~KesäMassut 2007~

elin
Kesäkuinenkohan se kyseli tuosta raskauksien erilaisuudesta...

Mulla oli eka ja toka raskaus tosi erilaisia, maha ihan eri mallinen ja pömpsähti tokalla kerralla paljon aiemmin kuin ekalla. Nyt kolmannella kerralla maha tuntui olevan esillä heti plussan jälkeen! :D
 
FISU74
Hiiviö, minulla on kanssa näitä tuntemuksia.
On se keskenmeno vaan iskostunnu sinne syvälle jonnekkin niin tiukkaan
et koko ajan on pelko sydän alassa että joko taas.
Ei olla uskallettu kertoa vielä kenellekään kun ei sitä tiedä.
Lääkärikin yritti lohduttaa että ei siihen 12. viikkoon ole pitkä aika.
Mutta kun meidän raskaus meni kesken viikoilla 18,joten ei paljon lohduta.
Miehen kanssa puhuttiinkin että ehkä sitten laitoksella vauva mahan päällä uskaltaa jo iloita kunnolla.
Mutta koitetaan jaksaa ja vähän iloitakkin näistä vauveleista!! :flower:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.11.2006 klo 10:34 Mantsu kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.11.2006 klo 10:31 Mantsu kirjoitti:
No niin ihmevauva täällä ois tulossa...7 vuotta yritystä takana...nyt erouhka miehen kanssa ja poms...mä oon raskaana!!!
Ei tätä vielä voi uskoa vaikka eilen kävin neuvolassa ja näy pienen pienen alkion alun ja sydän löi...viikoista ei vielä tiedetä kun mulla niin epäsäännölliset menkat...tulevat 1-3 kertaa vuodessa... :whistle: silmämääräisesti eilen neuvolan kätilö sanoi että voisi olla menossa joku 9-10 viikko....ens viikolla sikiöseula niin siellä sit selvii tarkempi aika laskettulle ajalle... :heart:
On tämä niin uskomatonta että huh huh...en olisi enää uskonut tätä kokevani koskaan....nyt elellään päivä kerralla ja katotaan pysyykö tää sisällä ja kuinka välit kehittyy mieheni kanssa tämän asian johdosta!!
Piti vielä lisätä että oireina mulla täs vaiheessa on kamala pahoinvointi...oksettaa kokoajan....just tänään kävinkin neuvolan lekurilla ja sain 2 vkoa saikkia...toivon mukaan sit alkaas helpata!!!! ;)
REKISTERÖIDYIN tähän nikkiin että saan seurata muidenkin samalla viivalla olevien ajatuksia!!
 
Heips taas...

Ootteko nähny jossain mustana ton PikkuMyy-nimimerkin? Mä oon sillä harmaillu jonkin aikaa ja olisin sillä sellasenaan halunnu rekkaroitua, mut ei onnistunu. Ite en o huomannu muun ku itteni käytössä. Piti siis hieman muuttaa nimmaria rekkaroituessa, mut ei kai se niin vakavaa ole. Tällä sit kirjottelen jatkossa.

Profiiliin voisin jotain jossain vaiheessa laittaa, niin voitte sit halutessanne käydä kurkkaamassa. Ultrakuvaa ajattelin sit, kun sellasen saan, ehkä jotain muitakin fotoja ja vähän tietoja.
 
elin
Vanilja oletko käynyt itä- vai länsipuolen neuvolassa? Länsipuolella on nimittäin ultralaite, meillä otettiin aikanaan ylimääräinen ultra neuvolassa, että saatiin varmistettua epäilty kaksosraskaus. Yksi siellä oli sitten lopulta lähtenyt kehittymään.

Menin sitten syömään kokonaisen pizzan. Nyt on järjettömän paha olo, kun tuli ahdettua liikaa... :x
 
Heippodei kaikille!!! =)

Voisin kaiketi ilmoittautua tähän pinoon myöskin.. Tosin en vielä tiedä laskettua aikaa.. Oletan sen menevän touko- tai kesäkuulle.. Onneksi jo huomenna saan tietää, kun menen ultraan, pitkään olen joutunut sitä kyttäämään (eka nvla oli kolme viikkoa sitten)

Enpä muista muita tietojakaan mitä piti tuonne etusivua varten ilmoittaa, mutta kerronpa kaikki sitten vaikka kerralla.. :) On mukava tulla pohtimaan tänne tuntojaan.

malla: Halusin sanoa, että et ole ainoa, jolla on vaikeuksia hyväksyä raskautensa. Meillä on ihan tekemällä tehty raskaus ja toivottu sellainen, mutta kun näytti plussaa, niin meitsin ajatukset heitti kupperkeikkaa.. Olin monta viikkoa tosi masentunut, ja kellekkään "ei voinut" sanoa mitään.. Luulen, että se liittyi tuohon väsymykseen ja pahoinvointiin, kun nyt alkaa helpottaan niin jotenkin mielikin piristyy.. Tosin tämä kolmas on ainakin alussa ollut kamalin raskauksistani..

Mulla on ennestään poika ja tyttö, ikäeroa 2,4v. ja täytyy sanoa, että se on kyllä hurjan sopiva ikäero. Ja mä en ollut kyllä yhtään väsynyt tai muutakaan (siis verrattuna normaaliin väsymykseen vauva-aikana) vaan oli täynnä äidin onnea. Esikoisellekkin jäi sitä aikaa paljon enemmän loppu viimeksi kuin luulin. Että jaksamista vain sulle, olen mukana hengessä, toivon että kaikki kääntyy sulla vielä parempaan ja uskonkin niin! :hug:

Niin ja piti vielä sanoa, että pahoin täälläkin vielä voidaan (varsinkin kun työkaveri hakee kahvia!! YÄKS! :$ )
Housut ei mahdu päälle, tai oikeastaan yhdet normit strech-housut menee, onpa jotain mitä pitää töissä vielä hetken, ennen kuin siirtyy mammahousuihin..

Mun oletettu La on tällä hetkellä siis 15.6. mutta luulen, että se aikaistuu huomisessa ultrassa. vkoista mulla siis ei ole hajuakaan (8-13??).. Tylsää! :(
 
Heips!

Tämä väsymys ja pahoinvointi vie voimat. Edelleenkään en ole oksentanut kuin yhtenä päivänä (silloin tosin useamman kerran), mutta paha olo on kokoajan. Kun on nälkä niin etoo ja sitte ku on syöny niin etoo. Mikä auttais?

Ja väsyttää niin. Nukun noin 10 tunnin yöunia ja parhaimmillaan kolmet päikkärit päivässä. Ja silti väsyttää. Eihän tää voi olla todellista! :kieh:

Vielä tuosta keskenmenopelosta: mie en uskalla etes varata neuvola-aikaa, kun jotenkin tuntuu että sitte kuitenki menee kesken. Mie tiiän että tää on ihan järjetön pelko. Mutta ootan mie joka kerta vessaan mennessäki että on verta pöksyissä...

Vyvyan & Loinen 6+5
 
Heippa!

Täällä olsi jälleen uusi ilmottautuja. Olen 28v. Raskaustesti näytti plussaa 4.11. Reilu viikko aikaisemmin oli pari haamu plussaa. Odottelemme esikoistamme syntyväksi. LA olisi laskurien mukaan 29.6-07 Asustelemme Lahdessa. Kyllähän tämä jännää aikaa ompi.

Ihanaa odotus aikaa kaikille! =)
 
Heippa Hiiviö

mulla on ollu ihan järjettömiä pelkoja et onnistuuko tää raskaus. alussa mulla tuli hiukan vanhaa verta ja olin koko ajan sydänkohtauksen partaalla, että vauva vuotaisi ulos. nyt ei ole kahteen viikkoon ollu yhtään vuotoa ja ajattelen koko ajan et vauva ei oo kasvanu ja että se on kuollu. nyt torstaina on eka neuvola ja mä toivon että ne löytäis doplerilla sydänäänet. jos ei löydy aion mennä perjantaina yksityiselle kattoo tilanteen.
tää on vielä niin kauheeta ku on kyseessä eka vauva, eikä tulevaisuudesta tiedä jääkö viimeiseksi vai ei. mut jotenki tuntuu et tuska on suurempi ku ei oo yhtään pienokaista kotona mistä saisi olla kiitollinen. en oo yhtään osannu iloita tästä raskaudesta ja odotan vaan et kaikki ois varmaa, vaikkei se ole kun vasta synnytyksessä ;)
 
Moi! Ehkäpä nyt viimeinkin uskaltaudun mukaan =) Elikkäs tänään kävin alkuraskauden ultrassa ja olihan siellä asukki :heart: Meille siis tulossa viides lapsi ja la 30.6.07. Pahoinvointia on jonkun verran ja väsyttää. Saman kaavan mukaan tuntuu menevän niin kuin aikaisemminkin! Mun iän voi päätellä tosta nimimerkistä ja vanhemmat lapset ovat vuosilta -00, -01, -03 ja -06.
 
Moikka kaikille!!
Jaksoin juuri ja juuri tulla koneelle kattoon teiän kuulumisia :) Kiva että on saatu uusia massuja mukaan taas!

Hiiviökö se kyseli keskenmenopelkoisista?..mulla on oikeastaan joka toinen päivä varma tunne, ettei mun sisällä ole enää eloa mut sit taas toisina päivinä olen varma että siellä se pikkune hurjaa vauhtia kasvaa. Oon viime päivinä muutenki ollu aika synkissä ajatuksissa ja joka yö olen nähny kamalia painajaisia, missä jään aina yksin :(

Toissapäivänä meinasin saada sydänkohtauksen kun menin vessaan ja oli tullu tuhruvuotoa pöksyihin!!..soitin äkkiä äitille joka sit sai mut rauhottumaan :D Vaikka sen tietää et tuokin voi olla ihan normaalia niin ei se ole kivaa huomata vuotavansa.

Muutaman päivän olen nyt oksennellukki ihan pitkin vuorokautta, aamulla, päivällä, illalla, yöllä..kaikki tulee ulos mitä ensin saan alas nieltyä :( oon laihtunukki muutaman kilon ja asiasta tietävätki sano että kohta oon tiputuksessa jollen saa mitään pysymään sisällä. Ei vaan mitenkään jaksais ja välillä huomaan ajattelevani että empä edes olis raskaana :'( sit heti sen ajatuksen jälkeen meen ihan paniikkiin ettei tosiaan nuin pitäny ees ajatella.

Onneks torstaina on ultra missä tsekataan sen mun kystan tilanne nii samalla näkee sit et onko pikkune kunnossa :) jos sit olokin paranis.

Niinku äiskäki mulle sanoi niin KUKAAN joka ei ole ite kokenut raskauspahoinvointia ja väsymystä ei voi tietää miltä meistä todella tuntuu. Joten hyvällä omalla tunnolla levätään aina kun mahdollista eikä ressata kotihommista tai muustakaan :hug: pian tämä helpottaa :heart:
 
Heips!
Minäpä se näin viime yönä unta tyttövauvasta!11 :heart:
Että sitä heräsi hymyhuulilla... tosin en tajua miksi en imettänyt sitä vaan lmmittelin sille jatkuvasti tuttipullossa maitoa.. toivottavasti ei mikään enne....
Ylihuomenna on sitten neuvola. Hurjaa että se on nyt, kun jokunen viikko sitten tuntui ettei sen aika tule ikinä. Jännittää hirveästi, varsinkin kun mies ei pääse mukaan... No eiköhän kaikki mene ihan hyvin. Ei ai tädit voi ihan kamalia olla? eihän?

Mulla tuntuu välillä vatsalla maatessa mahassa "möykky" onko muilla tunnetta?

Ja uskomatona että enää 2 viikkoa siihen maagiseen rv 12. Pelkään vain että vauva onkin jo kuollut ja oon ihan hölmönä luullu olevani vielä raskaana... no toivotaan että nää on näitä normaaleja pelko ajatuksenjuoksuja.

Enni & vielä työnimetön 9+6
 
Neuvolakuulumisia... :wave:

Pissanäytteestä neuvolatäti teki vielä raskaustestin, kun pyysin vielä varmistamaan, ja kyllä senkin perusteella olen raskaana.
Pikkasen meinaan olla epäuskoinen! ;) :headwall:

Laskettuaika aikaistui päivällä, joten jos HIIVIÖ viittit muuttaa mun tietoihin, että LA on 12.6 ja Etelä-Pohjanmaalla asustelen, Kiitos! :flower: :)

Neuvolatäti rauhoitteli mua, kun murehdin rintojen oireettomuutta; kuulemma saattaa olla, ettei rinnat olekaan niin arat kuin ekoissa raskauksissa, kun rinnat ovat jo karaistuneet pitkistä imetyksistä (olen imettänyt molempia lapsia yli vuoden)...

Ensi viikolla sitten selviää, onko siellä masussa varmasti vauva, kun on se yksityinen gyne torstaina.
Lisäksi niskapoimu-ultraan pitää tilata huomenna aika, kun nykyään siihen pitää mennä jo rv 11-12+6 eli parin viikon kuluttua...

Otin siinä iltapäivällä neuvolan jälkeen kevyet kahden tunnin päiväunet, onneksi isäntä kotosalla ja kattoi lasten perään.
Silti aina vaan väsyttää! \|O

Riina-Niina rv9+0
 
Tänään on ollu tosi huono olo,oksensin aamupalan jälkeen kaikki ulos mitä olin syönyt ja sitte otin lasin mansikkakeittoa ja nekin tuli heti ulos. Luulin jo että vatsatauti iski mut eipä se sitä ollut. Nukkuminen ja syöminen sitte autto mut koko päivän kyl ollu huono olo. Eilen illalla oli maha ihan sekasin vaikka tähän mennessä ollut kovalla. Ihmettelen vaan että aikasemmin ei ole tämmötä ollu,miks vasta nyt kun viikkoja jo 10+1. Toivottavasti ei nyt jatku näin huonona tää olo. Vauvaunelma: se on ihan totta että kukaan ei voi tietää millasta tää pahoinvointi on joka sitä ei oo kokenu! Hävettää vaan kun tulee vieraita ja kämppä on ihan sekasin,mut kun ei jaksa tehä nii ei jaksa tehä. Yritän sitte vähä siistiä kun on parempi olo mut ei sittekään paljoa jaksa tehä. Ja poika sotkee minkä kerkee,lelut on pitkin ym. No eiköhän ihmiset ala jo tottumaan tähän et raskaana ollessa en jaksa tehä kun tää on jo kolmas raskaus ja joka kerralla oon voinu pahoin. Tässä raskaudessa on ollu se ero et syömisellä on paha olo helpottanu eikä ole tarvinnu oksentaa niin paljon kun edellisissä. Ens viikon keskiviikkona on np-ultra,kylläpä aika menee nopeesti.
 
Ohops, onnistuin kerrankin kirjautumaan :)

Taas täällä omaa huonoa oloani tulin valittelemaan, vaikkei pitäisi :ashamed:

Aamut alkaa hitaasti, kun pahoinvointi jyllää. Pärjään sitten noin puoleenpäivään, jolloin on pakko saada nopeasti oikeaa ruokaa. Siitä sitten taas noin neljän tunnin päästä. Ja illalla pitää vielä lepytellä mahaa. Mikään kylmät vadelmat-juttu ei auta, sen on oltava jotain suolaista ruokaa. Mulla ei päde se, että syön aamulla heti jotain. Käyn öisin aina vähintään kerran vessassa ja olenkin miettinyt, että pitäiskö silloin yölläkin hiukan syödä jotain, niin yöstä ei tulisi niin pitkä.

Minulta on oikeastaan kokonaan haihtunut se pelko, etten olisi raskaana. Ajattelen vahvasti olevani, joten tietysti pettymys olisi suuri jos olisi mennyt kesken, ultrassa olen jo kerran käynyt ja sydänsyke nähty.

Neuvolaan vielä pari viikkoa aikaa, menee sinne 12 viikolle suurin piirtein.

(Muokkaus:) Kertokaa te, joilla on jo lapsi/lapsia, että kuinka te jaksatte tämän alkuraskauden pahoinvoinnin keskellä?

Hiiviö: mun laskettu aika korjattiin ultrassa 15.6.07<br><br>
 
Heip!

Mun eka raskaus oli melkeinpä oireeton tähän verrattuna. Jotkut hajut etoi ja kahvi ei maistunut yhtään, vaikka aikaisemmin meni puolikin pannua kerralla. Nyt KAIKKI hajut etoo, väsyttää aivan tajuttomasti ja oon tänäänkin ollut tosi huonovointinen aamusta iltaan. Tissit oli kipeät ekassa raskaudessa. Nyt ei yhtään niin paljon, mutta maitoa tihkuu jo. Lyhyeksi jääneen imetyksen lopetin aika tasan vuosi sitten. Housut alkoi kiristää nyt varmaan kuukautta aikaisemmin kuin ekalla kerralla. Eikä se voi johtua liiasta syömisestä...
Tässä välissä oli sitten se rv 9+ keskenmennyt raskaus, joka ei oireillut yhtään mitenkään.

Joku kyseli, miten jaksaa muiden lasten kanssa.. Tai eihän meillä ole kuin tuo yksi 1 v 2 kk kullannuppu. Eikä äiti kyllä jaksa! Tuntuu, että etenkin aamulla ei pysty muuten reagoimaan toisen olemassa oloon kuin kieltämällä ja hakemalla pois kielletyistä paikoista. Hermot on tosi kireellä. Onpa kiva kun eihän tuo pieni poika ymmärrä, että äiti on hirveä vain hormonien takia :ashamed:

Toisaalta näinä kaikkein hirveimpinä päivinä on helpompi uskoa, että kaikki on hyvin. Heti kun oireet hellittää hetkeksikin, nousee paniikki, että kesken menee.

Jaahas. Tais poika vihdoin viimein nukahtaa. Pääsee itsekin unille!

ebbuliini rv 6+4
 
Hiiviö himmeenä

Ja muistutuksena taas, että jos teillä tulee jotain muutoksia tietoihinne, niin voisitteko laittaa mukaan myös lasketun aikanne (tai sen ajan mikä oli aiemmin), niin helpompi löytää tuosta listasta. KIITOS!

Meitä kun on jo yli 70 kesämassua, niin ei tarvitsisi plarata koko listaa läpi :D

Muokkaan listan huomenna, nyt en pääse kirjautuu :/

Hyvää yötä!

-Hiiviö & Elvis 8+2-
 
tytsy83
ihanaa,kun meitä on tosiaan näinkin monta....
itse käyn jutut lukemassa lähes päivittäin pikapikaa,mutten aina jaksa kirjotella mitään...

täällä voidaan hyvin, närästys vaivaa ja välillä etoo..väsyttää, ehkä johtuu siitä,ettei kerkiä huilaamaan kun esikko pitää vauhdissa ja töissä pitää käydä...mutta tosiaan,niin pieniä vaivoja,ettei parane valittaa, monilla muilla paljon rajummat oireet...

hyviä vointeja kaikille!!!
 
Huomenta!

Pääsin nyt sitten päivittämään tuon listan :)

Ihana kuulla, että muitakin heikkohermoja löytyy :D Tai siis, olisi upeaa jos jokainen osaisi olla murehtimatta, mutta vissiin kuuluu ihan geeneihin tälläinen...

Mulla olisi huomenna sitten eka neuvola.

Onko teille muille puhuttu mitään tästä toisesta versiosta np-ultrasta? Mulle silloin kun kävin femedassa, se lääkäri tarjosi mulle sellaista vaihtoehtoa, missä ultraan mentäisiin jo viikolla 11 ja siellä ultrattaisi vähän eri kohtaa kun np-ultrassa mutta samalla periaatteella. Sit otettais myös verikoe ja näitten tietojen, sekä äidin iän, painon yms. mukaan laskettaisiin kromosomipoikeavuuden mahdollisuus, joka saataisiin oikeaksi jopa 86% mahdollisuudella. (joissain tapauksissa jopa 90%).

Tavallinen kunnan tarjoama np ultra näyttää kuulemma vain 55% poikkeavista raskauksista.

Tätä uutta tapaa on ruvettu käyttämään jo mm. hyvinkäällä, lohjalla, vissiin oulussa ja oli pari jotain muutakin paikkaa.

Lääkäri sanoi mulle, että maksaisi n.60e, että ei veloittaisi ultrasta eriksen ollenkaan, kun olen jo aiemmin käynyt.

Nyt tässä sitten pohdin että kumpaan menisi, kun ei tota hinta eroa ole ku vajaa 40e....

-Hiiviö & Elvis 8+3-
 
Heippa Hiiviö,

kävin viime viikolla ekassa neuvolassa ja mulle nimenomaan suositeltiin tuota ultra+verikoe-yhdistelmää - on tosiaan tarkempi kuin np-ultra, tulokset saa aikaisemmin jne. Asustelen Oulussa, eli täällä tuo on ainakin käytössä. Verikokeesta katsotaan jonkun valkuaisaineen ja raskaushormonin suhdetta tietyllä raskausviikolla, ja tuo tietty viikko selvitetään ultralla, että on tarkasti oikea. Oulussa ei muuten edes olisi alkuraskauden ultraa, mutta tässä siihen pääsee vähän siivellä - mulla oli hormonikierukka ennen raskautumista, eli tarkkaa viikkoa on mahdoton tietää muuten kuin ultraamalla.

Olen tähän asti kirjoitellut tuonne kolmikymppisiin ensikertalaisiin, mutta laitanpa vähän tietoja tännekin puolelle: olen 32-vuotias, ensimmäistä odottelen viikoilla 9+5. Viikot tosiaan varmistunee tuossa ultrassa, johon olen menossa tänään... Vähän jännittää, löytyykö sieltä ketään - pahoinvoinnin, rintojen arkuuden ja väsymyksen perusteella voisi arvella että löytyy :) LA on tähän asti ollut 7.6.2006, mutta sekin saattaa vielä muuttua.
 
Heippa,
Eilen sitten oli ensimmäinen neuvolakäynti, sydänääniä ei kuultu mahanpäältä vk 8+5, mutta kiltti täti siellä sitten ultras samalla ja siellä pikkuisen sydän nähtiin sitten lyövän tiuhaan tahtiin. Kyllä jännitti! Sitten odotellaan seuraavaksi tota yhdistelmä verikoe-np.ultra. Aina sitä samalla lailla jännittää, vaikka noita odotuksia olisikin useampi.
Niin, olen äityli pohjanmaalta ja 27v tai pian 28v. =)
 
"Huomenta" \|O

Hitaasti lähtee taas päivä käyntiin... Väsymys on nyt se, minkä mukaan mä elelen. Toivottavasti helpottaa toisella kolmanneksella, kun sillon pitäis töissäkin käydä.

Heräsin yöllä vessaan, mut siitä tuliki sitte pitempi valvominen... En yhtään tiedä miks, mut kun mies pyys kainaloon nukkuun, alko ihan tautisesti itkettään. Siinä sit vetistelin varmaan puol tuntia omaa surkeuttani, jota en edelleenkään osaa sen tarkemmin määritellä. Kai ne viimepäivien paineet purkautu nyt vähän rajummin, ku on tullu kyseenalaistettua tuota vanhempina pärjäämistä. Pelottaa mikskä tää suhde kehkeytyy lapsen syntymään mennesä ja sen jälkeen, kun en o osannu miestäni auttaa sen hämmennyksessä. Pitäis varmaan taas lueskella yhdessä, niin sais keskustelun helpommin alkuun. Tunnen itteni välillä hirviöks, kun oon niin vaativa ja kiukkunen kaikesta nalkuttava akka, vaikka sitä viimeseks haluisin. Ei vaan nyt oikein voimat riitä muuhun, ikävä kyllä. Miten teillä?

Tossa kun kirjottelitte uudesta ultrauskäytännöstä aloin miettiä, pitäiskö ite mennä kans yksityiselle... Täällä ultrataan tk:ssa kahdesti, mut mun eka on vasta viikon 13 ekana päivänä. Toisaalta yksityisellä käynnistä ei välttämättä o mitään hyötyä, ku ollaan ajateltu, että vaan vaikeesti vammasen jätän synnyttämättä. Jos siis on mahdollisuus elämän arvoseen elämään, niin on tervetullut sellasena kuin on.
 
Np-ultrasta sen verran, että oon itse menossa Hyvinkäälle kahden viikon päästä ja sain ekalla neuvolakäynnillä mukaan monistenipun, jossa kerrottiin mm. että " Mikäli niskaturvotus on alle 2.5mm, löydös on normaali. Kromosomipoikkeavuuden riski on kohonnut hieman, jos niskaturvotus on 2.5-2.9mm. Erityisesti tällöin väärien hälytysten vähentämiseksi ja luotettavamman riskisuhteen selville saamiseksi suositellaan niskaturvotuksen mittaamisen lisäksi varhaista seerumiseulontatutkimusta. Tällä yhdistetyllä tutkimuksella päästään noin 80% herkkyyteen kromosomipoikkeavuuksien tunnistamisessa. Mikäli turvotus on 3mm tai yli, kromosomipoikkeavuuden riski on jo noin 25% ja tällöin suositellaan kromosomitutkimusta (istukka- tai lapsivesitutkimus) ilman seerumiseulontaa." Ja siis molempiin ensinmainittuihin tutkimuksiin on mahdollisuus viikoilla 11-13. Mulla toi ajoittuu 13. viikon ekaan päivään.

Huokaus... Mä oon vaan jännittänyt niin hirveesti sitä, että sykkiikö sydän edes enää, etten oo edes vielä miettinyt sitä mahdollisuutta että 'löydös' ei oliskaan normaali... Pakko kai tunnustaa, että mulla taisi olla vähän liian ruusuinen kuva raskaana olemisesta noin niinkun etukäteen. Kuvittelin vaan miten ihanaa olis olla ison mahan kanssa ja odottaa onnellisena pientä rakkauden hedelmää saapuvaksi. Todellisuudessa ainakin tää alku on ollut yhtä hermoilua ja pahan olon nieleskelyä. Mutta ehkä se tästä... Hyvällä tuurilla näen parin viikon päästä tiitiäisemme liikkuvan ja elävän ja alan hehkua onnesta!

Sisi ja bébé 10+0<br><br>
 

Yhteistyössä