselijät lisää, että kannattas jo kovaa tehdä, ennen kun ollaan liian vanhoja. Siinä vaiheessa alkaa kiukku ja itku pujotella tekohymyn kanssa kilpaa, mikä niistä eka kasvoille tupsahtaa. Ihan kun emme itse tietäisi ikäämme, ihan kun ei tiedettäisi, kuinka tärkeä lapselle oma täys sisarus voi olla. Aivan kuin emme olisi jo yrittäneet. Se satuttaa, niin totta vie lujaa satuttaakin. Me asutaan sivummalla keskikokoisen kaupungin laitamilla. Joskus en viitti tämän oman taajaman kauppoihinkaan mennä, kun nämä samat ihmiset siellä pitää juorukerhoaan. Lähden mieluummin autolla tuonne 30km päähän. Siellä saa rauhassa shoppailla ovistikut ja r-testit kenenkään kyselemättä, että jokos nyt on tärpänny. Omasta lähiapteekista lopetin testien haun jo aikaa sitten, kun alkoivat kaupitella siirpakkauksia ovistikkuja. Niin ja varulle muutamia ylimääräisiä r-testejä. Sama myyjä totes, et onhan teillä jo vaikka kuinka niitä lapsia, mutta kai teille vielä lisääkin mahtuu. Se riitti mulle. Eipä ottanut huomioon, että eihän miehelläni ole kuin yksi vasta. Vaikka ominaan hän pitää noita mun lapsiakin. Mutta ei silti niin ominaan. Joo...nuorin poika tuli eskarista ja toiset tulee pian koulusta. Sori jos kyllästytän teidät jorinoillani ja täytän palstatilaa tällaisella ajattelulla, mutta tällaisia mietteitä ja asioita tämä tämänhetkinen elämä herättää. Plussatuulia ja ovisonnea kaikille, Jokaiselle toivoisin sydämestäni pikkuisen nyytin kainaloon ensikesää sulostuttamaan. :hug: [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta vokaalia on sanassa AASI?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Suomen persuilla on nyt vastaiskun paikka, Venäjän puolesta!
27 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Suomi on Venäjän vaikuttamisen temmellyskenttä
31 min sitten
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Hyvää Sanna Marinin huomenta kaikille! Paitsi persuille, niille paskaa huomenta
56 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Suosikki meteorologi?
Tänään 09:18
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Migreeni paranee naimalla? Onko tarua vai totta?
Tänään 08:20
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Saako suomi vielä kesähäät? Li-tyttönen onnitteli toveri Melenchonia.
Tänään 02:19
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Laitettiin muuten Suuri ja mahtava Neuvostoliitto soimaan
Tänään 02:16
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Moskovan helpotus, Kiovan pettymys, myös perussuomalaiset pettyneitä
Tänään 02:14
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Mikä sen fetissi Facebookin nimi on? Lööppilehdessä
Started by vierailija
Eilen 15:35
Luettu: 567
Aihe vapaa
2.
Oikeiston nousu lässähti – vasemmisto saamassa yllätysvoiton Ranskassa
Started by vierailija
Eilen 21:21
Luettu: 512
Aihe vapaa
3.
Jännitetään Ranskan vaaleja! Voittaako Putin ja äärioikeisto vai onko Vassareista vastaiskuun!
Started by vierailija
Eilen 14:04
Luettu: 466
Aihe vapaa
4.
Ymmärtääkö siis kukaan paljonko tuhoa ulkokissat tekee luonnolle?
Started by vierailija
Eilen 09:24
Luettu: 377
Aihe vapaa
5.
Saako suomi vielä kesähäät? Petteri ja Riikka treffeillä ruisrokissa
Started by vierailija
Eilen 09:23
Luettu: 356
Aihe vapaa
6.
Onko kapitalismi markkinatalouden syöpä?
Started by Echo
Eilen 11:38
Luettu: 356
Aihe vapaa
7.
Voi Joe parkaa, aika on ajanut jo ohitsesi: Biden mistakenly claims he's 'the first Black woman to serve with a Black president'
Started by vierailija
Eilen 07:35
Luettu: 280
Aihe vapaa
8.
Englannin politiikan ensimmäinen muutos, Ruanda - kuvio on loppu
Started by vierailija
Eilen 00:29
Luettu: 210
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Suomi on Venäjän vaikuttamisen temmellyskenttä
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Lisää huonoja uutisia perussuomalaisille: Venäjän päivittäiset miehistötappiot jopa kaksinkertaistuneet vuodessa
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
4.
Oikeiston nousu lässähti – vasemmisto saamassa yllätysvoiton Ranskassa
Latest: Palstapesu
3 min sitten
Aihe vapaa
5.
Relaatio 675
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
6.
Miksi köyhimpien jättileikkausten sijaan ei keskitytä eliitin veroetujen poistoon, jota myös IMF ja VM suosittavat
Latest: Palstapesu
5 min sitten
Aihe vapaa
7.
En usein käy täällä, mutta kun käyn niin nautin persun itkusta
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
8.
Kolme konservatiivien tekemää myönnytystä peruttiin jo Ranskassa
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
***Kesävauvasta 2008 haaveilevat***
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu