Tervehdys naiset ja vaavit :heart:
uih, tänään kävi hassusti kaupassa. Olin kassalla ja neiti oli sitten sylissä (kasvot eteen päin) maksoin kortilla ja tässä kaupassa pitää viel kuitti allekirjoittaa. Niin neiti päätti myös osallistua allekirjoitukseen, otti kynän käteen ja veti todella piiiiitkän viivan paperiin ja kynä sit meinas lähteä meidän matkaan. Oli siinä kassatädillä hauskaa ja muilla asiakkailla
Juu, täällä oli edelleenkin anoppi ongelma. Huomenna pitäis sinne mennä hakemaan kissa takaisin. Ollut kesähoidossa n.3kk
hieman venähtänyt hoito. Mietin, ett pitäisköhän hälle kertoa, että ollaa miehen kanssa mietitty ett muutettaisiin takaisin Keski-Suomeen niin muuttuisko hieman tuo käytös ja haluiskohan nähä hieman enemmän lapsenlastaan. Arg, tai sit saan raivokohtauksen siel ja puhun suuni puhtaaks...
Oletteko työ muuten tehneet itse soseet? Täällä mie aluks tein ja nyt ostin kaupan muksun(peruna porkkana) niin paljon paremmin maistui kaupan kun omatekoinen. Toivottavasti nyt ei seuraavan kerran ala kitisee kun annan omatekoista. Tällä viikolla pitäisi maistella muutenkin mangoa, ja sitähän en itse rupea tekemään
Neiti muutenkin on iloinen ja kehittyy hirmu nopeasti, kyyneleet tuli tänäänkin silmään kun neiti touhuili leikkimatolla menemään. Heilutti leluja ja hihkui iloisesti ja käänteli itseään ja yhtäkkiä olikin heittänyt 180 astetta ympäri ja oli jo uuden lelun kimpussa. On se ihana seurata tuota neitiä :heart: Empä vielä tammikuussa taidakkaan lähteä kouluun, nyt kun niin ihastunut olen tuon neidin touhujen seuraamiseen
Kotitöistä, eipä täälläkään mies paljoakaan juuri osallistu. Ok, ymmärrän hän tekee 12-15 tuntista työpäivää ja se on riittänyt tähän asti että saan käydä suihkussa(tämmöinen oma aika minulla). Mutta kai hän on itse huomannut, että olen väsynyt tai valitan ruoan jälkeen, että jaahas nyt alkaa sitten siivoamin, nii on muutaman kerran siivonnut sitten keittiön (noh menestys on sitten hieman erilainen, mutta ajatus tärkein). Pyykkikonetta hää ei osaa edes käyttää ja imuri on vaikeasti kaapissa niin turha siihen koskea. Mutta useimmiten jos pyydän jotain niin kyllä hän sen tekee, omalla ajallaan ja muutaman kerran pitää pyytää, mutta silti.
Nyt kovasti suunnitellaankin yhteistä iltaa, että molemmat pääsee hieman viihteen puolelle yhteisten kavereiden kanssa :heart:
Voe, voe, kyllä täälläkin kriisiä välillä pukkaa. En viihdy täällä paikkakunnalla yhtään, ei ole kavereita tai tuttuja tms. Päivisin ei mitään tekemistä muuta kuin paikallisessa kyläkaupassa käydä, koska ei ole toista autoa meillä tällä hetkellä :/. Ja omaa aikaa tarvitsis hieman enemmän. Ja pikkasenko hermostuin kuin katsoin sen miljonääriäidit niin niihin.
Mieskin nauroi kippurassa ku mössötin siitä ja avauduin. Kovasti haluaisin itsekkin aloittaa jonkin harrastuksen, mutta mutta, niin miksi mutta? Oiskohan kun nään miehen aina iltaisin myöhemmin nii haluan sitten olla hänen kanssaan, jaa a en tiedä.
Ja liiankin hyvin tiedän tunteen ettei kaikki menene millään oikein ja kaikki kaatuu päälle. Sen takia ajattelinkin, että maiseman vaihdos toisi hyvää myös minulle. Kuten moni miulle on sanonut, että tukiverkosto on tällä hetkellä tärkein, ja mitä minulla on anoppi joka ei halua enää pitää yhteyttä, muita tässä lähelllä ei olekkaan muuta kuin mieheni tietenkin, onneksi :heart:
Hups, tulipas tekstiä, ja jotain jäi kertomatta mutta eipä tule ny mieleen
Jaksuja tänne arkiseen aherrukseen mammoille ja iloisia hetkiä vauvojen kanssa :heart:
-Anna ja Linda 3,5kk