kesäloman vietto uusioperheessä

Meidän sisarusparvessa ihan sama juttu. Nuorin tosin jo sairaseläkkeellä mielenterveyssyistä, eläkepaperit kirjoitettiin hieman 30-v päivien jälkeen. Meillä kahdella isommalla on mennyt normaalisti elämä, meillä jotka on kasvatettu.

Oliko sinulla jo omia lapsia? Nikillä "elävästä elämästä" ei ole.

Palataan, kunhan saatte niitä omia lapsia...

Minusta minun tärkein tehtäväni on saada aikaiseksi onnellisia ihmisiä, lapsista onnellisia aikuisia. Rajattomia. Millään muulla ei ole merkitystä. Kaikki muu - menestys, tasapaino, rauha, rakkaus....tulee onnen myötä. Meillä on kolme onnellista aikuista lasta ja kaksi onnellista nuorta. Siitä on hyvä ponnistaa ja hommata mitä vaan sattuu huvittamaan. Silloin ei ole rajoja.

 

Ja kyllä nää aikuiset lapsemme tekevätkin just sitä, mitä eniten rakastavat. Yksi rakastaa menopelejä ja niitä on kertynyt halliimme - ja vapauttaan... toinen rakastaa avovaimoaan ja tämän poikaa yli kaiken, ja omaa pientä taloaan, josta ei luovuta senttiäkään kellekään, ettei hänen tarvitse koskaan lähteä kotoaan... kolmas taas rakastaa tyttöjä ja aatelista sukunimeään, jolla saa tyttöjä..... Ja jokainen heistä rakastaa työtään (jota jokainen opiskelujen ohessa tekee täysipäiväisesti).

Minä en voi olla kuin onnellinen.

 

Ja kyllä nää aikuiset lapsemme tekevätkin just sitä, mitä eniten rakastavat. Yksi rakastaa menopelejä ja niitä on kertynyt halliimme - ja vapauttaan... toinen rakastaa avovaimoaan ja tämän poikaa yli kaiken, ja omaa pientä taloaan, josta ei luovuta senttiäkään kellekään, ettei hänen tarvitse koskaan lähteä kotoaan... kolmas taas rakastaa tyttöjä ja aatelista sukunimeään, jolla saa tyttöjä..... Ja jokainen heistä rakastaa työtään (jota jokainen opiskelujen ohessa tekee täysipäiväisesti).

Minä en voi olla kuin onnellinen.

Aika samanlaisia omenoita on koriin tullut. Matearialistisia kaikki. Tuo, että saa tyttöjä nimen avulla -no joo -minkälaisia tyttöjä? Hmmm... sellaisia juurikin kuin sinä olet. Tavallisia virtasia, joille materia on tärkeää. Ja se nimi. Eikös joku mennyt nimen takia naimisiinkin, ja ilmoitti siitä täällä elleissä?
Mutta pääasia on, että olet siitä onnellinen mitä sinulla on, vaikka se sitten olisikin aineellisesta hyvästä rakennettu se pohja.

Ps. Vaikka nimi on esimerkiksi von xxxxx, ei suku silti välttämättä ole aatelinen. Tarkistapa vaikka täältä: Luettelo Suomen aatelissuvuista ? Wikipedia

 

Oliko sinulla jo omia lapsia? Nikillä "elävästä elämästä" ei ole.

Palataan, kunhan saatte niitä omia lapsia...

Minusta minun tärkein tehtäväni on saada aikaiseksi onnellisia ihmisiä, lapsista onnellisia aikuisia. Rajattomia. Millään muulla ei ole merkitystä. Kaikki muu - menestys, tasapaino, rauha, rakkaus....tulee onnen myötä. Meillä on kolme onnellista aikuista lasta ja kaksi onnellista nuorta. Siitä on hyvä ponnistaa ja hommata mitä vaan sattuu huvittamaan. Silloin ei ole rajoja.

Mitenkä ne omat lapset tilannetta muuttavat? Kerroinkin, että veljelläni on lapsia, ja hän kasvattaa heitä kuten minäkin totesin tulevani kasvattamaan omia jos niitä tulee. Olen keskustellut tästä usein isoveljeni kanssa, ja hän on ihan samaa mieltä kasvatuksesta kuin minäkin. Mukavia muksuja hänellä onkin, ei hemmoteltuja. Uskon heidän saavan ihan hyvät eväät elämään, paljon paremmat mitä pikkuveljemme sai.

Uskon että oma pikkuveljenikin valitettavasti tulee päätymään sairaseläkkeelle ennen aikojaan, kun ei ole niitä alkeellisempiakaan kykyjä toimia työyhteisössä. Viimeistään sitten kun vanhempani ovat liian vanhoja huolehtimaan hänestä.

Wiltsu voit kirjoittaa ihan mitä haluat "onnellisista" lapsistasi, he ovat sinun lapsiasi joten et tietysti näe heissä mitään vikaa. Ulkopuolinen voisi olla eri mieltä. Ja muuten, minäkin olin onnellinen lapsi ja olen nyt onnellinen aikuinen. Varmasti onnellisempi kuin pikkuveljeni. Ja ei työt sun muut ole minulle tulleet onnen myötä, vaan sitä kautta että olen tehnyt töitä saadakseni sellaisen työpaikan jonka haluan. Ja kun sen olen saavuttanut, olen ollut onnellinen. Pikkuveljeni oli varmasti onnellinen lapsena kun sai kaiken mitä halusi ja teki mitä halusi ilman rajoja. Eipä ole sitä onnea seurannut menestys, päinvastoin. Nyt ei ole jäljellä enää onneakaan.

 

Aika samanlaisia omenoita on koriin tullut. Matearialistisia kaikki. Tuo, että saa tyttöjä nimen avulla -no joo -minkälaisia tyttöjä? Hmmm... sellaisia juurikin kuin sinä olet. Tavallisia virtasia, joille materia on tärkeää. Ja se nimi. Eikös joku mennyt nimen takia naimisiinkin, ja ilmoitti siitä täällä elleissä?
Mutta pääasia on, että olet siitä onnellinen mitä sinulla on, vaikka se sitten olisikin aineellisesta hyvästä rakennettu se pohja.

Ps. Vaikka nimi on esimerkiksi von xxxxx, ei suku silti välttämättä ole aatelinen. Tarkistapa vaikka täältä: Luettelo Suomen aatelissuvuista ? Wikipedia

No joo. Luuletko, etten tiedä, ettei mieheni suku ole aateliskirjoissa? Mutta sinä et tiedä, että suku on Ruotsin kuninkaan aateloima ja siitä on dokumentti, jonka kirjauttaminen mihinkään virallisiin kirjoihin ei kiinnosta ketään. Edes poikaamme. Melko kateellisen tuntuista tekstiä jopa sinulta.

 

Mitenkä ne omat lapset tilannetta muuttavat?

Muistan ikuisesti ja elävästi päivän, jolloin ensimmäinen poikani syntyi. Kaikki muuttui. Koko maailmani muuttui. En koskaan sitä ennen ollut tajunnut, että voisin tuntea kuolevani jonkun ihmisen puolesta ihan koska tahansa. Vaikka heti. Itkin ja itkin. Onnesta ja ilosta ja surusta ja kaikesta. Et voi vaan tietää, kun sinulla ei ole omia lapsia. Olen pahoillani.

 

Muistan ikuisesti ja elävästi päivän, jolloin ensimmäinen poikani syntyi. Kaikki muuttui. Koko maailmani muuttui. En koskaan sitä ennen ollut tajunnut, että voisin tuntea kuolevani jonkun ihmisen puolesta ihan koska tahansa. Vaikka heti. Itkin ja itkin. Onnesta ja ilosta ja surusta ja kaikesta. Et voi vaan tietää, kun sinulla ei ole omia lapsia. Olen pahoillani.

Mutta miten ne omat lapset muuttavat sitä, että niitä lapsia pitää kasvattaa? Veljelläni on lapsia kuten kirjoitin, ja hän osaa silti kasvattaa heitä. Kummasti tartut vain sellaisiin asioihin mitkä sinulle sopivat, etkä kommentoinut ollenkaan sitä kohtaa missä sanoin että onni ei todellakaan takaa sitä että elämässä saa kaiken haluamansa.

Jos veljeni kirjoittaa tänne tuon saman tekstin minkä juuri itse kirjoitin, oletko sitten samaa mieltä koska hän tietää, hänellähän on lapsia.

 

Mutta miten ne omat lapset muuttavat sitä, että niitä lapsia pitää kasvattaa? Veljelläni on lapsia kuten kirjoitin, ja hän osaa silti kasvattaa heitä. Kummasti tartut vain sellaisiin asioihin mitkä sinulle sopivat, etkä kommentoinut ollenkaan sitä kohtaa missä sanoin että onni ei todellakaan takaa sitä että elämässä saa kaiken haluamansa.

Jos veljeni kirjoittaa tänne tuon saman tekstin minkä juuri itse kirjoitin, oletko sitten samaa mieltä koska hän tietää, hänellähän on lapsia.

Et tiedä mitään lapsista etkä niiden kanssa elämisestä, koska sinulla ei ole lapsia. Lasten kasvattamisesta en halua edes keskustella kanssasi.

Onni takaa elämässä kaiken. Jos on onnellinen, saa kaiken. Ihan kaiken haluamansa. Siitä en lähde kiistelemään, olen vakuuttunut asiasta.

 

Ja kyllä nää aikuiset lapsemme tekevätkin just sitä, mitä eniten rakastavat. Yksi rakastaa menopelejä ja niitä on kertynyt halliimme - ja vapauttaan... toinen rakastaa avovaimoaan ja tämän poikaa yli kaiken, ja omaa pientä taloaan, josta ei luovuta senttiäkään kellekään, ettei hänen tarvitse koskaan lähteä kotoaan... kolmas taas rakastaa tyttöjä ja aatelista sukunimeään, jolla saa tyttöjä..... Ja jokainen heistä rakastaa työtään (jota jokainen opiskelujen ohessa tekee täysipäiväisesti).

Minä en voi olla kuin onnellinen.

Tässäpä sitä näkee miten äiteys sokaisee ja omat lapset ovat aina niin ihania eivätkä tee mitään väärin.

Mitä näin ulkopuolisena näkee tuosta tekstistä on yksi materialistinen lapsi "menopeleineen", yksi itsekäs joka väittää rakastavansa avovaimoaan mutta ei silti luovuttaisi senttiäkään talostaan hänelle, kolmas taas on pelimies joka hypää kukasta kukkaan sukupuolitauteja keräten ja levittäen.

Vaikea minun olisi olla onnellinen ja ylpeä tuollaisesta sakista, mutta kun ovat omia niin tietysti sitten... Kyllä minäkin omiani rakastan vaikka tuollaisiksi päätyisivät kasvaessaan, mutta en kyllä olisi kovin onnellinen ja ylpeä. Tai en tiedä, ehkä minäkin olisin sokea.

 

Tässäpä sitä näkee miten äiteys sokaisee ja omat lapset ovat aina niin ihania eivätkä tee mitään väärin.

Mitä näin ulkopuolisena näkee tuosta tekstistä on yksi materialistinen lapsi "menopeleineen", yksi itsekäs joka väittää rakastavansa avovaimoaan mutta ei silti luovuttaisi senttiäkään talostaan hänelle, kolmas taas on pelimies joka hypää kukasta kukkaan sukupuolitauteja keräten ja levittäen.

Vaikea minun olisi olla onnellinen ja ylpeä tuollaisesta sakista, mutta kun ovat omia niin tietysti sitten... Kyllä minäkin omiani rakastan vaikka tuollaisiksi päätyisivät kasvaessaan, mutta en kyllä olisi kovin onnellinen ja ylpeä. Tai en tiedä, ehkä minäkin olisin sokea.

Mutta jokainen tekee, mitä haluaa. Jokainen niistä on onnellinen. Minä kannustan elämään onnellista elämää. Ja ylpeä olen ehdottomasti! Kaikki kolme on hankkinut yhden ammatin ja tehneet töitä ja hankkivat toista ammattia siinä sivussa. Ja ovat onnellisia. Eikö se kuitenkin ole tärkeintä?

 

Ja kellä teillä on kolme 22-25-vuotiasta poikaa, joilla on kaikilla armeija käytynä, yksi ammattitutkinto, vakituinen työpaikka ja samanaikainen opiskelupaikka toiseen tutkintoon? Ja kaksi 15-16-vuotiasta nuorta, joiden todistuksissa on enimmäkseen kymppejä? Joo. Olen ehdottoman ylpeä äiti!!! Käytösnumeroita koulussamme annettiin 10 tasan kahdelle oppilaalle kahdestasadasta.

Ilman mitään saatanan sääntöjä!

 

No joo. Luuletko, etten tiedä, ettei mieheni suku ole aateliskirjoissa? Mutta sinä et tiedä, että suku on Ruotsin kuninkaan aateloima ja siitä on dokumentti, jonka kirjauttaminen mihinkään virallisiin kirjoihin ei kiinnosta ketään. Edes poikaamme. Melko kateellisen tuntuista tekstiä jopa sinulta.

Kateellista -no ei ole. Kirjoitinhan, että sinä olet onnellinen mistä olet. Minusta nainen joka on jonkun kanssa sukunimen takia, on säälittävä -ei kadehdittava. Onko lapsesi -ne tavalliset virtaset vaihtaneet nimensä tähän niiiiin hianooon aateloituun nimeen? jos, niin miksi? Olisiko vaihto toteutunut myös siinä tapauksessa, että nimi olisi ollut joku nieminen?

 

Kateellista -no ei ole. Kirjoitinhan, että sinä olet onnellinen mistä olet. Minusta nainen joka on jonkun kanssa sukunimen takia, on säälittävä -ei kadehdittava. Onko lapsesi -ne tavalliset virtaset vaihtaneet nimensä tähän niiiiin hianooon aateloituun nimeen? jos, niin miksi? Olisiko vaihto toteutunut myös siinä tapauksessa, että nimi olisi ollut joku nieminen?

Edelleenkin melko kateellista tekstiä.

 

Edelleenkin melko kateellista tekstiä.

No, sitä vartenhan sä olet täällä että voisit kuvitella jonkun kadehtivan sinua. Saat puolestani luulla mitä tykkäät, moni kuitenkin näkee lävitsesi.

 

No joo. Luuletko, etten tiedä, ettei mieheni suku ole aateliskirjoissa? Mutta sinä et tiedä, että suku on Ruotsin kuninkaan aateloima ja siitä on dokumentti, jonka kirjauttaminen mihinkään virallisiin kirjoihin ei kiinnosta ketään. Edes poikaamme. Melko kateellisen tuntuista tekstiä jopa sinulta.

Höpönlöpönpöppöä. SINUA hivelee niin paljon tuo "aatelisarvo" että sitä täytyy täällä mainostaa. Enpä usko, että kunkku mitään on aateloinut, kunhan haluat päteä. Samoin sanoit, että miehesi poika käyttää nimeään saadakseen naisia. On siis luuseri, jonka viehätysvoima ei riitä ilman houkutinta. Joopa joo, kelleen teistä ei ole merkitystä nimellä. Tuo yksi mainitsi, että toit nimiasian esille jo silloin kun menit naimisiin, miksi teit niin?

Onkohan se niin, kun ihmissuhdetaidot ja ja oma viehätysvoima ei riitä, niin sitä korvataan materian tuomalla statuksella? Sitä materiaa sitten tuputetaan joka käänteessä keskustelupalstalla. Hei, ketä kiinnostaa virtuaali-ihmisen omaisuus, autot ja hallit yms? Tuskin ketään. Ei ainakaan kateuteen saakka . Vaikka niitä on, niin miksi täytyy ottaa ne mukaan keskusteluun, eihän niillä ole yleensä mitään merkitystä eikä lisäarvoa aiheeseen.

 

Ja nyt meillä on jo neljä hymypoika-patsasta!!! Jee!!! Olen onnellinen äiti.

Kiitos tuesta ja kannustuksesta!

Toivon kaikille teille samanlaisia onnen hetkiä. Se, kun lapsi saa neljä stipendiä ja kaksi muuta palkintoa (reiluudesta ja yrittäjyyskurssin parhaana), kahdeksan kymppiä sekä hymytyttöpatsaan ysiluokalta ponnistaessaan maailmalle on tällä hetkellä maailman upein tunne. Silkkaa täydellistä onnea.

 

Ja nyt meillä on jo neljä hymypoika-patsasta!!! Jee!!! Olen onnellinen äiti.

Kiitos tuesta ja kannustuksesta!

Toivon kaikille teille samanlaisia onnen hetkiä. Se, kun lapsi saa neljä stipendiä ja kaksi muuta palkintoa (reiluudesta ja yrittäjyyskurssin parhaana), kahdeksan kymppiä sekä hymytyttöpatsaan ysiluokalta ponnistaessaan maailmalle on tällä hetkellä maailman upein tunne. Silkkaa täydellistä onnea.

Ai niin, aihe meinasi unohtua tohkeissani: Uusioperheessä ja ilman sääntöjä.

 

Ja nyt tämä uusioperhe lähtee viettämään kesälomaa Porvoon möksälle. Meillä aikuisilla on vaan aikaa - mieheni on opettaja ja minä satunnaisyrittäjä - joten hemmottelemme lapset taas kerran piloille tekemällä hyvää ruokaa, virittämällä virvelit, verkot ja veneen moottorin, levittämällä merenrantakallioille vanhat 40-luvulta kulkeutuneet peitot, lähtemällä välittömästi, mihin tahansa lapset kulloinkin haluaa mennä.... lämmittämällä saunan joka ilta ja sytyttämällä notskin rantaan, jotta jokainen voi grillailla - ja halutessaan chillailla - miten ikinä haluu. Syksy tulee taas... Ja arki ja työt... Nyt vaan nautitaan.

Tehkää kesistänne upeat!

 

Ja nyt tämä uusioperhe lähtee viettämään kesälomaa Porvoon möksälle. Meillä aikuisilla on vaan aikaa - mieheni on opettaja ja minä satunnaisyrittäjä - joten hemmottelemme lapset taas kerran piloille tekemällä hyvää ruokaa, virittämällä virvelit, verkot ja veneen moottorin, levittämällä merenrantakallioille vanhat 40-luvulta kulkeutuneet peitot, lähtemällä välittömästi, mihin tahansa lapset kulloinkin haluaa mennä.... lämmittämällä saunan joka ilta ja sytyttämällä notskin rantaan, jotta jokainen voi grillailla - ja halutessaan chillailla - miten ikinä haluu. Syksy tulee taas... Ja arki ja työt... Nyt vaan nautitaan.

Tehkää kesistänne upeat!

No tervemenoa vaan!

 

Ja nyt tämä uusioperhe lähtee viettämään kesälomaa Porvoon möksälle. Meillä aikuisilla on vaan aikaa - mieheni on opettaja ja minä satunnaisyrittäjä - joten hemmottelemme lapset taas kerran piloille tekemällä hyvää ruokaa, virittämällä virvelit, verkot ja veneen moottorin, levittämällä merenrantakallioille vanhat 40-luvulta kulkeutuneet peitot, lähtemällä välittömästi, mihin tahansa lapset kulloinkin haluaa mennä.... lämmittämällä saunan joka ilta ja sytyttämällä notskin rantaan, jotta jokainen voi grillailla - ja halutessaan chillailla - miten ikinä haluu. Syksy tulee taas... Ja arki ja työt... Nyt vaan nautitaan.

Tehkää kesistänne upeat!

Lähteekö salarakas mukaan? Vai onko jo menneen talven juttu?

 

Lähteekö salarakas mukaan? Vai onko jo menneen talven juttu?

Luulessä tuol asenteel jotai salarakkai kenenkä saava :-O

 

Luulessä tuol asenteel jotai salarakkai kenenkä saava :-O

Joo mul ei oo salrakast ollu eikä tule en varmaan saiska ;-D.
Uusioperheemme viettää lomansa juhannuksesta alkaen MINUN mökillä - tai onse nykyään siis minun JA miehen ja miehen. Miehen lapset tulee kans vielä ens vuonna toine varmaan ei kun alkaa murkkuikä pukkaa mutta saa nähdä. Sinne ei tule minun exä eikä miehen exä mutta muita sukulaisia kyllä saattaa piipahtaa. On semmone tullaanmennään mökki. 2-3 viikkoa ollaan sitten kotio kattelemaan nurkkia.

 

Lähteekö salarakas mukaan? Vai onko jo menneen talven juttu?

Karvakäsi on menneen talven lumia. Hänelle ei ole enää mitään käyttöä Wiltsun/Cesilian marionettiteatterissa. Wiltsu on jo saanut pitävät todisteet siitä että saa toisen naisen miehen, karvakäden, siitähän koko "ihastuksessa" oli kysymys. On kai se aika kutkuttavan imartelevaa kun yhteisissä illanvietoissa saa tuntea olleensa ykkönen jonkun toisen naisen miehelle. Ja kun vaimo raukka ei aavista mitään...vielä jännempää! Drama queen sai taas mitä halusi.

 

Karvakäsi on menneen talven lumia. Hänelle ei ole enää mitään käyttöä Wiltsun/Cesilian marionettiteatterissa. Wiltsu on jo saanut pitävät todisteet siitä että saa toisen naisen miehen, karvakäden, siitähän koko "ihastuksessa" oli kysymys. On kai se aika kutkuttavan imartelevaa kun yhteisissä illanvietoissa saa tuntea olleensa ykkönen jonkun toisen naisen miehelle. Ja kun vaimo raukka ei aavista mitään...vielä jännempää! Drama queen sai taas mitä halusi.

Juu-u ja jos jotain sähköisyyttä syntyy karvakäden ja wiltsun välille yhteisissä illanvietoissa hotelli paneskelun vuoksi, niin ainahan voi toisten vieraiden kanssa naureskella karvakäden vaimolle kun on niin mustasukkainen ja ihan iiiiiiiiiilman miiiiiiiiiinkäänlaista aihetta! Ja kaikki luulee että Wiltsu on niin vetävä mimmi että kaikki naiset kaatuu kateudesta ja mustasukkaisuudesta, vaikka toinen ei ole minkäänlaista aihetta mustasukkaisuuteen antanut!

 

Oliko sinulla jo omia lapsia? Nikillä "elävästä elämästä" ei ole.

Palataan, kunhan saatte niitä omia lapsia...

Minusta minun tärkein tehtäväni on saada aikaiseksi onnellisia ihmisiä, lapsista onnellisia aikuisia. Rajattomia. Millään muulla ei ole merkitystä. Kaikki muu - menestys, tasapaino, rauha, rakkaus....tulee onnen myötä. Meillä on kolme onnellista aikuista lasta ja kaksi onnellista nuorta. Siitä on hyvä ponnistaa ja hommata mitä vaan sattuu huvittamaan. Silloin ei ole rajoja.

Kiitos kysymästä, meillä on kaksi poikaa. Että palataan kun he saavat lapsen lapsia vai mitä ajoit takaa?

Rajat on ja rakkautta. Se on sitä kasvatusta.