Tervetuloa vain minunkin puolestani kaikille uusille!
Täällä sitä ollaan tämä viikko sairaslomalla. Viime viikolla kipeyty alaselkä niin ikävästi töissä, et oli pakko mennä lääkärille. Ja ku tuo väsymys vaivaa vieläki. Kävin sit työterveyslääkärillä, ku en olis neuvolaan saanu kuitenkaan heti aikaa. Saa nähä meneekö viikossa ohi. Tässä kotosalla ollessa on ihan ok olo, mut esim. autossa istuessa selkä kipeytyy heti. Tilasin jo itelleni tukivyön, jos siitä olis jotain apua, sen pitäs tällä viikolla tulla.
Tarvikkeista: Meille ei paljon tartte ostella. Yhdistelmävaunutki on tuossa oottamassa. Meinasin ne jo myydä, mut en saanu aikaseks. Ja nyt saavat oottaa tätä tulevaa. Turvakaukalo täytyy jossain vaiheessa hankkia. Ja ehkä uus sitteri, vanha on hitusen rikki, vaikkakin tallessa. Kestovaippoja aiotaan käyttää, joten niitä täytyy jossain vaiheessa ruveta ompeleen. Kankaat ja suunnitelmat on jo valmiina, mut väsymys on toistaseksi vieny voiton. Lähes tulkoon kaikki muu on tallessa edellisiltä, esikoisen äitiyspakkauksesta on kaikki tallessa vielä.
Liikkeistä: Jonkinlaista kuplintaa oon joskus ollu tuntevinani, mut enpä vielä mitään selkeitä liikkeitä. Enkä kyllä vielä oo kauheesti odottanukaan, ehkä parin viikon päästä. Edellisiltä tunsin ekat selvät potkut 18+2 ja 17+0.
Sukupuoli: Meillä ennestään on jo kaksi tyttöä, joten poikaa toivotaan. Mulla ei itellään oikeen oo mitään tyttö/poikaoloa. Tää alkuraskaus on pahoinvointeineen ollu kyllä jollain lailla erilainen ku aikasemmat, että vois vaikka se poika ollaki, mut tiiä sitä sitte. Mun tekis mieli kyllä rakenneultrassa kysyä sukupuolta, mut mies on vielä kahen vaiheilla. Voi olla et selvitetään.
Kuka tietää: Mun puolen suku tietää, ainaki lähimmät. Tytöt ku möläyttelivät heti saman tien ku saivat ite tietää. Ja eiköhän äiti oo jakanu sitä tietoa jo eteenkin päin. Toisaalta hyvä, ei oo tarttenu salailla väsymystä ja pahaa oloa. Miehen vanhemmat ja sisarukset ei kyllä vielä tiiä. Mä en sitä aio kertoa, oon ajatellu jättää sen miehen tai tyttöjen huoleksi =) Vähän jo viime reissulla pari viikkoa sitte oottelin, et millon ne sen möläyttää, mut ei. Kukaan ei puhunu sanallakaan vauvasta! (Tämä tapahtu siis pari viikkoa sitten) Noh, ehkäpä se tuossa joulun jälkeen sitte paljastuu, ku lomalla mennään taas sinne. Siis jos vaan mun selkä kestää sen 6 tunnin autossa istumisen.
Äiti olis tänään tulossa meille siivoilemaan. Toisaalta ei millään jaksais sitä touhotusta, mut toisaalta on niin ihanaa ku se tarjoo apuaan, ku mä en oo jaksanu juuri mitään kotihommia tehä viime aikoina. Sais vähän noita rästiin jääneitä alta pois. Mut kai sitä pitäs nyt suihkuun raahautua...
Tillintallin ja salamatkustaja 14+3