:heart:
TYTTÖ TULI!! :heart:
Tänään kotiuduttiin iltapäivällä. On aikast hassu olo :heart: tässä me kökötetään miehen kanssa sohvalla ja vauva nukkuu täällä meiän kanssa.
mä täs ihan pikaseen kirjottelen, ku en yhtään tie kauan vauva nukkuu... Söi tossa pari tuntia sitten ittesä aika komeasti täyteen ja pian vaipanvaihdon jälkeen sammahti.. Nukkui sitä ennen 6h et piti jo ruveta herättelee syömään.
Juu, synnytykses meni sit 3vrk. Virallinen kesto on papereissa 19h 40min, mut kun kolme vuorokautta valvoo supistusten takia niin että saa yhteensä n.3-4h unta, ni kyllä se tuntuu
eli siis synnärille lähdimme siinä lauantai-illalla, siellä otettiin käyrää ja katottiin kohdunsuu, 1cm auki ja kanavaa 1,5cm. Päästiin tarkkailuhuoneeseen ja sain sairaalavaatteet. Yö meni valvoes ja kärvistelles, sain petidiiniä lihakseen ja se helpotti vast pitkän ajan päästä tunnin ajaks. Sunnuntaiamulla menin ammeeseen mut se oli vähän :$ sitte katsottiin kohdunsuu, ei muutosta, uus petidiinipiikki. Siitä tuliki sit uskomattoman huono olo ja laatta lensi. Aamupalan sain syötyä ja sen jälkeen torkuttiin miehen kans. Iltapäivällä taas tsekkaus kohdunsuulle, ei vieläkään mitään!! Kysyttiin haluanko lähteä yöksi kotiin, en halunnut ku oli niin kipeä olo enkä saanu nukutuks supistuksilta. Välit oli siis tähän mennes ollu koko ajan 4-10min, jokunen 15min välikin löytyi. Sain Litalgin-supon, ei vaikutusta. Käytiin miehen kans kaupungil käppäilemässä, ja hän lähti yöks kotiin. Kävin yöllä suihkussa, enkä ottanu enää tarjottua petidiiniä.
Maanantai-aamulla tuli lääkäri kattomaan kohdunsuun. Vain 2cm auki, mut kanava oli
hävinny!! =) Siinä samalla puhkas sit kalvot ja laitto vauvan päähän supistusanturin. Yritin taas nukkua... Mies tuli puoliltapäivin ja olin käyny taas suihkussa lillumassa.. Iltapäivällä sain akvarakkuloita, ei niistäkä ollu oikein mihinkään.
Alkuillasta kohdunsuu oli edelleen suht samoissa, 2-3cm auki. Siirryttin synnytyssaliin hönkimään ilokaasua. Tuliki muisteltua, miltä tuntui olla kännissä
Se helpotti hiukkasen, mut sit supistukset alko menee ihan sekaviks ja mä olin iha pihalla koska hönkiä kaasua et tulis oikeeseen aikaan otettua. Kohdunsuu 3cm auki |O aamulla luvattua/uhattua tippaa ruvettiin valmistelee, vaik pelkäsin sitä kuollakseni ja olin vastustellu sitä koko ajan. Sitten kun olin antautunu tähän, niin mulle selvis, että saan haluamani epiduraalin ENNEN kun oksitosiini aloitetaan. Joo, ton ku ois tienny ni oisin suostunu oitis tippaan... :headwall: Lääkäri tuli tiistaiaamuna klo 1.30 laittelee puudutusta. Kanyylia ei meinattu millään saada mun käteen, näkisitte millä mustelmilla oikein olen..
epiduraalin laitto ei sattunut yhtään, eikä ollu vaikeaa olla selkä kyyryssä. Sitten tulikin taivas, ja sain nukuttua tunnin.. Annoksen vaikutus alkoi hiipua, kohdunsuu 4cm auki. Uus annos, tunti unta. Seuraavaksi olinkin jo 7cm auki, kun sain uuden annoksen =) tässä vaiheessa tuli ikävä tapahtuma, miehen piti lähteä töihin :'( anoppi tuli sitten loppuajaks mun tueks. Taas alkoi puudutus hiipua, nyt jo 9cm auki! Sain pienehkön annoksen, ettei ponnistamisen tarve häviäisi. Kun olin 9,5cm/10cm auki, loput myötäävästä reunasta työnnettiin varovasti vauvan pään taakse. Pystyssä piti olla, että vauva laskeutuisi kunnolla. Ja ai että se oli kamalaa, kun oli ihan hirveä paskahätä olo :$ (sitä oli muuten ollu monta tuntia) Sitte ruvettiin ponnistelee!! Aluks vähän harjoiteltiin ponnistelua puoli-istuvassa asennossa, supistusten väli oli harvaa ja tippaa nostettiin vähän väliä. Pian oltiin jo täydessä tohinassa ja siirryin ponnistamaan kylkiasentoon. Kohtu alkoi väsyä, tippaa tuli tuutin täydeltä ja välil supistukset vaan haki ja haki mut ei tullu tarvetta ponnistaa. :/
Ja varmaan 5-6krt mulle luvattiin että seuraavalla syntyy.. Mut aina se meni vaan seuraavaan
ja sit ku se "syntyi" ni oli vast pelkkä pää!! Aah mikä työ!! Vielä hetken aikaa ja sieltä rojahti mötkäle pöydälle. Tästä alkoikin touhut.. Hengitysteitä imettiin, annettiin maskilla happea kun oli aika vaisun oloinen. Lapsivesi oli vihreää ja vauva vietiin happikaappiin. Napanuora oli ollut kahdesti kaulan ympärillä, mutta sen verran löysästi, ettei ollut vauvalle aiheuttanut ahdinkoa kuin pään tullessa synnytyskanavasta.
Happikaapista tuli pian kuulumisia että nopeasti virkos, ja suu hamuilee siihen malliin että pian tuodaan takaisin mun luo. Mun istukka ei halunnut heti tulla ulos, joten sitä sitten paineltiin. Oli tiukassa, ja napanuora katkes, lääkäri tuli painelee istukan ulos. Verenhukka olikin melkoinen, ja sain taas pikkasen lisää aineita suoneen... Itelleni yllätys oli, että väliliha säilyi ehjänä, ja tikattavaa ei tullut kuin yksi nirhauma emättimen puolelle ja kaksi virtsaputken suun oikealle puolle. Pitkä ponnistuvaihe (1h 23min) ja kylkiasento vaikuttivat tähän.
Mua vähän siistittiin ja sain uudet vaatteet, vauva tuotiin rinnalle 1h ikäisenä. Sain katsella sängystä, kun vauvaa pestiin ja puettiin, mun ei haluttu nousevan ylös, vaikka mulla ei edes ollu kauhean hutera olo. Sain vauvasta mielettömät lisäenergiat. Ja mitathan pienellä olivat sitten ne
52cm 4000g ja pipo 36cm. Nyt sitten ollaan tutustumassa toisiimme ja harjoitellaan imetystä :heart: rintoihin on noussu maito vähän turhankin hyvin, ja imetys sujuu rintakumin kanssa kun muutoin suihkuais niin kovin pienen nieluun.. Tänäänkin toiselta tuli imiessä maitoa nenästä.
Tämmöinen stoori
Talvis ja pikkuneiti 4vrk