Kesäkuun kullanmurut 2015 **Toukokuu**
- Viestiketjun aloittaja Kuusama
- Ensimmäinen viesti
Sonde, kyllä vaan, tuntuu ihan siltä että menkat alkaa hetkellä millä hyvänsä 
Näitten lisäksi ollut sitä sukkapuikkokipua mutta se nyt onneksi jääny vähemmälle.. Viimeksi neuvolassa oli vaan huolissaan ettei samalla maha mee kovaksi- eli ilmeisesti tää on normaalia kuitenkin
Jotenkin tuntuu vähän ristiriitaiselta koska suoraan sanottuna olisin ihan valmis jo luopumaan tästä mahasta+ kivuista mutta en todellakaan toivo että vauva syntyy "liian" pienenä, tarkoitan niin että jos sitten on kaikenlaista ongelmaa siihen liittyen..Vaikka eipä se taida ihan vaan sillä mun ajatuksella syntyä
Näitten lisäksi ollut sitä sukkapuikkokipua mutta se nyt onneksi jääny vähemmälle.. Viimeksi neuvolassa oli vaan huolissaan ettei samalla maha mee kovaksi- eli ilmeisesti tää on normaalia kuitenkin Jotenkin tuntuu vähän ristiriitaiselta koska suoraan sanottuna olisin ihan valmis jo luopumaan tästä mahasta+ kivuista mutta en todellakaan toivo että vauva syntyy "liian" pienenä, tarkoitan niin että jos sitten on kaikenlaista ongelmaa siihen liittyen..Vaikka eipä se taida ihan vaan sillä mun ajatuksella syntyä
"*Pihla*"
Miiula, niin samaistun sun tunteeseen siitä, että toisaalta haluaa eroon mahasta ja liitoskivuista (ja supistuksista), mutta toisaalta ei halua vauvan syntyvän ennen aikojaan. Meillä nyt muutenkin kun on niin pieneksi arvioitu, niin Luojan kiitos, ettei ole syntynyt monta viikkoa ennen aikojaan alle 2 kiloisena! Nyt alan kyllä eilisen, viime yön ja tämän aamun jälkeen olemaan aika kypsä ja toivon, että sektioaikaa aikaistetaan tämä kuitenkin on huomenna täysiaikainen ja jos ei kunnolla kasva, niin hyötyykö se enää mitään siitä, että "kasvaa" mahassa, eikä ulkopuolella... Kuitenkin pitäisi näillä viikoilla olla jo keuhkot kypsät ym. Harmittaa vaan, kun tietää, että joudutaan taas sokeriseurantaan ja noilla pienillä usein on liian matalat verensokerit. Lääkärin mukaan mun karkin syöminen tai syömättä jättäminen ei siihen vaikuta. Kivahan se olisi kotiutua vauvan kanssa 3 sairaalayön jälkeen, mutta pääasia on, että kaikki menee hyvin, eikä vauvallakaan ole hätää. Ja onneksi me ollaan asennoiduttu siihen, että vauvalla menee sairaalassa viikon verran, kuten tuolla tyttöselläkin meni.
En mitenkään käy täällä kurkkimassa, onko Ruu laittanut väliaikatietoja...
tämä kuitenkin on huomenna täysiaikainen ja jos ei kunnolla kasva, niin hyötyykö se enää mitään siitä, että "kasvaa" mahassa, eikä ulkopuolella... Kuitenkin pitäisi näillä viikoilla olla jo keuhkot kypsät ym. Harmittaa vaan, kun tietää, että joudutaan taas sokeriseurantaan ja noilla pienillä usein on liian matalat verensokerit. Lääkärin mukaan mun karkin syöminen tai syömättä jättäminen ei siihen vaikuta. Kivahan se olisi kotiutua vauvan kanssa 3 sairaalayön jälkeen, mutta pääasia on, että kaikki menee hyvin, eikä vauvallakaan ole hätää. Ja onneksi me ollaan asennoiduttu siihen, että vauvalla menee sairaalassa viikon verran, kuten tuolla tyttöselläkin meni. En mitenkään käy täällä kurkkimassa, onko Ruu laittanut väliaikatietoja...
Kovasti tsemppiä Ruu! Lueskelin jo eilen jännittyneenä sun vaiheita, ihanaa, että oot positiivisella mielellä, kaikki vaikuttaa sujuvan hyvin! Näyttää tosiaan tuo Brittien kuninkaallinenkin syntyvän myös tänään. Mutta tää on paljon jännempi uutinen, laitahan taas tilannepäivitystä kun ehdit, meille kärsimättömille.
Täällä tuntuu, että vauva on alkanu liikuskelemaan enemmän, vai olisko niin, että liikkeet tuntee nyt jostain syystä entistä paremmin. Mutta ihanaa kun möyrii, ja saakin jatkaa möyrimistä aina kesäkuulle asti. Tosiaan kun tosta munasarjan kohdalla olevasti kivusta kyselin niin se on nyt mennyt pois eli johtui ilmeisesti huonosti nukutusta yöstä ja varmaan tällä 7kk jatkuneella ummetuksella on oma osuutensa. Nyt on alkanut myös ilmavaivat kiertämään inhottavasti ja tosiaan täälläkin välillä menkkajomotusta, erityisesti yöllä ja illalla. Illalla myös usein tulee hengenahdistusta, joutuu usein haukottelemaan, että tuntee saavansa riittävästi happea. Että kyllä tässä alkaa kunnolla tuntea olevansa raskaana.
Mulla on myös nyt yhdyntäkipuja, mutta en ollenkaan tiedä mistä ne johtuu. Tuntui tosi ikävältä, ikään kuin sellainen pisto tietyssä kohtaa, ei kuitenkaan kohdunsuulla. Neuvola vasta kahden viikon päästä, tiedän, että siellä pitäis ehkä ottaa puheeksi, mutta jotenkin hävettää. :ashamed: Äh. Ja mies tietty käy muhun ihan kuumana, kiehnää vaan ympärillä. Ymmärtää kyllä, että en pysty nyt peittoja heiluttelemaan, eilen tosin vähän peloissaan kyseli, että kai asia korjaantuu sit synnytyksen jälkeen. Toivon tosiaan niin. (Ainiin ja eilen kyseli puoliksi vakavissaan myös, mitä tolle vatsan iholle sit tapahtuu. Sanoin, että siitä tulee sit sellanen läppä, joka heiluu tuulessa mukavasti )
Mutta tää on paljon jännempi uutinen, laitahan taas tilannepäivitystä kun ehdit, meille kärsimättömille. Täällä tuntuu, että vauva on alkanu liikuskelemaan enemmän, vai olisko niin, että liikkeet tuntee nyt jostain syystä entistä paremmin. Mutta ihanaa kun möyrii, ja saakin jatkaa möyrimistä aina kesäkuulle asti.
Tosiaan kun tosta munasarjan kohdalla olevasti kivusta kyselin niin se on nyt mennyt pois eli johtui ilmeisesti huonosti nukutusta yöstä ja varmaan tällä 7kk jatkuneella ummetuksella on oma osuutensa. Nyt on alkanut myös ilmavaivat kiertämään inhottavasti ja tosiaan täälläkin välillä menkkajomotusta, erityisesti yöllä ja illalla. Illalla myös usein tulee hengenahdistusta, joutuu usein haukottelemaan, että tuntee saavansa riittävästi happea. Että kyllä tässä alkaa kunnolla tuntea olevansa raskaana.Mulla on myös nyt yhdyntäkipuja, mutta en ollenkaan tiedä mistä ne johtuu. Tuntui tosi ikävältä, ikään kuin sellainen pisto tietyssä kohtaa, ei kuitenkaan kohdunsuulla. Neuvola vasta kahden viikon päästä, tiedän, että siellä pitäis ehkä ottaa puheeksi, mutta jotenkin hävettää. :ashamed: Äh. Ja mies tietty käy muhun ihan kuumana, kiehnää vaan ympärillä.
Ymmärtää kyllä, että en pysty nyt peittoja heiluttelemaan, eilen tosin vähän peloissaan kyseli, että kai asia korjaantuu sit synnytyksen jälkeen. Toivon tosiaan niin. (Ainiin ja eilen kyseli puoliksi vakavissaan myös, mitä tolle vatsan iholle sit tapahtuu. Sanoin, että siitä tulee sit sellanen läppä, joka heiluu tuulessa mukavasti )Voi, että ensimmäinen vauva tänne Tsemppiä Ruu koitokseen!
Itse olen myös lueskellut ahkeraan teidän kuulumisia, mutta en ole saanut aikaseksi kirjoittaa. Tuntuu aina niin vaikealta aloittaa. Omaa tilannetta sen verran, että oma etinen istukka on noussut ja alatiesynnytys onnistuu. Olen kyllä helpottunut, koska leikkaus pelotti kauheasti. Mulla synnytystä käynnistellään viikolla 38 kovien liitoskipujen takia. Eli kuukauden verran vielä kärvistellään kipujen kanssa, onneksi on myös parempia päiviä välillä??.
Kovasti jaksamisia meille kaikille vielä loppumetreille!
Taikax ja poju 34+ 3
Tsemppiä Ruu koitokseen! Itse olen myös lueskellut ahkeraan teidän kuulumisia, mutta en ole saanut aikaseksi kirjoittaa. Tuntuu aina niin vaikealta aloittaa. Omaa tilannetta sen verran, että oma etinen istukka on noussut ja alatiesynnytys onnistuu. Olen kyllä helpottunut, koska leikkaus pelotti kauheasti. Mulla synnytystä käynnistellään viikolla 38 kovien liitoskipujen takia. Eli kuukauden verran vielä kärvistellään kipujen kanssa, onneksi on myös parempia päiviä välillä??.
Kovasti jaksamisia meille kaikille vielä loppumetreille!
Taikax ja poju 34+ 3
Oikein paljon tsemppiä Ruulle! Kylläpä on pikkuisella kiire tulla, onneksi tosiaan on jo hyvän kokoinen.
Täällä on tämä päivä maattu jalat ristissä sohvalla. Eilen tuli touhuttua remppahommissa ja pihatöissä koko päivä ja illalla alkoi supistelemaan. Täysin paikallaan maatessa supistukset loppuivat, mutta heti kun vaihtoi asentoa, alkoi taas supistus. Sama jatkui aamuyölle asti. Kyllä pelästytti ja sitten vielä kun aamulla luki Ruun tilanteesta, niin totesin, että nyt täytyy vaan malttaa ottaa rauhallisesti. Nyt onneksi on mennyt ihan hyvin ja satunnaisia supistuksia tulee vaan sohvalta ylös noustessa ja vauva ainakin touhuaa paljon
Rasitusperäisiä supistuksia mulla on ollut jo useamman viikon, mutta ei näin paljoa. Neuvolassa olen niistä puhunut, mutta siellä ei ole oltu ollenkaan huolissaan ja multa ei ole kohdunsuun tilannetta katsottu kertaakaan koko raskauden aikana. Siksi myös pelottaa nyt, että onkohan supistukset tehneet jotain ja pitäisikö tässä alkaa asennoitumaan siihen, että vauva voi tulla aiemmin... Kaikki tavarat on vielä remontin jäljiltä sekaisin ja vauvan hankinnoista puuttuu vaikka kuinka paljon vielä. Enkä muutenkaan olisi vielä valmis luopumaan mahasta, viihdyn sen kanssa oikein hyvin Ensi viikolla on onneksi neuvolalääkäri, joten jospa sieltä saisi vähän arviota tilanteesta.
Jaksamisia kaikille muillekin!
Hep87 ja pikkuneiti 33+5
Täällä on tämä päivä maattu jalat ristissä sohvalla. Eilen tuli touhuttua remppahommissa ja pihatöissä koko päivä ja illalla alkoi supistelemaan. Täysin paikallaan maatessa supistukset loppuivat, mutta heti kun vaihtoi asentoa, alkoi taas supistus. Sama jatkui aamuyölle asti. Kyllä pelästytti ja sitten vielä kun aamulla luki Ruun tilanteesta, niin totesin, että nyt täytyy vaan malttaa ottaa rauhallisesti. Nyt onneksi on mennyt ihan hyvin ja satunnaisia supistuksia tulee vaan sohvalta ylös noustessa ja vauva ainakin touhuaa paljon
Rasitusperäisiä supistuksia mulla on ollut jo useamman viikon, mutta ei näin paljoa. Neuvolassa olen niistä puhunut, mutta siellä ei ole oltu ollenkaan huolissaan ja multa ei ole kohdunsuun tilannetta katsottu kertaakaan koko raskauden aikana. Siksi myös pelottaa nyt, että onkohan supistukset tehneet jotain ja pitäisikö tässä alkaa asennoitumaan siihen, että vauva voi tulla aiemmin... Kaikki tavarat on vielä remontin jäljiltä sekaisin ja vauvan hankinnoista puuttuu vaikka kuinka paljon vielä. Enkä muutenkaan olisi vielä valmis luopumaan mahasta, viihdyn sen kanssa oikein hyvin
Ensi viikolla on onneksi neuvolalääkäri, joten jospa sieltä saisi vähän arviota tilanteesta.Jaksamisia kaikille muillekin!
Hep87 ja pikkuneiti 33+5
Voi vitsit, kokoajan pitää käydä täällä kurkkimassa onko uusi Ruun kuulumisia enkä taida olla ainut?!
Miiula, täällä kans oltais jo ihan valmiita luopumaan tästä mahasta ja näistä oloista, mut mun tuurilla näitä podetaan vielä pitkästi heinäkuullaki... Tai mistäpä sitä tietää?
Täällä vauveli on kyllä ollut rauhallinen.. Väliin jopa niin paikallaan et aattelen et pitäs liikenlaskentaa tehä, ja taidampa tehdäkin illan päälle. Autossa kun istun niin kyllä aina innostuu potkimaan..
Mies lähti reissun päällä käymään ja minä taidan alkaa hämmentämään noita pikkuvaatteita ja laitteleen paikoilleen.
enkä taida olla ainut?! Miiula, täällä kans oltais jo ihan valmiita luopumaan tästä mahasta ja näistä oloista, mut mun tuurilla näitä podetaan vielä pitkästi heinäkuullaki... Tai mistäpä sitä tietää?
Täällä vauveli on kyllä ollut rauhallinen.. Väliin jopa niin paikallaan et aattelen et pitäs liikenlaskentaa tehä, ja taidampa tehdäkin illan päälle. Autossa kun istun niin kyllä aina innostuu potkimaan..
Mies lähti reissun päällä käymään ja minä taidan alkaa hämmentämään noita pikkuvaatteita ja laitteleen paikoilleen.
"Ruu79"
Sain epiduraalin, taivaanlahja! Nyt vaan odotellaan loppurutistuksen aloitusta.
Joskus 15 aikaan oli 6cm auki. Nyt ei olla katsottu, kun nukuin tuossa väsymystä pois välillä.
Ei tässä enää ehkä kauhean kauaa mene. Supistukset olivat järkyttäviä, sen jälkeen kun se supparien esto kanyyli irroitettiin. Ei olisi minusta synnyttämään ilman kivunlievitystä. Kätilö kehui hyvää äänen kläyttöä, kiitos teidän vinkkien
Iso miinus, eppari joudutaan 99% leikkaamaan, koska on niin pieni vauva. On kuulemma liian isot riskit esim cpvammalle, kun kallo on niin heikko vielä. Ei saa jäädä puristuksiin, vaan väylän pitää olla mahdollisimman helppo tulla.
Ruu
Joskus 15 aikaan oli 6cm auki. Nyt ei olla katsottu, kun nukuin tuossa väsymystä pois välillä.
Ei tässä enää ehkä kauhean kauaa mene. Supistukset olivat järkyttäviä, sen jälkeen kun se supparien esto kanyyli irroitettiin. Ei olisi minusta synnyttämään ilman kivunlievitystä. Kätilö kehui hyvää äänen kläyttöä, kiitos teidän vinkkien
Iso miinus, eppari joudutaan 99% leikkaamaan, koska on niin pieni vauva. On kuulemma liian isot riskit esim cpvammalle, kun kallo on niin heikko vielä. Ei saa jäädä puristuksiin, vaan väylän pitää olla mahdollisimman helppo tulla.
Ruu
"Catnip82"
Jännä lauantai tulossa Ruu, eppari on helppojuttu ja paranee hyvin, ja pieni juttu loppujen lopuksi kun tietää miksi se tehdään. Mutta kyllähän sie tämän tiiät hyvä että olet saanut levättyä ja kerättyä voimia, kohta niitä tarvitaan!
Täällä makoillaan flunssan kourissa mutta onneksi ei kuumetta, tukkoinen ja vetämätön olo kuitenkin ja sehän se kivaa onkin.. Miehellä tämä ilta sovittu työkeikka ja kun nyt on jo tottunut miehen kotona oloon niin pitää taas asennoitua selviytymään yksin. Ei edes viitsi miettiä syksyä kun yh-illat on melkein jokapäiväistä
Tytöllä pitäisi tänään olla kylpyilta mutta en itse jaksa siihen ryhtyä, voi hyvin oottaa huomiseen ja isin kanssa melskaavat sitten kylpyhuoneen märäksi.
Nyt piirtämään, minut tuotiin jo neidin huoneen lattialle missä kynät ja paperit odottavat
Catnip82 + kyytiläinen 33+1
Ruu, eppari on helppojuttu ja paranee hyvin, ja pieni juttu loppujen lopuksi kun tietää miksi se tehdään. Mutta kyllähän sie tämän tiiät hyvä että olet saanut levättyä ja kerättyä voimia, kohta niitä tarvitaan!Täällä makoillaan flunssan kourissa mutta onneksi ei kuumetta, tukkoinen ja vetämätön olo kuitenkin ja sehän se kivaa onkin.. Miehellä tämä ilta sovittu työkeikka ja kun nyt on jo tottunut miehen kotona oloon niin pitää taas asennoitua selviytymään yksin. Ei edes viitsi miettiä syksyä kun yh-illat on melkein jokapäiväistä
Tytöllä pitäisi tänään olla kylpyilta mutta en itse jaksa siihen ryhtyä, voi hyvin oottaa huomiseen ja isin kanssa melskaavat sitten kylpyhuoneen märäksi.
Nyt piirtämään, minut tuotiin jo neidin huoneen lattialle missä kynät ja paperit odottavat
Catnip82 + kyytiläinen 33+1
"*Pihla*"
Tsemiä Ruu! olisikohan mullakin tuo eppari edessä, jos alakautta synnyttäisin, kun pienihän se on tämäkin, vaikka viikkoja onkin enemmän... Mutta eiköhän sekin nopeasti parane ja vauvan parhaaksihan se on
Olen toisaalta niiiin kateellinen Ruulle, kun vauva on kohta sylissä ja pääsee mahasta eroon. Täällä on ollut melkoisia liitoskipuja. Tuntuu, ettei se panadolikaan enää auta senkään vertaa kuin aikaisemmin. Lonkat kipuilee reisiin asti ja nivusiin sattuu niin, ettei meinaa saada itseään suoraksi. Oikeaan pakaraan sattuu, ettei meinaa voida varata kunnolla painoa oikealle jalalle. Arvatkaa, miltä mun kävely näyttää huomenna äitipolille käyrille ja aion kyllä kivuistani itkeä, vaikka tuskin niillä mitään poppaskonsteja on, että nämä viimeiset päivät/viikot olisi yhtään helpompia. Pelottaa jo valmiiksi ensi yö.
Mies ja tyttö lähti saunaan. Mä olisin voinut seisoa kuumassa suihkussa ikuisuuden. Se on jo viikkoja ollut päivän ainut hetki, kun kivut katoaa ja olo on lähes normaali. Harmi, että maksetaan vedestä kulutuksen mukaan
olisikohan mullakin tuo eppari edessä, jos alakautta synnyttäisin, kun pienihän se on tämäkin, vaikka viikkoja onkin enemmän... Mutta eiköhän sekin nopeasti parane ja vauvan parhaaksihan se on Olen toisaalta niiiin kateellinen Ruulle, kun vauva on kohta sylissä ja pääsee mahasta eroon. Täällä on ollut melkoisia liitoskipuja. Tuntuu, ettei se panadolikaan enää auta senkään vertaa kuin aikaisemmin. Lonkat kipuilee reisiin asti ja nivusiin sattuu niin, ettei meinaa saada itseään suoraksi. Oikeaan pakaraan sattuu, ettei meinaa voida varata kunnolla painoa oikealle jalalle. Arvatkaa, miltä mun kävely näyttää
huomenna äitipolille käyrille ja aion kyllä kivuistani itkeä, vaikka tuskin niillä mitään poppaskonsteja on, että nämä viimeiset päivät/viikot olisi yhtään helpompia. Pelottaa jo valmiiksi ensi yö. Mies ja tyttö lähti saunaan. Mä olisin voinut seisoa kuumassa suihkussa ikuisuuden. Se on jo viikkoja ollut päivän ainut hetki, kun kivut katoaa ja olo on lähes normaali. Harmi, että maksetaan vedestä kulutuksen mukaan
Ruu79 ihanaa jos äänenkäyttövinkeistä on ollu ees jotain iloa! Niistä on apua tosiaan sit myös jäkisuppareihin, tuleviin menkkakipuihin ja ummetuksiin ym ja epparissq on kyl se iso plussa että alakerta puudutetaan niin hyvin ennen sen tekoa että ponnistaminen helpottuu miljoonasti ja paranee kyllä nopeesti kun noudattaa hoito- ohjeita onnea ja iloa jo valmiiksi koko perheelle!!!
ja epparissq on kyl se iso plussa että alakerta puudutetaan niin hyvin ennen sen tekoa että ponnistaminen helpottuu miljoonasti ja paranee kyllä nopeesti kun noudattaa hoito- ohjeita onnea ja iloa jo valmiiksi koko perheelle!!!Mulla on ollut tänään taas action-päivä. Tosin siivoukseen en enää osallistunut, anoppi ja mies hoiti sen loppuun. Kieltämättä säikäytti tuo Ruun tilanne sen verran että tajusin ottaa vähän rauhallisemmin. Olin kyllä tänään niin kipeä ja väsynyt huonon yön jäljiltä että en mä olisi jaksanutkaan mitään tehdä. Yksi isompi tosi kiva juttu vielä huomiselle on, mutta se ei nyt varsinaisesti ole rankkaa kuin sormille Olisihan tässä uudessa kodissakin aika paljon kuurattavaa ja laitettavaa, mutta ne ehtii sitten hoitaa voimien mukaan. Ja kohtahan se äitiyslomakin alkaa, 8 työpäivää jäljellä :O
Mä olen koko päivän käynyt kurkkimassa Ruun tilanteen etenemistä. On tämä porukka vaan niin tärkeäksi muodostunut että tulee elettyä mukana.
Olisihan tässä uudessa kodissakin aika paljon kuurattavaa ja laitettavaa, mutta ne ehtii sitten hoitaa voimien mukaan. Ja kohtahan se äitiyslomakin alkaa, 8 työpäivää jäljellä :O Mä olen koko päivän käynyt kurkkimassa Ruun tilanteen etenemistä. On tämä porukka vaan niin tärkeäksi muodostunut että tulee elettyä mukana.
Mä oon kans koko päivän seurannut jännityksellä
Tänään tein vähän puutarhatöitä, sain vihdoin ja viimein istutettua edes nuo tyrnipensaat.. Ja tyttö "vähän" auttoi, kaivoi kaiken mullan maasta äidin perässä kun sain ne sinne taputeltua, Ihanaa. Päiväuniaikaan sain pistettyä hetkeksi itsekkin maata hetkeksi, kyllä se vartti oli ihanaa nukkua ennenkuin taas mentiin.
Liikkeitä on ollut tänään tosi vähän, meinasin jo huolestua mutta nyt iltaa kohden taas vauva on innostunut. Kaivelee tuola lonkkakuopissa taas hikan avustuksella. Aivan järrrrjetön himo ois taas cokikseen, mutta en anna periksi kun tahdon nukkua.
JA raskaushimoista puheenolleen. Eilen vietettiin yli 4h pihalla, pari tuntia kotona hiekkalaatikolla ja kuljeskellessa ympäri tonttia, niin voi luoja että tuo ruoho tuoksuu hyvälle. Niin hyvälle että olis tehny mieli popsia. Täytyy patistaa mies kohta ruohonleikkuuseen että voin sitten päivän istua kuistilla ja haistella
Nää illatkin on alkanu venyä jo lähemmäs 22.00 ennenkun on sängyssä asti, monesti jo aiemmin ollut kasilta sängyssä. Kai se on tämä lisääntyvä valo joka pitää hereillä..
Beibei & Ipana 32+2
Tänään tein vähän puutarhatöitä, sain vihdoin ja viimein istutettua edes nuo tyrnipensaat.. Ja tyttö "vähän" auttoi, kaivoi kaiken mullan maasta äidin perässä kun sain ne sinne taputeltua, Ihanaa. Päiväuniaikaan sain pistettyä hetkeksi itsekkin maata hetkeksi, kyllä se vartti oli ihanaa nukkua ennenkuin taas mentiin.
Liikkeitä on ollut tänään tosi vähän, meinasin jo huolestua mutta nyt iltaa kohden taas vauva on innostunut. Kaivelee tuola lonkkakuopissa taas hikan avustuksella. Aivan järrrrjetön himo ois taas cokikseen, mutta en anna periksi kun tahdon nukkua.
JA raskaushimoista puheenolleen. Eilen vietettiin yli 4h pihalla, pari tuntia kotona hiekkalaatikolla ja kuljeskellessa ympäri tonttia, niin voi luoja että tuo ruoho tuoksuu hyvälle. Niin hyvälle että olis tehny mieli popsia.
Täytyy patistaa mies kohta ruohonleikkuuseen että voin sitten päivän istua kuistilla ja haistella Nää illatkin on alkanu venyä jo lähemmäs 22.00 ennenkun on sängyssä asti, monesti jo aiemmin ollut kasilta sängyssä. Kai se on tämä lisääntyvä valo joka pitää hereillä..
Beibei & Ipana 32+2
Hyvää toukokuuta kaikille! Ja kiitos Kuusama tästäkin pinosta.
Olen käynyt seurailemassa teidän kuulumisia ja ruvennut jännittämään, että kenellä aika tulee ekaks. Voi Ruu, uskomaton tunne varmasti kun se lapsi sieltä tulee!
Eihän sen pitänyt olla vielä ainakaan kenenkää kesäkuisen, mutta superpaljon onnea teille tähän yllätykseen!
Mulla on ollut jostain syystä ollut suuri varmuus, että tää syntyy ennen laskettua aikaa. Mulla se koittaa siis vasta 30.6. joten toivottasti ei vielä ala tulemaan...
Täällä on kärsitty pukamista, hiivasta, selkäkivuista, supistuksista, liian vilkkaasta vauvasta, kaikenlaisista oudoista tuntemuksista ja painonnousustaopcorn: , mutta työkykyisenä ja liikuntakykyisenä oon pysynyt kuitenkin, eli pääasiassa kaikki on mennyt hyvin. Neuvola oli just ennen vappua ja mittausten mukaan kaikki normaalisti. Onnistuin välttämään sokerirasitustestinkin, vaikka sillä edellisessä neuvolassa uhkailtiin, kun kiloja oli tullut kuulema reippaanlaisesti. Siinä oli kolmisen vkoa neuvoloiden välillä ja onnistuin olemaan lihomatta siinä välissä yhtään!
Ai niin säikähdin, kun just neuvolaa edeltävänä iltana pyyhkiessä tuli paperiin jotain verensekaista! Neuvolantyttö onnistui jotenkin vakuuttamaan, ettei se ole vakavaa, jos vaan kerran tulee. Mul on ollu myös kaikenlaista kutkaa ja niin oudontuntuset nuo limakalvot tuolla alhaalla. Oon käyny labrassakin jossain vaiheessa, muttei sieltä mitään löytyny.. Että en sitten huolestunut tuosta. Eikä ole toistunut ja vauva on pysynyt hyvin vilkkaana, kuten aiemminkin.
Oon seuraillut teidän synnytyssuunnitelmia ja huolia ja pelkoja ja toivotan onnea kaikille teidän valintoihin ja tuleviin koitoksiin. Itse odotan synnytystä suurella mielenkiinnolla ja innolla. En halua tehdä ehdottomia suunnitelmia, mutta olen kiinnostunut vaihtoehtoisista kivunlievitysmenetelmistä, enkä haluaisi ensisijaisesti epiduraalia, enkä ulkopuolista käynnistystäkään. Mulla on ainakin kauratyyny ollu nyt suuri apu selkäkipuihin ja se toimi yks yö meidän koirallakin, kun sillä oli jotain vatsanväänteitä, että ihan tärisi. Loppui tärinä kun sai kauratyynyn lämmittämään.
Saan TENS-laitteen vuokralle synnytystä varten (mikäli nyt lapsi ei tule sitä ennen) ja olen lukenut esim. veden ja äänen lievittävästä vaikutuksesta synnytyskipuihin + joogannut ja tehnyt erilaisia rentoutumisharjoituksia. Mulle sopii tämän tyyppinen valmistautuminen.
Yritän myös asennoitua niin, etten sitten tuomitse tai soimaa itseäni, jos jossain vaiheessa synnytystä kiljun sitä epiduraalia!
On välillä öisin, kun valvottaa, sellaisia ajatuksia/pelkoja, ettei lapsi olekaan terve, tai että on niin vaikea, etten jaksa, tai en osaa olla sen kanssa. Ja sitten sellaisia ihan absurdeja ajatuksia, että tulen esim olemaan ensimmäinen ihmisen, joka todistettavasti synnyttää jonkun alienin taikka eläimen. Lienee normaalia? Esikoinen siis tulossa
Illa Tuu ja poju (ollaan pupumaman kanssa samoissa viikoissa vissiin)
Olen käynyt seurailemassa teidän kuulumisia ja ruvennut jännittämään, että kenellä aika tulee ekaks. Voi Ruu, uskomaton tunne varmasti kun se lapsi sieltä tulee!
Eihän sen pitänyt olla vielä ainakaan kenenkää kesäkuisen, mutta superpaljon onnea teille tähän yllätykseen!
Mulla on ollut jostain syystä ollut suuri varmuus, että tää syntyy ennen laskettua aikaa. Mulla se koittaa siis vasta 30.6. joten toivottasti ei vielä ala tulemaan...
Täällä on kärsitty pukamista, hiivasta, selkäkivuista, supistuksista, liian vilkkaasta vauvasta
, kaikenlaisista oudoista tuntemuksista ja painonnousustaopcorn: , mutta työkykyisenä ja liikuntakykyisenä oon pysynyt kuitenkin, eli pääasiassa kaikki on mennyt hyvin. Neuvola oli just ennen vappua ja mittausten mukaan kaikki normaalisti. Onnistuin välttämään sokerirasitustestinkin, vaikka sillä edellisessä neuvolassa uhkailtiin, kun kiloja oli tullut kuulema reippaanlaisesti. Siinä oli kolmisen vkoa neuvoloiden välillä ja onnistuin olemaan lihomatta siinä välissä yhtään! Ai niin säikähdin, kun just neuvolaa edeltävänä iltana pyyhkiessä tuli paperiin jotain verensekaista! Neuvolantyttö onnistui jotenkin vakuuttamaan, ettei se ole vakavaa, jos vaan kerran tulee. Mul on ollu myös kaikenlaista kutkaa ja niin oudontuntuset nuo limakalvot tuolla alhaalla. Oon käyny labrassakin jossain vaiheessa, muttei sieltä mitään löytyny.. Että en sitten huolestunut tuosta. Eikä ole toistunut ja vauva on pysynyt hyvin vilkkaana, kuten aiemminkin.
Oon seuraillut teidän synnytyssuunnitelmia ja huolia ja pelkoja ja toivotan onnea kaikille teidän valintoihin ja tuleviin koitoksiin. Itse odotan synnytystä suurella mielenkiinnolla ja innolla. En halua tehdä ehdottomia suunnitelmia, mutta olen kiinnostunut vaihtoehtoisista kivunlievitysmenetelmistä, enkä haluaisi ensisijaisesti epiduraalia, enkä ulkopuolista käynnistystäkään. Mulla on ainakin kauratyyny ollu nyt suuri apu selkäkipuihin ja se toimi yks yö meidän koirallakin, kun sillä oli jotain vatsanväänteitä, että ihan tärisi. Loppui tärinä kun sai kauratyynyn lämmittämään.
Saan TENS-laitteen vuokralle synnytystä varten (mikäli nyt lapsi ei tule sitä ennen) ja olen lukenut esim. veden ja äänen lievittävästä vaikutuksesta synnytyskipuihin + joogannut ja tehnyt erilaisia rentoutumisharjoituksia. Mulle sopii tämän tyyppinen valmistautuminen.
Yritän myös asennoitua niin, etten sitten tuomitse tai soimaa itseäni, jos jossain vaiheessa synnytystä kiljun sitä epiduraalia!
On välillä öisin, kun valvottaa, sellaisia ajatuksia/pelkoja, ettei lapsi olekaan terve, tai että on niin vaikea, etten jaksa, tai en osaa olla sen kanssa. Ja sitten sellaisia ihan absurdeja ajatuksia, että tulen esim olemaan ensimmäinen ihmisen, joka todistettavasti synnyttää jonkun alienin taikka eläimen. Lienee normaalia? Esikoinen siis tulossa
Illa Tuu ja poju (ollaan pupumaman kanssa samoissa viikoissa vissiin)
Viimeksi muokattu:
..malsa
Täällä kans yks joka erityisen tiiviisti seurannut tänään palstaa. Paljon paljon tsemppiä Ruu!
Myös Ruun ja pienen "innoittamana" tänään oli käytävä ostamassa sairaalakassiin hammasharja ja hiustenhoito aineet. Liivinsuojuksia myös aloin hamstraamaan kun niitä ainakin viimeksi kului ja paljon. Vauvan vaatteet on nyt kutakuinkin pesty ja kotiinlähtövaatteet valmiiksi katsottu. Huomenna ajattelin kannatuttaa kehdon alakertaan paikalleen. Tilasin sen vaavisängyn kans vauvalle, mutta päätin, että se on parempi pitää yläkerrassa, ettei tyttö päivisin innostu vauvaa rullailemaan ympäri kämppää.. Pysyypähän sitten vauva tukevasti kehdossa paikallaan päivisin vaikka tyttö ympärillä touhuisikin. Kova siivous ja järjestysvimma on muutenkin päällä. Talvivaatteet myös raijattiin kaappeihin ja järjestettiin lastenhuonetta. Toi 1.5v on niin paras apulainen.. Samaanaikaan niin ihanaa ja niin rasittavaa kun se niin kovasti haluaa auttaa.
Malsa ja pojuE 35+2
Paljon paljon tsemppiä Ruu! Myös Ruun ja pienen "innoittamana" tänään oli käytävä ostamassa sairaalakassiin hammasharja ja hiustenhoito aineet. Liivinsuojuksia myös aloin hamstraamaan kun niitä ainakin viimeksi kului ja paljon. Vauvan vaatteet on nyt kutakuinkin pesty ja kotiinlähtövaatteet valmiiksi katsottu. Huomenna ajattelin kannatuttaa kehdon alakertaan paikalleen. Tilasin sen vaavisängyn kans vauvalle, mutta päätin, että se on parempi pitää yläkerrassa, ettei tyttö päivisin innostu vauvaa rullailemaan ympäri kämppää.. Pysyypähän sitten vauva tukevasti kehdossa paikallaan päivisin vaikka tyttö ympärillä touhuisikin. Kova siivous ja järjestysvimma on muutenkin päällä. Talvivaatteet myös raijattiin kaappeihin ja järjestettiin lastenhuonetta. Toi 1.5v on niin paras apulainen.. Samaanaikaan niin ihanaa ja niin rasittavaa kun se niin kovasti haluaa auttaa.
Malsa ja pojuE 35+2
Täällä kans jännityksessä odotellaan Ruun kuulumisia Tsemppiä, mikäli koitos ei vielä ole ohi :hug:
Mä oon syntynyt ite viikolla 34+ ja minun veli 29+. Minut oli päästetty kotiin parin päivän jälkeen, että ainakin silloin hyvävointinen, pikkukeskonen pääsi kotiin nopeasti :heart:
Mun ekaa raskautta seurattiinkin tarkoin, kun paikatkin pehmeni ja viikolla 36 olin 2-3cm auki. Niin se vaan tyttö syntyi 41+0 Pitkät oli viimeiset viikot ootella..
Illa Tuu ootkin varmaan saanut ohjeita tuohon TENS-laitteeseen, mutta mun ehdoton ohje on, että opeta mies/tukihenkilö käyttämään sitä! Mulla ponnistusvaiheen supistukset tuntui lonkkien sivuissa, niin mies liimas lätkät niille paikoille ja painoi kokoajan Boost-nappia. Ite en ois kyennyt tälläiseen toiminaan Ja apu oli suunnaton! Mulla siis epiduraalia ei ollut ollenkaan. Epparia en ois itekään halunnut, mutta niin sen vain "sain". Ihan ok se parani, kun haudoin sillä keittosuolaliuoksella haavaa, kun se meinasi turvota ja kiristää. Nyt tosin tuntuu, että epparihaavan kohta on hieman herkkä tai siihen yrittää jotain suonikohjua tulla
Jälkisupistuksista on ollut puhe. Olin jostain kuullut et sellaisia voi olla, mutta kukaan ei kertonut, kuinka hirveitä ne oikeesti pahimmillaan on! Juuri imettäessähän niitä tulee eniten ja se oli kyllä tuskaa. Ei sillä että haluaisin pelotella, mutta olin niistä todella kipeä. Burana ja Panadoli maximiannostuksella ei auttanut juurikaan. Pahimmillaan taisin pyytää hoitajilta epiduraalia Ja joku mietti tuota jälkisupparien ja epiduraalin yhteyttä, mulla siis oli järkyttävät jälkisupparit, mutta ei epiduraalia. Tuurista taitaa olla siis kiinni..
Neiti Sievänen ja tänään taas kaksi ikkunaa pestynä
Tsemppiä, mikäli koitos ei vielä ole ohi :hug:Mä oon syntynyt ite viikolla 34+ ja minun veli 29+. Minut oli päästetty kotiin parin päivän jälkeen, että ainakin silloin hyvävointinen, pikkukeskonen pääsi kotiin nopeasti :heart:
Mun ekaa raskautta seurattiinkin tarkoin, kun paikatkin pehmeni ja viikolla 36 olin 2-3cm auki. Niin se vaan tyttö syntyi 41+0
Pitkät oli viimeiset viikot ootella..Illa Tuu ootkin varmaan saanut ohjeita tuohon TENS-laitteeseen, mutta mun ehdoton ohje on, että opeta mies/tukihenkilö käyttämään sitä! Mulla ponnistusvaiheen supistukset tuntui lonkkien sivuissa, niin mies liimas lätkät niille paikoille ja painoi kokoajan Boost-nappia. Ite en ois kyennyt tälläiseen toiminaan
Ja apu oli suunnaton! Mulla siis epiduraalia ei ollut ollenkaan. Epparia en ois itekään halunnut, mutta niin sen vain "sain". Ihan ok se parani, kun haudoin sillä keittosuolaliuoksella haavaa, kun se meinasi turvota ja kiristää. Nyt tosin tuntuu, että epparihaavan kohta on hieman herkkä tai siihen yrittää jotain suonikohjua tulla Jälkisupistuksista on ollut puhe. Olin jostain kuullut et sellaisia voi olla, mutta kukaan ei kertonut, kuinka hirveitä ne oikeesti pahimmillaan on! Juuri imettäessähän niitä tulee eniten ja se oli kyllä tuskaa. Ei sillä että haluaisin pelotella, mutta olin niistä todella kipeä. Burana ja Panadoli maximiannostuksella ei auttanut juurikaan. Pahimmillaan taisin pyytää hoitajilta epiduraalia
Ja joku mietti tuota jälkisupparien ja epiduraalin yhteyttä, mulla siis oli järkyttävät jälkisupparit, mutta ei epiduraalia. Tuurista taitaa olla siis kiinni..Neiti Sievänen ja tänään taas kaksi ikkunaa pestynä
..malsa
En mä täällä tilannepäiviryksiä kurki en...
Pahaan oloon heräsin.. Pahaolokin alkaa olla ihan päivittäinen seuralainen kans. Yökk.
Pahaan oloon heräsin.. Pahaolokin alkaa olla ihan päivittäinen seuralainen kans. Yökk.
Kiitos Neiti Sievänen TENS-vinkistä! Enpä ole oikeastaan saanut mitään ohjeita siihen, kun saan sen laitteen vasta pari vkoa ennen laskettua aikaa. Kiva kuulla että se on auttanut. En oikein pysty vielä hahmottaan, että mistä siinä oikeestaan on kyse.
Ja toivottavasti Ruulla ja lapsosella kaikki hyvin.
Itse tässä lähdössä töihin näin sunnuntai-aamun kunniaksi. Tiedossa vielä reissu ja ihan hirmusen pitkä päivä. Pääsen kotiin varmaan iltayhdentoista maissa. Kyllä täälläkin tuo Ruun ennenaikaistilanne aiheuttaa vähän jännitystä, että onko näissä päivissä (ja siitä tulevassa rasituksessa) nyt mitään tolkkua. Tää on kyllä viimenen näin pitkä päivä. Onneks on vähän junassa istumista myös.
Illa Tuu
Ja toivottavasti Ruulla ja lapsosella kaikki hyvin.
Itse tässä lähdössä töihin näin sunnuntai-aamun kunniaksi. Tiedossa vielä reissu ja ihan hirmusen pitkä päivä. Pääsen kotiin varmaan iltayhdentoista maissa. Kyllä täälläkin tuo Ruun ennenaikaistilanne aiheuttaa vähän jännitystä, että onko näissä päivissä (ja siitä tulevassa rasituksessa) nyt mitään tolkkua. Tää on kyllä viimenen näin pitkä päivä. Onneks on vähän junassa istumista myös.
Illa Tuu
Noniin. Meillä on ihana pikkumies perheessä 2195g panoinen. On se vaan suloinen:heart:
Sain pitkään pitää rinnalla synnytyksen jälkeen, koska herra oli niin virkeä. Veivät sitten vasta keskolaan tai tehoko se nyt on.
Synnytyskertomusta onkin jo riepoteltuna täällä, mutta koitan ulkomuistista nyt jotain saada kasaan.
Eli perjantaina meni aamulla vedet ja menkkamaisia jomotteluja oli tasaisin väliajoin. Puoleen päivään seurailin ja soitin sitten synnärille, että pitäisikö näyttämässä. Viikkoja oli silloin 33+6. Ambulanssilla olisi pitänyt lähteä, mutta enhän minä kehdannut, kun ei ollut mikään hätä. Jälkeenpäin toruivat, ampparissa olisi saanut pojan sydänäänet kuunneltua, jos jotain hätää olisi ollut. No nyt häpeilen sitten täällä...ei tullut mieleen.
Synnärillä tutkittiin ja sain käskyn jäädä osastolle estolääkitykseen. Kalvoissa oli reikä jossain ylempänä, joten synnytys oli mahdollista vielä estää tai pitkittää. Kortisoonia vauvalle keuhkoja kypsyttelemään. Sain illalla yhden supistuksia estävän tabletin. Toisen 02.00 ja kolmannen. 3:00 aloitettiin suonen sisäinen supistuksien estolääke, koska supparit tulivat silti 5-10min välein. Kakki nämä olivat vain menkkamaisia jomotteluja.
Aamulla todettiin, että kyllä tämä ei ota laantuakseen ja sain sen toisen kortisoonin varhennettuna vauvan keuhkoja kypsyttelemään. Supparitkin kovenivat. Sain jumppapallon ja kuumapusseja mahalle. Tensinkin otin selkään, vaikka siellä ei tuntemuksia ollut. Meihelle soittelin, että kannattaa lähteä tulemaan, me synnytetään tänään. Olo oli ihan kiva pallon päällä kuumapussien kanssa, kunnes se supistuksia estävä tippa otettiin pois.. Sitten alkoi laulu. Voi juma mitkä poltot. Paras asento seisten lattialla pää tyynyllä peppu pystyssä ja varpalla potkin sängyn jalkoja samalla äänetä käyttäen. Onneksi ruuhka talttui täällä ja pääsin saliin, en epäröinyt kyllä yhtään, kun kätlö ehdotti epiduraalia. Vaikka aluksi olinkin sitä vastaan. Ammeeseen en saanut mennä, koska vedet olivat menneet yli vuorokausi sitten. Joten epi mulle heti kiitos!
Se olikin taivaan lahja, vai kaikki kivut, jopa osan suppareista. Sain nukuttua tunnin ainakin. Joskus 17 maissa? kokeiltiin mikä on tilanne, ja paikat olivat auki. Eikun työntö polttoja odottelemaan ja hommiin. Oksitosiinilla piti polttoja käynnistellä, mutta kyllä ne sieltä sitten viimein tulivat ja auttoivat mukavasti ponnistuksessa. Pikkumies syntyi klo 19.34 ehkä tunnin aktiivisilla ponnistuksilla, josta 3 viimeistä oli kunnon työntöpolttoja. Minun piti alunperin ponnistaa kontillaan, mutta se sitten unohtui. Selällään oli ihan hyvä olla, pidin itse jaloista kiinni ja mies nosti päätä rintaa vasten työntöjen aikan.
Synnytyksestä jäi tosi hyvä maku. Ei ollenkaan niin paha mitä ajattelin. Olihan minulla tietysti pikkuinen vauva pungettava, mutta yleisesti. Kätilöllekin sanoin, että minä en olisi voinut kuvitella minkään menneen paremmin, ja hän oli samaa mieltä. Kehui juuri äänen käyttöä suoistuksien aikana ja ponnistuksissa täydellistä keskittymistä, ettei ilma pääse
krkaamaan.
Me nyt sitten harjoitellaan täällä imetysjuttuja sun muuta tämä päivä. Katsotaan mitä tutkimuksissa selviää, maanantaina viimeistään saadaan kaikki tulokset ja ultraukset tehtyä.
Kiitos kaikille mukana elämisestä, olihan tämä jännä kokemus :hug:
Mihinkäs minä nyt kirjoitan? Vai saanko tulevien pukamien yms. kanssa edelleen hengailla teidän kanssa
Ruu ja Massa Taavetti 11h
Niin ja minä olen tänä äitienpäivänä oikeasti ÄITi!:heart:
Sain pitkään pitää rinnalla synnytyksen jälkeen, koska herra oli niin virkeä. Veivät sitten vasta keskolaan tai tehoko se nyt on.
Synnytyskertomusta onkin jo riepoteltuna täällä, mutta koitan ulkomuistista nyt jotain saada kasaan.
Eli perjantaina meni aamulla vedet ja menkkamaisia jomotteluja oli tasaisin väliajoin. Puoleen päivään seurailin ja soitin sitten synnärille, että pitäisikö näyttämässä. Viikkoja oli silloin 33+6. Ambulanssilla olisi pitänyt lähteä, mutta enhän minä kehdannut, kun ei ollut mikään hätä. Jälkeenpäin toruivat, ampparissa olisi saanut pojan sydänäänet kuunneltua, jos jotain hätää olisi ollut. No nyt häpeilen sitten täällä...ei tullut mieleen.
Synnärillä tutkittiin ja sain käskyn jäädä osastolle estolääkitykseen. Kalvoissa oli reikä jossain ylempänä, joten synnytys oli mahdollista vielä estää tai pitkittää. Kortisoonia vauvalle keuhkoja kypsyttelemään. Sain illalla yhden supistuksia estävän tabletin. Toisen 02.00 ja kolmannen. 3:00 aloitettiin suonen sisäinen supistuksien estolääke, koska supparit tulivat silti 5-10min välein. Kakki nämä olivat vain menkkamaisia jomotteluja.
Aamulla todettiin, että kyllä tämä ei ota laantuakseen ja sain sen toisen kortisoonin varhennettuna vauvan keuhkoja kypsyttelemään. Supparitkin kovenivat. Sain jumppapallon ja kuumapusseja mahalle. Tensinkin otin selkään, vaikka siellä ei tuntemuksia ollut. Meihelle soittelin, että kannattaa lähteä tulemaan, me synnytetään tänään. Olo oli ihan kiva pallon päällä kuumapussien kanssa, kunnes se supistuksia estävä tippa otettiin pois.. Sitten alkoi laulu. Voi juma mitkä poltot. Paras asento seisten lattialla pää tyynyllä peppu pystyssä ja varpalla potkin sängyn jalkoja samalla äänetä käyttäen. Onneksi ruuhka talttui täällä ja pääsin saliin, en epäröinyt kyllä yhtään, kun kätlö ehdotti epiduraalia. Vaikka aluksi olinkin sitä vastaan. Ammeeseen en saanut mennä, koska vedet olivat menneet yli vuorokausi sitten. Joten epi mulle heti kiitos!
Se olikin taivaan lahja, vai kaikki kivut, jopa osan suppareista. Sain nukuttua tunnin ainakin. Joskus 17 maissa? kokeiltiin mikä on tilanne, ja paikat olivat auki. Eikun työntö polttoja odottelemaan ja hommiin. Oksitosiinilla piti polttoja käynnistellä, mutta kyllä ne sieltä sitten viimein tulivat ja auttoivat mukavasti ponnistuksessa. Pikkumies syntyi klo 19.34 ehkä tunnin aktiivisilla ponnistuksilla, josta 3 viimeistä oli kunnon työntöpolttoja. Minun piti alunperin ponnistaa kontillaan, mutta se sitten unohtui. Selällään oli ihan hyvä olla, pidin itse jaloista kiinni ja mies nosti päätä rintaa vasten työntöjen aikan.
Synnytyksestä jäi tosi hyvä maku. Ei ollenkaan niin paha mitä ajattelin. Olihan minulla tietysti pikkuinen vauva pungettava, mutta yleisesti. Kätilöllekin sanoin, että minä en olisi voinut kuvitella minkään menneen paremmin, ja hän oli samaa mieltä. Kehui juuri äänen käyttöä suoistuksien aikana ja ponnistuksissa täydellistä keskittymistä, ettei ilma pääse
krkaamaan.
Me nyt sitten harjoitellaan täällä imetysjuttuja sun muuta tämä päivä. Katsotaan mitä tutkimuksissa selviää, maanantaina viimeistään saadaan kaikki tulokset ja ultraukset tehtyä.
Kiitos kaikille mukana elämisestä, olihan tämä jännä kokemus :hug:
Mihinkäs minä nyt kirjoitan? Vai saanko tulevien pukamien yms. kanssa edelleen hengailla teidän kanssa
Ruu ja Massa Taavetti 11h
Niin ja minä olen tänä äitienpäivänä oikeasti ÄITi!:heart:
Viimeksi muokattu:
"Catnip82"
Ruu, onnea onnea onnea pienestä pojasta!!! Miten ihana kuulla että kaikki meni hyvin tottakai tänne tulet kertomaan miten kaikki lähtee sujumaan.
Kesäkuun eka vauva otti kunnon varaslähdön mutta onneksi kaikki on hyvin!
tottakai tänne tulet kertomaan miten kaikki lähtee sujumaan.Kesäkuun eka vauva otti kunnon varaslähdön mutta onneksi kaikki on hyvin!
Ihania uutisia! Wau wau onnea! Ja kiitos mahtavasta synnytyskertomuksesta ruu79! Supermahtavaa että sait hyvän synnytyskokemuksen!
Ja mieluusti täällä vauvautuneidenkin juttuja kuunnellaan että miten menee pikku tuhisijoiden kanssa :heart:
Muoks.. Vielä ruu79 piti sanomani että älä yhtään vähättele suoritusta, kyllä saat itteäs taputtaa olalle että hyvin työskennelty, kyllä se on aina kovaa duunia vaikka kuinka olis pieni vauva lippu salkoon ja tervetuloa äitien kerhoon!! ( kerhon jäsenyys laittaa myös voimaan äitien yhteistyö - ja avunantosopimuksen joka on sanaton mutta on voimassa ympäri maailman, ehkä piankin huomaat mitä meinaan )
Ja mieluusti täällä vauvautuneidenkin juttuja kuunnellaan että miten menee pikku tuhisijoiden kanssa :heart:
Muoks.. Vielä ruu79 piti sanomani että älä yhtään vähättele suoritusta, kyllä saat itteäs taputtaa olalle että hyvin työskennelty, kyllä se on aina kovaa duunia vaikka kuinka olis pieni vauva
lippu salkoon ja tervetuloa äitien kerhoon!! ( kerhon jäsenyys laittaa myös voimaan äitien yhteistyö - ja avunantosopimuksen joka on sanaton mutta on voimassa ympäri maailman, ehkä piankin huomaat mitä meinaan )
Viimeksi muokattu: