Täällä tuskin ketään enää on, mutta kirjoitampa silti.
Tytsy on nyt reilun vuoden ja pirtsakka tyttö onkin.
Kävelemään lähti enemmän ja vähemmän siinä 10kk iässä ja ilman tukea käveli siinä inan alle 11kk iässä.
Nukkuvat isosiskon kanssa samassa huoneessa ja yllättävän hyvin sekin on mennyt.
Ei ole missään vaiheessa ollut kummallekaan ongelmallista tuo samassa huoneessa nukkuminen.
Kuopus nukkuu koko yön ja herää aamulla ysiltä, samaan aikaan siskonsa kanssa. Nukkumaan menevät yhdeksältä illalla.
Töihin mä palaan syyskuussa (ehkä..)
Näyttä nimittäin nyt siltä, että sieltä jäädään aika pian äitiyslomalle.. Tai ainakin jos olot menee yhtään yhteen edellisten raskauksien kanssa.
Mutta ei vielä panikointia tai ilakointia, testin tekoon eka, jota just nyt ei oo, enkä uskalla ostaa, koska jos se näyttää positiivista, niin äää! Ei siinä siis, mun puolesta vauva ois tervetullut, nutta mies haluais odottaa ainakin siihen, että kuopus ois 2v, ehkä jopa 3v.
Mutta eihän se ees varma ole vielä, että tässä masu pystyssä ees oltais. Joten ei stressiä sitä ennen.
Huh, oli pakko päästä vähän purkamaan, vaikka tätä tosiaan tuskin kukaan enää lukee.
En oi oikeesti vaan miehelle uskaltanut vielä puhua, että mahdollisuus voi olla.
Ei oo ihan parasta mainosta kondomi firmoille, jos nyt sattuis käymään silleen, että raskaana ois. Esikoinen tuli supertyttönä kondomin läpi ja sama ois tälläkin kertaa.
Pillerit mulle ei vaan sovi.
No ei stressiä ennen testiä.
Mä haluaisin vauvan ja olla raskaana, mä rakastan raskaana olemista, niin oudolta kuin se kuulostaakin.
Mutta mies tosiaan pistää kolmatta vähän hanttiin.
Mutta testi ennen asian miettimistä ees.
Susanna#1 & Emma 1v