No niin, kolme tuntia syntymästä pääsin suihkun kautta osastolle ja just nyt ei kauheasti nukuta
Aika hyvä hetki kirjoitella stooria kun poju on ekan syöttövälin tarkkailussa kansliassa.
Aamulla tosiaan siirryttiin vihdoin saliin ja sain aluksi tosi kivan kätilön. No hänellä sitten loppui vuoro nopeasti ja joutui vielä avustamaankin heti toiseen synnytykseen. Aluksi sain luvan suihkutella altaassa, veteen en vielä päässyt kun oli tulehdusarvot edelleen hiukan koholla. Suihkuttelu auttoi jo aika kivasti kipuihin. Kätilö vaihtui ja sain tämän tyypin kenen kanssa en oikein tullut juttuun. Sisätutkimuksessa selvisi että paikat oli ihan ennallaan 7 tunnin ahkeran suihkuttelun jälkeen. Silloin repesi järki ja olin aivan kypsänä koko touhuun. Lisäksi se kätilö otti päähän, vaikkei se hänen vikansa ollut. Siinä vaiheessa taisin kuitenkin saada luvan mennä kunnolla ammeeseen. Siinä aukeni sitten taivas! Vedessä oli mahtavaa ottaa supistuksia vastaan. Seuraava sisätutkimus sovittiin klo 20.30. Sitä ennen alkoi jo tuntua siltä että vesi ei enää riitä ja mietin kuumeisesti seuraavaa siirtoa, senkin varalta että vedet menee ja joudun pois altaasta. Tarkastuksessa selvisi että olin auennut huimat pari senttiä, kohdunsuu oli melkein 7 cm auki. Aloin olla jo ihan kypsä ottamaan epiduraalin ja kerroin sen kätilölle. Hän lähti taas huoneesta ja istuin keinutuolissa käyrällä odottaen helpotusta. Sattui aivan törkeästi ja tuli käytettyä ääntä tehokkaasti
Kätilö tuli takaisin ja ehdotti aluksi kohdunkaulan puudutetta ja kalvojen puhkaisua, sitten epiduraalia jos ei toimi. Suostuin, sillä ajatus tuntui fiksulta. Lääkäri saapui n. 21.15 ja puudutti ja puhkaisi kalvot. Totesi samalla että olin yhtäkkiä 9,5 cm auki
Sitten piti odotella hetki, ja samalla kätilön vuoro vaihtui. Se olikin minun onnenpotku, sillä huoneeseen asteli se aamun ensimmäinen mahtava tyyppi jonka kanssa synkkasi loistavasti! 21.30 aloitettiin ponnistaminen, ja 21.53 poika oli maailmassa
Se oli tehokasta touhua, ei tarvinnut harjoitella suuntia tms. Selvisin vähillä vaurioilla, vain pari naarmua ja yksi rakenteellinen erikoisuus jotka tikattiin. Se ompelu oli ehkä kaikkein pahinta.
Ja sitten tärkeimmät =) Poika painaa huimat 2900g! Kaikki oli niin kunnossa kuin olla voi =) Imi rintaa kuin vanha imuri
Meni tosiaan pariksi tunniksi kansliaan tarkkailuun ja että mä saisin vähän levättyä.
Jäi kyllä lopulta aivan loistava maku suuhun tuosta "loppuhuipennuksesta". Meni puudute, ajoitus ja henkilökemiat kätilön kanssa niin nappiin kuin mennä voi =) Ja kyllä mää aika hienosti taisin ponnistaa
Kuusama ja Vauva-T rv 35+4