Kesäkuun kullanmurut 2015 **Lokakuu**

Valkoinen, kyllä tännekin saa avautua, jos jokin painaa mieltä :) tuo on kurja tilanne ja mun mielestä ihan vakavan keskustelun paikka, ennenkuin uusi vauva syntyy. Toivottavasti saatte tilanteen selvitettyä ja asiat paremmalle mallille :)

Neuvolassa terkka kysyi lemmikkieläimistä. Kerroin, että on pari koiraa ja jokunen kissa, eikä hän sanonut kuin jotain tyyliin "oho" :D mutta ei mitään toksoplasmoosista tai kissojen hiekkalaatikoiden vaarallisuudesta. Meidän vajaa 2 vuotias taaperokin on ollut tosi terve. Yhden flunssan sairastanut heti 1 vuotissynttäreiden jälkeen. Eläimet kasvattaa vastustuskykyä ;)

Mä en ollut koskaan huolissani, miten meidän kissat vauvaan suhtautuu. Kissaverkon mies kävi ostamassa samana päivänä, kun vauva saatiin kotiin (6 vuorokauden ikäisenä). Yksi dominoivampi kissa meillä oli, mutta se suhtautui vauvaan kaikista suopeimmin. Valitettavasti kissa kuitenkin sairastui alkuvuodesta vakavasti ja jouduttiin lopettamaan. Sen jälkeen kyseisen kollin "tyttöystävästä" (olivat kuin paita ja peppu alusta saakka, molemmat tietenkin leikattuja) tuli tytön kaveri. Yksi kissa puolestaan on sellainen arka ja herkkä "mammanpoika", joka pysyttelee tytöstä etäällä, eikä mene oikein miehenkään lähelle. Mun kainaloon kömpii heti, kun olen yksin :) tuo pentu on ihan omaa luokkaansa, kun on 10 viikkoisesta saakka kasvanut tytön seurassa. Koskaan ei ole tarvinnut pelätä, että kynsisi tyttöä tms. Ovat tosi kovasti toistensa perään. Tiedän, että kissan luovutusikä on 12 viikkoa, mutta tuo uusin tulokas on tappotuomiolta pelastettu meille siskonsa kanssa. Siskonsa sai kodin naapurista :) muut suhtautuu aika neutraalisti. Tyttö saa paijata, kun niille sopii ja jos ei sovi, niin lähtevät pois. Harvoin kukaan kynsistä antaa.

Koirien kanssakaan ei ongelmaa ollut. Toinen sopeutui vauvaan välittömästi, toinen ei voinut tulla edes samaan huoneeseen :D tiesinkin, että nuorempi vaatii sopeutumisaikaa enemmän. Kaksi viikkoa siinä meni. Nyt on tytön suhteen suopeampi kuin tuo vanhempi koira. Omalla kokemuksella en siis ymmärrä yhtään niitä, jotka laittaa lemmikit myyntiin välittömästi, kun on vauva tulossa.

Selkäkivuista, mulla on ollut huono selkä vuosia. Tytön odotusaikana kärsinkin tosi kovista selkäkivuista. Kaikkien muiden kipujen lisäksi :D öisin piti arpoa, että sinnitteleekö pissahädän kanssa, vai lähteekö vessaan, josta ne kivut sitten yltyy... Meillä on makkari yläkerrassa ja vessa alakerrassa. Lopulta sinne vessaan oli aina pakko mennä, kun joku alkoi potkimaan rakkoon :D olen valmis kärsimään sen kaiken uudelleen, kunhan kaikki nyt menisi hyvin. Tytöstä oli myös tosi kovat liitoskivut.

Nyt kaikille hyvät yöt :)
 
Valkoiselle toivon voimia että saatte selvitetyksi asiat miehen kanssa!

Meillä on kaksi koiraa, jotka molemmat rakastavat aikuisia ihmisiä yli kaiken. Lapset on vähän kysymysmerkki.. sellaiset kävelyikäiset varmaan menee kyllä mutta konttaavat on aika outo juttu ja toinen koira ainakin hermostuu aika helposti ihan pieniin lapsiin. Murahtaa jutuista joita antaa aikuisten tehdä ihan ongelmitta. Minä tietysti jännitän jo etukäteen miten sopeutuminen vauvaan sitten aikanaan sujuu. Mutta kai se pikkuhiljaa..

Oletteko muut lemmikkien omistajat huomanneet että koirienne tai kissojenne käytös teitä kohtaan olisi muuttunut raskauden aikana? Musta tuntuu että meidän toinen koira on ollut oikein liimaantunut muhun jo muutaman viikon. On se tavallisestikin paljon seurassa ja lähellä mutta nyt tuntuu etten saa hetkeäkään olla ilman että 15-kiloinen karvaturri kömyää syliin tai makaa ihan kyljessä tai vaan nojailee muhun jos ei muuten saa ihokontaktia. Tuntuu että se jotenkin haistaa tai aistii raskauden.
 
Moi kaikille :)

Mulla hajosi tietsikka eilen ja nyt todella hankalalla tavalla täällä netissä, oli pakko tulla katsomaan kuulumisianne.

Täällä oli rinnoista ja niiden kasvusta..Ainakin itsellä oli esikoisen aikaan rinnat kasvanu b-kupista isoon c-kuppiin (ennen rv12) ja kun maito nousi synnytyksen jälkeen, oli rinnat dd-kupit. Todella valtava muutos. Nuoremman kanssa ei niin isoa muutosta ollut, nahanretaleet saivat vain hyvin täytettä :) Nyt on rinnat taas kasvanu ja on muute kipeenäki.

Kivuista mulla on nyt tänää ollut todella pahasti selkä ja vatsa kipeenä. Elkoi eilen illalla. Vihloo ihan huolella, ja oonkin aika varma, että raskaus taitaa mennä nyt poikki. Kipu meinaa on todella kovaa. Käytän kuumaa kauratyynyä Ja sekään ei tunnu riittävän. Nomi raskauksissa ei ole aikaisemmin tarvinut käyttää..yhden keskenmenon kokeneena kipu on samanlaista. Joten verta odotellessa :(

Pahoinvointi tosiaan pari pv sitten alkoi ja todella etovaa oloa välillä, ei mitään henkeäsalpaavaa..aikaisemmin se ollut voimakkaampaa. Ja ekana pahoinvointipäivänä olo olikin paljon pahempi kuin esim.tänään. SEkin jotenkin tuo sen keskenmwnon mieleen..mutta katsotaan. Mennään päivä kerrallaan.
 
Valkoinen Tuo on kyllä hyvä että keskustelette nyt. Ymmärrän kyllä huolesi, auttaisko keskustelu vielä jonkun ulkopuolisen kanssa jos saisitte ratkottua lopullisesti eikä vaan tilapäisesti?

Meillä on huomenna pariterapia varattuna, koska nää asiat on pakko selvittää... Tänään kun soitin neuvolaan (joka on tullut niin tutuksi tässä 6 vuoden aikana kun oon käynny hänel noin 3 v niistä) ja kerroin että pitäis varata eka aika. Hän sitten onnitteli ja kun hän sen teki niin purskahdin itkuun...tajusin etten ollut kuullut sitä raskaudestani vielä ollenkaan. Käytiin kans läpi meiän tilannetta muuten mun miehen kaa ja juteltin siitä että pyörryin viime yönä, melko pelottavaa kun olin yksin muksujen kanssa. Ei selvinny syytä neuvolassa kun hän käski mut heti tänään sinne tarkistamaan arvoja. Verenpaineeni oli aivan liian korkea 147/85 ja lepopulssi yli 100. hän sanoikin että stressi se tän mulle teettänyt kun oon nyt ollu urheilullinen ja olen melkeinpä alipainonen... Niin Valkoinen muakin pelottaa nyt että jään yh:ksi neljälle josta vanhin ois vasta 5,5 v kun lapsi syntyy..

Eläimistä
ei oo kokemusta lasten kanssa, mutta monella tutulla olen nähnyt että toimii hyvin ja useimmiten eläimestä tulee suojeleva lapsen suhteen. Niin ja tota kanaverkkoa oon minäkin kuullut. koska voihan sitä vahinkoa tapahtua vaikka se ei ois tahallista kissalta.

Jo nyt vaikka ei ollut mikään virallinen neuvolakäynti kun oon vaan sen 6+jotain raskaana niin selästä ja tutuista kivuista puhuttiin jo ja myös hieman spekuloimista milloin täytyy nuo kepit ottaa käyttöön. Viimeksi kun olin vasta viikolla 14 niin en haluis ennen np-ultraa saada keppejä kun sit kaikki tietäis että odotan, mutta jos siitä on riski tälle lapselle tai muille mitä kannan niin täytyy otta se riski että kaikki tietäis ennen np-ultraa.
 
aida1: Kiitos tiedosta. =) En oo nyt varmaan pariin kuukauteen puddingia syönyt, mutta pitääpä tutkiskella sitä tarkemmin tai ettiä jokun muu vaihtoehto. En oo kyllä mistään kuullut että lisäproteiineista olis haittaa vauvalle, mutta makeutusaineet kannattaa tarkistaa.

Eläimistä joku puhunut täällä. Meillä on kohta kolme vuotias poika Mopsi. Todellinen mammanpoika ja tosi mustasukkainen mun huomiosta, ei anna miehenkään kanssa olla sohvalla rauhassa vaan ensin joku vartti pitää ryskätä siinä välissä.. Se mua vähän pelottaa että kuinka suhtautuu vauvaan. : /
 
Viimeksi muokattu:
Suosittelen kyllä kaikille parisuhteen ongelmien kanssa painiville pariterapiaa. Me käytiin puolison kanssa noitten lapsettomuushoitojen aikana yhdessä psykologin juttusilla kun hoitojen stressi ja kaikki niistä nousevat vanhat jutut kuormitti tosi pahasti meidän välejä ja meni yhdessäolo välillä ihan pelkäksi riitelyksi. Muutama kerta jo helpotti tosi paljon. Jotenkin ulkopuolisen läsnäolo jo muuttaa tilannetta ja saatiin puhuttua ja kuunneltua toisiamme ihan uudella tavalla.
 
AUkko Jo, sen takia mekin nyt mennään, mekin ollaan käyty ennen (niin se askel mennä oli ehkä matalempi sen takia) mutta hieman eri merkeissä vaikka siinäkin käsiteltiin paljon meiän parisuhdetta niin lähinnä se koski sitä kun miehelläni oli silloin syöpä, niin sen melkein vuoden kun kaikki hoidot kesti niin käytiin samaan aikaan terapiassakin. Tää siis oli kun meidän toinen lapsi oli 6 kk ja vanhin oli reilu 2 v kun se jakso elämästä alkoi. Toivottavasti tulokset ois nyt yhtä hyvät...hieman jännittää sekin kun piäis tästä mahaasukista pitää huolta...
 
Unohdin kokonaan antaa tietoni kun tänne liityin, eli ikä 28 ja 1. lapsi kyseessä..

Kiitos kaikille toksoplasmoositiedoista! Rauhoitti vähän mieltä :) Meillä on ollut mietinnässä suojaverkon tms. hankinta sitten jos mahdollisesti tämä vauva syliin asti saadaan. Vaikka meidän kissat on tosi tottelevaisia, niin en luota eläimiin koskaan täysin. Näkeepähän sitten mten kisut pienokaiseen suhtautuu. AUkko, mä ainakin oon huomannu kissojen käyttäytyvän eri tavalla. Vanhempi kissa on normaalisti viettänyt paljon aikaa mahan päällä. Nyt tulee kyllä samaan paikkaan, mutta astelee päälleni äärimmäisen varovaisesti ja pienestäkin yskäyksestä/asennon muutoksesta lähtee pois ja jää yleensä viereen. Nuorempi on taas ollut tosi erakko, oman tiensä kulkija joka ei minusta niin kiinnostu muulloin kuin ruoka-aikana. Nyt se tunkee väkisin syliin ja sitten pusketaan ja kehrätään kuin viimeistä päivää. Olen myös siis vakuuttunut että ne vaistoaa raskauden.

Rinnoista: Mulla aivan älyttömän kipeet ja pinkeet, rintsikat jääny jo pieneksi. Ja Bepancare rasvan levittely alotettu :D

Millimamma ja Valkoinen: täältä myös voimia vaikeisiin aikoihin. Toivottavasti saatte pian asiat tahoillanne kuntoon ja löydätte taas onnen :hug:

Täällä paha olo vaan jatkuu, eli ei sairaalloista hyväntuullisuutta havaittavissa :D
 
Emmi85, mikä sulla on tilanne? Muista, että kovatkin kivut voi olla ihan normaaleja. Toivottavasti kaikki on hyvin :)

Jjenna, alkaisin jo tässä vaiheessa laittamaan sitä koiraa kuriin. Eihän tuollainen pomottelu sovi. Ei meidänkään omat huippukoulutettuja ole :D toinen on vielä ihan armoton kohelo ja hirveän huomionkipeä, mutta rajansa kaikella. Armeijakuria ei tosiaankaan pidetä, mutta kyllä ihmistä täytyy kunnioittaa ja totella. Koira alas sohvalta, jos noin käyttäytyy. Ja juu, meidänkin koirat tulee sohvalle ja nukkuu sängyssä, ettei tosiaan mitään kovin tiukkapipoista meininkiä ole ;)

Tissit, ei mun vaan kasva. Tuntuu jotenkin täydemmiltä kuin ennen, mutta ihan yhtä pienet ne on kuin aina :D tytöstä ne kasvoi just silloin, kun maito nousi. Mutta niin ne taas kutistui normaaleihin mittoihinsa. Selkävaivaisena en kyllä mitään jättitissejä kaipaakkaan :D

Mitä lähemmäs ultra tulee, sitä enemmän epävarmuus kasvaa. Toivottavasti kaikki on hyvin. Muistan vaan sen edelliskerran, kun kotiin ei lähdetty ultrakuvien, vaan lääkkeiden kanssa. Toivottavasti nyt on toisin.
 
Ruu79 En laittaisi pahakseni ylimääräisestä ultrausmahdollisuudesta minäkään :)
Kissoista Meillä kanssa 2 kissaa, ja mies vaihtaa niiden hiekat. En kyllä stressaa toksoplasmoosista ja tarpeen mukaan varovasti voin minäkin hiekanvaihdon tehdä. Tuosta tulikin mieleeni, kun esikoisen aikana kotikäynnillä neuvolan täti puhutteli kissoja "villieläimiksi" :/ Ei ne nyt ehkä ihan sellaisia ole, kiltit kotikissat. :)Haluaisin ehkä muutenkin vaihtaa neuvolantätiä tässä raskaudessa, koska muutenkaan meillä ei synkkaa kovin hyvin - ei ymmärretä toistemme sanomisia yms. Toisaalta neuvolassa käydään niin harvoin, että eipä sillä niin väliä.

Oletteko te muut tyytyväisiä neuvolaterkkariinne? Siis te, jotka hänet ootte jo tavanneet?
 
Viimeksi muokattu:
Terkkaritäti vaikutti ihan mukavalta, harmittomalta. Jotenkin tykkäsin siitä, että hän oli jo elämänkokemusta kerryttänyt hiukan vanhempi rouvashenkilö :)

Onko muilla ollut alavatsakipuja kuin Emmillä? Paitsi mulla... Tänään kramppas ihan kunnolla n.15 min ajan, ja sitä ennen alaselkää jomotti vähän ja menkkaolot oli muutenkin. Säikäytti. Nyt en tiiä mitä ajatella. Mitään vuotoja ei ole ja ihan muuten on raskaana oleva olo. Miten Emmi85 sinun vointi?


Staffy 8+4
 
Paljon niistä alavatsakivuista on sitä että kohtu kasvaa, muistan ekassa raskaudessa että silloin sattui paljon koska ei ollut ennen kasvanut. Ja kahdessa seuraavassa koska se kasvaa niin äkkiä. Kohtuhan kasvaa nopeammin jos se on jo kerran venynyt. Itse olen hyvin pieni ja normi vatsankasvamisen kanssa + turvotus illalla näyttää kyllä siitä että oisin useamman kuukauden odottanut enkä reilu 6 viikkoa. Tietty kovista kivuista niin voihan se olla jotain muutakin kuten (en halua ketään pelästyttää mut...) kohdunulkoinen tms, mutta nehän nyt ei kovin tavallisia oo.

Neuvolantäti on tuttu jo näistä kolmesta aiemmasta rakaudesta ja en vaihtais mistään hinnasta. Ymmärtäväinen, kannustava ja tekee kaikkeensa auttaakseen. Mutta mun mielestä on tärkeä että tulee juttuun. niin vaihtaisin ellen tulis, kun ei tiiä ikinä missä tarvii apua/tukea raskauden aikana..
 
Siellä se pieni sydän jumpsutti kovasti ja liikkeitäkin jo nähtiin! <3 Tänään siis käytiin ultrassa kurkkaamassa pikkuista ja tän ultran mukaan mennään viikko pidemmällä ja vkoja 9+3, joten toukokuun puolelle menis laskettuaika. Mutta ajattelin pysytellä täällä teidän kanssa, kun tänne olen jo 'kotiutunut'. :) Seuraavaksi sitte niskaturvotusultraan.
 
Kiva aina lukea muiden kuulumisia. :) Ja haleja ja jaksamisia kaikille, meillä kaikilla on aina ne omat murheemme. Joista puheen ollen...

Tiistaiaamuna yllätyin, kun hampaita pestessä tuli kauhea kakomisreaktio. Sit keskiviikkona alkoikin kunnon raskauspahoinvointi ja pari kertaa halasin vessanpönttöä, kun yllättäen normi aamiainen ei enää maistunutkaan. Keskiviikon ja torstain olin töissä, mutta tänään otin saikkua, koska en kuitenkaan pysty tekemään mitään järkevää. Mulla on kaamea nälkä, mutta mikään ei maistu. :( Mies on ollu ihana ja juossu kaupassa jäätelön perässä ja tehny "ruokaa" (makaronia ja paahtoleipää), mutta alan varmaan pian käydä sen hermoille, kun oon niin epätoivoinen ja itkuherkkä. Kun kuitenkin mieluummin syön tosi vähän, kuin syön paljon ja riskeeraan sen, että oksennan kaiken ulos. Uaah.

Mamira ja vieläkin vähän kramppaileva masu 6+1 (tosin 7. raskausviikko kuulostaa paljon paremmalta ;) )
 
Pakko oli tulla hehkuttamaan Sea Band -pahoinvointirannekkeita!! Ostin tänään apteekista, kun meni järki siihen öllötykseen ja yökkäilyyn (oksentanu en ole vielä ainakaan.) Ja nää ihan oikeesti vaikuttais toimivan!! Ehkä puoli tuntia asettamisen jälkeen alkoi tuntua olo normaalimmalta ja tunnin päästä tuntui että oon yli viikkoon ekaa kertaa oma itseni, energinen ja iloinen ja öllötys poissa. Saunassa käydessä otin rannekkeet pois, ja öllötys alkoi saman tien palata.. Nyt ihan ok, vähän öllöttää mutta hyvästä olosta innostuneena söin aika paljon, johtunee ihan siitä... :rolleyes: Mut ihan oikeesti suosittelen kaikkia kokeilemaan näitä. Apteekissa oli 20 e, mut netistä saa tilattua halvemmallakin.

Rintojen kasvusta olitte täällä jutelleet... Mulla on jo ennestään E-kupin rinnat, enkä todellakaan tahtoisi isompia.. Kattelin tuossa just kyllä saunassa käydessä että kyllä ne jo turvonneet on... Kumpa ei kovin montaa kuppikokoa kasvaisi.

hennaliina 6+0
 
Kermeli, ihanaa! Onnea! :) täällä vielä jännätään ensimmäistä ultraa.

Neuvolan terkka, täällä on terkat jaettu alueittain, enkä tiedä, miten vaihtaminen onnistuisi, jos oman alueen terkan kanssa ei kemiat kohtaisi. Tyttöä odottaessa mulla oli eri alueen terkka, kun oman alueen terkalla oli niin täyttä. Tultiin hyvin juttuun ja neuvolaan oli aina kiva mennä :) eikä kotikäynnillä tullut mitään paheksuntaa kissoista, vaikka olinkin "unohtanut" kertoa, että niitä on sitten monta :D kehui, että ovat rauhallisen oloisia ja että kissasuoja näyttää hyvältä. Makoilivat vaan kuka missäkin, joten ei ollut onneksi pahin vauhtiralli päällä :D se oli myös sellainen vanhempi rouvashenkilö. Nyt mulla on oman alueen terkka ja raskauden tiimoilta ollaan tavattu kerran. Sitä ennen tavattiin, kun mittasi mun hemoglobiinin sen keskenmenon jälkeen. Ihan mukavan oloinen, myöskin vanhempi rouvashenkilö. Ei laittanut minua edes täyttelemään niitä miljoonia lappusia, kun kysyi, olinko alkuvuodesta ehtinyt ne täyttää. Toivottavasti tapaamisia tulee vielä lisää. Ensivaikutelma oli kuitenkin ihan hyvä :)

Neuvolalääkäri meillä sen sijaan on melkoisen hapan ja vähäpuheinen täti. Sitäkin kovakouraisempi... Hällä kävin tasan kerran ja seuraavan käynnin otin yksityiselle. Nyt en vielä tiedä, mitä teen. Mietin sitä sitten ultran jälkeen, jos kaikki on hyvin. Nykyään ensimmäinen lääkärikäynti ajoittuu kuulemma vasta johonkin lähemmäs puoltaväliä, kun tyttöä odottaessa se oli joskus viikoilla 13-14. Ilmeisesti myös ensisynnyttäjilläkin on ensimmäinen lääkärikäynti vasta tuolla puolenvälin kieppeillä. Vielä alkuvuodesta olisi ollut siellä aikaisemmilla viikoilla myös uudelleensynnyttäjällä. Niin pitkällehän ei koskaan päästy.

Mehet taitaa olla aika kovilla nyt meillä jokaisella :D ei seksiä, syöminen on mitä suurinta taidetta ja pinna kireällä... Mitä näitä muita onkaan. Munkin mies vähän katsoi, kun kaupassa ladoin ostoskärryyn litratolkulla mehuja... Veden juominen tekee helposti pahan olon, niinpä juon nyt paljon mehuja ja vettä ihan liian vähän. Mutta kuitenkin sen verran, mitä menee ilman, että tulee pahaolo. Ja sipsejä voisin syödä suunnilleen joka päivä. Tyttöä odottaessa vedin suklaata kaksin käsin. Katsoi se mies myös vähän pitkään, kun sanoin, että tekisi mieli sitruunaa :D on niin vaikea löytää sellaista syötävää, mitä voi ajatella syövänsä. Monet ruuat uppoaa, jos niitä ei tarvi itse tehdä. Eilen kun käytiin mummolassa syömässä tytön kanssa, niin tuo taapero meni ja sanoi "äiti pahaolo" :D isä ei varmaan kiinnittänyt siihen sen suuremmin huomiota, mutta paikalla olleesta pikkusiskostani en menisi vannomaan, ettei olisi sen korvaan särähtänyt. Täytyy olla tosi tarkkana, mitä taaperon kuullen puhuu, että saataisiin vielä pidettyä salassa.
 
Hei vaan! :) Elämä alkaa hiljalleen helpottaa. Toivon ainaki. Oksetus on vähenemään päin.

Hurjasti voimia parisuhde-ongelmien keskelle. :( :hug: Muistan kyllä, mitä semmoinen voi pahimmillaan olla, ku muistelen entistä suhdetta. Voimia se vie ihan liikaa. Toivottavasti asiat selviävät!

Ihanaa, että pieniä nöpösiä on ultrissa nähty ja sykkeitäkin jo kuultu! :) Kirjoittelen näin yleisellä tasolla, ku mulla oli niin monta sivua luettavana, että nimimerkit vaan vilisi silmissä. :)

Meillä on koira, kaksi kissaa, kaksi vesikilpikonnaa ja kääpiöhamsteri. :D Mies hoitaa kilpikonnat ja hamsterin häkin ja useimmiten kissanhiekatkin puhdistaa. Nyt lähinnä siksi, ku oon voinu niin huonosti. Hän on kyllä korvaamaton, kun antaa minun levätä. :heart:

Rinnat kipeyty täälläkin lopulta ja melkoset nämä onki taas. :LOL: Olis muutama desi antaa tarvitseville. :D Toivottavasti nämä ei taas kasva koolla, koska en tosiaan viittis taas metsästää uusia rinsikoita. Kohta ostan vaan kaksi pipoa ja askartelen niistä lämpimät tissipidikkeet teipin avulla. :kieh:

Ens tiistaina olis eka kunnon neuvola, hui. <3 Hurja ajatus, että kymmenes viikko lähtee jo maanantaina käyntiin. Vaikka olo on ollu heikko, on aika kyllä kulunu tosi nopsaan. Onneksi! :)

- Hopeakissa ja rv 8+4 <3
 
  • Tykkää
Reactions: Äitivanhus
Mulle myös hampaiden pesu aiheuttaa kakomista. Kuukauden päähän varasin jo hammaslääkäri ajan niin nähdään kuinka paljon olen saanut vahinkoa aikaiseksi... nimimerkillä surkea hammaslaatu ja viime keväänä n.600e yksityisellä hammaslääkärille antanut.

Ja näin alkuraskaudesta on mukavampi puhua, että on 9. viikolla kuin että raskausviikkoja on 8+2 :)

Ja edelleen on vaikea löytää ruokaa, joka maistuisi. Illalla oli kauhea nälkä ja mies lähti hakemaan pitsaa. Söin neljänneksen ja alkoi oksettaa :( Olisi lähtenyt hakemaan vielä niitä himoitsemiani kirsikkatomaatteja, mutta sanoin pärjääväni huomiseen. Jospa tämä muutaman viikon sisään helpottaisi!
 
Viimeksi muokattu:
Parisuhde ongelmat ovat inhottavia ja varsinkin tässä vaiheessa. Suosittelen parisuhdeneuvontaa/terapiaa, vaikka ongelmia ei niinkään olisi. Se on ihan mahtava paikka avautua ja kuulee /ymmärtää toisesta asioita, joita kotona ei edes tajua.
Itse olen lykännyt lapsi asiaa tähän asti väärien miehien takia. Nytkin pelottaa tuolla takaraivossa, että entäs jos tämäkin retkahtaa ryyppäämään yms. Varmasti itsekkäästi ajateltu, mutta oman lapsuuden takia en halua olla yksinhuoltaja. Mielummin ilman lapsia. No nyt on vaikea perääntyä jos niin käy. Mutta uskon näiden vuosien tuoneen kokemusta sen verran, että arvio sen oikean löytymisestä pitää paikkaansa.

Terveyden hoitaja oli meillä tosi mukava, ja vanha. Toivottavasti ei eläköidy meidän aikana :)

Niin ja vihdoinkin raskausoireita täälläkin. Rinnat ovat niin kipeät että. Ja onko teillä muilla aamulla nälkä? Sellainen, että ihan sattuu kovasti kun on niin nälkä, heti kun silmät aukaisee. Onneksi se menee äkkiä ohi jos köllöttelee vähän aikaa.

Ruu ja 8+2
 
Näin la aamuna tuli niin nälkä että piti syödä jogurttia ja jatkaa unia. Luulen että kroppa on jo tottunut myös tähän tiheään syömisrytmiin ja nälkä tulee senkin vuoksi nopeammin ja huono olo siitä kun on nälkä.
 
Meillä terkkari oli aika nuori enkä oikeen osaa sanoa mitä mieltä oon. Aika semmonen asiassa pysyvä ja asiat nopeesti ohi eikä mitään ylimäärästä ja kaikki mistä kerroin ni ne on vaan normaalia. Aika kylmä ensi tapaaminen siis. Onneksi käydään sen luona vaan muutama kerta ja sitte muuton yhteydessä uus terkkari.

Mulla tulee aina 11-16 välillä ihan kauhee nälkä, ei oo mitään väliä kuinka ison tai pienen lounaan syön, silti syön vielä ennen neljää 2 ihan kunnon välipalaa :D

Täällä poksu tänään 9+0 (ihan hurjaa :eek:)
 
Uskallan ehkä jo jotain kirjoitella, eilen tein digitestistä vielä raskaana 3+ joten kai se on uskottava kun tasan viikkoa aiemmin testi sanoi raskaana 1-2 :) Oletinkin että nyt olisi tullut vasta 2-3? No, neuvolaan pitänee soitella ensi viikolla.

Kummoisiakaan oireita kyllä ei ole. En tiedä olenko laskenut ihan väärin päivät kun mielestäni eilen oli 4+5 ja testi sanoi 3+ eli yli 5vkoa? Tissit on tosi kipeät, mutta mitään muita oloja ei ole, ei vähäänkään edes etovaa. Siksi en jotenkin usko olevani raskaana. :D

Olen lukenut lähinnä taustalla, tsemmpiä parisuhteiden kanssa painiville, Valkoiselle :heart:
 
Mä hommasin kans sea-band rannekkeet. Tuntuu että ne vähän helpottaa oloa. Rannekkeet kädessä oon kyllä oksentanu, mutta huomattavasti vähemmän ku ilman rannekkeita.

Ainut keino millä oon saanu oksennuksen pysymään poissa, on tunnin välein syöminen. Ihan vaikka vaan hapankorppu/puolikas leipä/jugurtti/satsuma tms... heti kun tuntuu vähänkään siltä et olo lähtee alamäkeen ni jotain syötävää.

Aamusin on ihan kamala olo, en kuitenkaan yleensä oksenna. Päivällä siedettävä olo, pystyn kattomaan jopa telkkaria. Iltapäivällä neljän viiden aikaa tulee ihan hirvee oksetus, mikään ei pysy sisällä ja seittemän kaheksan aikaan on pakko mennä nukkumaan että kestän. Sitte herään neljän aikaan pahaan oloon enkä saa enää unta.

Mies käy kaupassa ja yrittää tehä mulle sellasia ruokia mitä saan alas. Meinas itku tulla yks yö ku se heräs joskus kolmen aikaa, pomppas pystyyn ja kysy ensimmäiseks "mitä sä tarviit" ja lähti tekee mulle leipää. Toivottavasti sillä ei mee hermo tähän.

Ens viikolla olis neuvola ni saa nähä millanen täti täällä on :) Vähän mullakin on alamahaa pistelly ja viillelly, mutta ne on menny niin nopeesti ohi että kohdun kasvun piikkiin oon laittanu.

Ihanaa odottelua kaikille :heart: Mä ja 8+2
 
Mulla myös tuota hampaiden pesun aiheuttamaa kakomista. Ihanaa :D

Tyttöä odottaessa mulla oli kerran tosi nuori sijainen neuvolassa ja ajattelin jo, että mitähän tuollainen tyttönen mahtaa osata :D mutta hän oli aivan ihana tapaus! Tosi empaattinen ja kuunteli ihan oikeasti. Tuntui olevan ihan aidosti "hengessä mukana" :)

Tänään tuli ensimmäinen merkitsevä katse. Käytiin taas mummolassa kyläilemässä, vaihdoin vielä löysän hupparin päälle, ennenkuin lähdettiin. Siellä oli aikaisemmin päivällä savusilakoita (hyi kun tekee pahaa edes kirjoittaa silakka :D ), joita ei kutsusta huolimatta menty syömään. Kun jäätiin isän kanssa kahden, niin ensin se vilkaisi minua tosi merkitsevästi ja sitten se merkitsevä äänensävy "et sitten tullut silakoita syömään...". Ajattelin, että ihan just se kysyy, olenko raskaana :D aivan selvästi epäilee jotain.

Mitenkähän tässä jaksaisi valvoa normaalia pidempään tuon tenavan kanssa, ettei se huomenna heräisi tolkuttoman aikaisin...? Kenen älynväläys kellojen kääntäminen oikein on. Olisin ihan valmis nukkumaan jo nyt. Mutta ollaan taaperon kanssa kaksin, kun mies lähti veljensä synttäreille. Me tytön kanssa luistettiin, kun ei oikein ole intoa lähteä ryyppyjuhliin. Sitten tämä vatsan turvotus plus se, etten juo alkoholia...

Olen muutenkin syönyt tänään liian paljon ja nyt on huono olo.

Sellaista mun piti vielä kysyä, että onko kenellekään muulle käynyt niin, että kesken ruokailun hyvältä maistunut ruoka alkaakin yhtäkkiä maistua pahalta? Söin tänään kinkkupizzaa ja yhtäkkiä se alkoi maistua jauhelihalta ja oli tosi ällöä :D ensin se oli ihan hyvää. Ja sitten se alkoi maistua tosi pahalta ihan yllättäen, enkä voinut edes kuvitella syöväni yhtään enempää.
 
Viimeksi muokattu:
Testiä tehty tänään jälleen ja 3+ pärähti näyttöön. Jotenkin vaikea uskoa et raskaana ollaan :) ens viikon lopulla vois neuvolaan soitella ja alkaa miettimään josko ultrassa kävis olis ihan kiva päästä kattelemaan et joku siellä köllii.. ruoka maistuu välillä iskee pahaolo nyt illal vihlonu välillä ikävästi alavatsaa ja tissit ihan mielettömän kipeet. Kokopäivän menny ja tullu.. ny sohvalle vaakatasoon ja toivon mukaan ens yön ei tarvii ravaa vessas montaa kertaa tahtoo nukkua.
 

Yhteistyössä