**Kesäkuun kullanmurut 2014** Kesäkuussa - vihdoin meidän kuu!

Täällä supistellut nyt 25h aikalailla 4-10min välein. Illalla käytiin käyrillä, väljästi sormelle auki ja sentti kanavaa, panadolia sain. Yö oli tuskaa, supparit tiukentui koko ajan eikä arvatenkaan panadolista mitään apua. Aamulla mentiin takaisin, kanava oli sentään hävinnyt ja 3cm auki. Oxynorm-piikin sain, vähän lievitti pahinta terää suppareista. Supparit kuitenkin tasoittui 10mim välein eikä olleet saaneet kolmeen mennessä mitään lisää aikaiseksi eli kotona ollaan jälleen! Limatulppaa vähän alkoi kuitenkin tänään irtoilla. Saas näyhdä millon taas mennään, nukkunut en ole vieläkään yhtään tiistaita vasten yön jälkeen.

Nelina 39+5

 

Heippa vaan osastolta! Temput eivät edistäneet meillä mitään eikä juhannusvauvaa tullut, mutta maanantaina suunnitellusti sektiolla syntyi tyttönen. Itse olisin jo hyvässä kunnossa ja aivan valmis kotiin, mutta neidin paino putosi imetysharjoitusten myötä vähän liikaa ja joudutaan vielä kolmas yö olemaan sairaalassa.

Teidän vielä odottavien viestejä lukiessani mietin kuinka nopeasti tuon ison mahan ja sen kankeuden unohtaakaan, kun saa keuhkot itselleen jne. Tavallaan haikeaa, ettei raskautta tule enää koettua, mutta samaan aikaan olen erittäin tyytyväinen lapsiluvun tultua täyteen.

Kenellä se mummo olikaan tulossa heti asumaan, sympatiaa sinne! Meiltä lentäisi kaaressa pihalle, jos edes ehdottaisi. Yli-innokkaat sukulaiset ja kaverit ovat väsyttäviä. Itsellä on ainakin halu rauhassa tutustua uuteen ihmiseen ja saada perhe tottumaan uuteen kokoonpanoon.

Ai niin, tämä oli sektiokokemuksistani paras, sain vauvan syliin jo leikkurissa (ei ole tapahtunut aiemmin) ja tunnin päästä syntymästä rinnalle jo heräämöön. Heräämöstäkin pääsin tosi nopeasti pois ja vauvan kanssa yhtäaikaa osastolle. Nyt ollaan omassa rauhassa huoneessa, tosi hiljaista tällä hetkellä synnärillä. Leikkurissa vauvan sylittely vei kaiken huomion siitä mitä muuten tapahtui ja olisin mieluusti pitänyt paljon pidempäänkin vauvaa.

Jaksamista odottajille! Ne yli menevät päivät/viikot ovat pitkiä, sen muistan esikoisesta.

Niin, mitat: 3935 g ja 51 cm, pipo 37 cm.

Annales & pirpana 2 vrk

 

Siis mulla ei oo raskausdiabeteksest mitään tietoo.. Eli en tiiä otetaaks radissa lapsivesipunktioo.. Ja sieltä selvii ne epo arvot. Ja keuhkojen kypsyys. Sun täytyy synnärilt kysyy tai neuvolasta tosin sielä ei niinkää näistä tiietä.

 

Tulin pikaisesti ilmoittamaan että tänään syntyi tyttö tasan laskettuna päivänä rv 40+0. Supparit alkoivat aamuviideltä ja puoliltapäivin tultiin sairaalaan...olin 6,5 cm auki. En voinut uskoa ihmettä! Tyttö syntyi neljältä. Avautumisvaihe oli helpompi kuin esikoisesta, mutta ponnistaminen oli kyllä kivuliasta. Nyt kaikki hyvin. Onnea kaikille jakaantuneille ja voimia viime metreille h-hetkeä odottaville.
Elovena ja neiti 7h

 

Onnittelut elovena!

 

Onnea elovenalle!!

 

Onnea uusille vauvoille ja äideille. Meidän sirpukka on "jo"1viikon. aika menee nopeasti.
Voisitko Lettu lisätä tiedot listaan en saa PUNAISTA väriä tabletistani enkä puhelimesta 19.6.14/TAYS/klo.21.36/3170g/49cm/tyttö

Kiitos tuhannesti
MaMaFor3 ja Kerttu 1vk

 

Pikaisesti vain ilmoitan että meille syntyi tyttö 25.6 klo 15.08 käynnistyksen takia. Paino oli 3675g ja pituus 49,5 cm. Nyt ollaan osastolla ja toivottavasti päästään kotiin huomenna, vauvan sokeriarvot heittelee joten saa nyt nähdä.

Sanna-M ja pikku prinsessa 1 vrk

 

Onnea jälleen kaikille, jotka jo pikkuisensa ovat saaneet!! Paljon vauvautuneita jo onkin. Itsellä on nyt ihan sellainen tunne, että meistä tulee "heinäkuisia" Vielä tietty ehtii, mutta jotenkin vaikuttaa hitaalta tuo meidän kuopus... Toisaalta on ihanaa, että saa olla vielä raskaana, mutta kroppa on jo todella väsynyt tähän raskauteen.
Mukavaa loppuviikkoa Huomenna kenties vimppa neuvola...

 

Pikapäivityksenä sairaalasta, meille syntyi 26.6 poika 3385g ja 50,5cm rv 39+6.

Onnellinen Nelina ja poika

 

Onnea Nelina
Mä olen vissiinki ainoa maapallolla kohta jokan on enää raskaana näillä viikoilla kesäkuussa, huomenna paukkuu se maaginen päivä.

Sabsu 39+6

 

Täällä ollaan myös vielä kasassa. Eilen supisteli (kivuttomasti pääasiassa) jo suhteellisen säännöllisesti 7h ajan 5-30min välein, mutta rauhoittuivat sitten yöksi. Tänään tullut pari hassua supistusta, joten lasketulle päivälle tuskin vauvaa saadaan.

Sachiel ja jäpikkä 40+0

 

Yhtenä ollaan täälläkin, rv 40+1.

Eli odottelu jatkuu...

LL

 

Ite tykkäsin todella paljon Lahden kätilöistä joita mulla ehtikin siinä vaihtua 4 kertaa. synnytyssalissa olinkin jo ollut jonkin tovin kun kätilö sano et voit alkaa ponnistamaan heti kun siltä tuntuu.. mut sit huomattiinki et pikkunen onkin kasvotarjonnassa eli kasvot kattoon päin ja siitä meidät sit vietiinkin hätäsektioon. Isäkään ei päässy mukaan sektioon kun piti niin pian lähteä. Sairaalassa sitten jouduin toipumaan tiistaista lauantaihin pikkusen kanssa. Nyt kotona ollessa vaan jotenki harmittaa kun ei meinaa maitoa tulla vaikka oon kokeillu kaikkia kikkakolmosia. :/ no mut onneks on korvikkeita.

 

Onnea vauvansa saaneille!:flower:

Täällä yksi jättimaha vaan jatkaa möllöttämistään.. Soitin aamulla äpolille. Ens tiistaina näytille, jos ei ala ennen sitä syntymään ja jos kaikki vielä ok, niin torstaina vasta käynnistys.:|
Kun puhelun jälkeen aloin laittamaan käyntiä kalenteriin, pääsi itku. Tiistaina on jo heinäkuu.. Enpä voinut pienessä mielessäkään kuvitella, että meille syntyykin heinä-vauva. Ei vaan jaksais enää odottaa.:ashamed:

Tämmönen ruikutus tänään..
Jansson-jättiläinen 41+1

 

Voi Jansson ymmärrän täysin tuskastumisesi vaikka muutamia päiviä jäljessä tulenkin.. Itsekin ajattelin että vauveli olisi tässä vaiheessa jo syntynyt. Yritän keksiä kaikkea pientä puuhaa. Tänään olen harjannut koiran, siivonnut, leiponut ja laittanut ruokaa. Näitä kotitouhuja on nyt vaan tehty jo reilun kuukauden ajan ja välillä alkaa kyllästyttää. Onneksi on viikonloppu ja mies kotona niin aika menee nopsempaa.. Teillä joilla on jo lapsia ei varmaan käy aika pitkäksi. Olisi myös kiva saada oma keho takaisin.. useat on sanoneet että nautin nyt vielä vauvamahasta sinun tulee sitä ikävä. Jotenkin vaikea uskoa sitä.
Vanhempien, sukulaisten ja ystävien soitot/tekstiviestitkin alkavat jo käydä hermoille..

terveisin Jepu ja neiti 40 + 2.

 

Jansson, Jepu85 ja muut tuskailijat, kovasti tsemppiä loppumetreille. Mä todellakin tiedän mitä toi odotus on, miten lannistavaa ja ahdistavaa ja miten loputtomalta se tuntuu. Ja vaikka käynnistys sitten olisikin edessä rv 42+, voi silti mennä vielä päiviä kunnes se oma pieni on vihdoin sylissä. Mutta. Te ootte tänne asti selvinneet ja nyt alkaa ihan oikeasti olemaan ne loppumetrit käsillä. Teillä on oikeus kivahtaa kyselijöille, sillä kukaan muu sitä lasta tuskin ulos tahtoo yhtä kovasti kuin te, ja etteköhän te siitä ilmoita sitten kun on jotain kerrottavaa. Nyt ei onneksi ole kovia helteitä - yrittäkää vielä hetki kestää. :hug:


Lettu ja Ruttukorva, 5 vk (joka ei syntynyt 42+3 kuten siskonsa intiaanihellekesän päätteeksi, elovauvasta syyskuun puolivälivauvaksi)

 

Pitkää pinnaa teille mahakkaille! Omalta kohdalta täytyy sanoa, että kaikki tukalat olot ja sektioahdistukset jäivät taakse, kun lapsi syntyi ja vielä kun kotiin päästiin eilen parani hieman matalalla kulkenut mielikin.

Sairaalasta lähtö oli jopa hieman haikeaa, kotiapääsyä odotin kovasti (olen toipunut tosi hyvin sektiosta), mutta vauvan veriarvoja haluttiin seurata, joten olimme eilisiltana asti osastolla. Kuitenkin ulos kävellessä mieleen tuli ajatus tämän tapahtumisesta meidän elämässä viimeisen kerran. Tyttö on viimeinen vauvamme ja se varmistettiin klipseillä. Esikoisen aikaan oli ihan epätodellinen tunnelma lähteä sairaalasta vauvan kanssa, toisen kohdalla sitä oli innokas ja nyt toki iloinen kotiutumisesta, mutta samaan aikaan vähän haikea erään elämänvaiheen päätyttyä.

Maidonnoususta piti kommentoida vielä, että esikoisesta olin 5 päivää sairaalassa ja vasta 1-2 päivää kotiutumisesta maito nousi kunnolla. Asiasta on vaikea olla stressaamatta, mutta päivä kerrallaan! Itse olen yllättynyt positiivisesti imetyksen onnistumisesta ilman rintakumia, jota olen aiemmin käyttänyt alusta loppuun saakka. Hyvin sai Jyväskylässä ohjausta oikeaan imuotteeseen, siinä on tilanne parantunut paljon 9 vuoden aikana.

 

Huomenta! Onnittelut kaikille vauvan saaneille ja tsemppiä loppumetreille teille, jotka odotatte vielä!

Meidän vauva on tänään viikon ikäinen. Edelleen vauvaa katsellessa tulee tippa linssiin ja sydän on pakahtua onnesta. Vauva nukkuu melko paljon, öisin nukumme perhepedissä. Poden hiukan huonoa omaatuntoa tuosta perhepedissä nukkumisesta. Tuntuu, että tosi monella on siitä negatiivinen käsitys. Lisäksi yksi ilta löysin itseni googlaamasta "voiko vauvaa pitää liikaa sylissä". Niin kuin Annales tuoss yllä totesi, kaikki on jotenkin niin haikeeta. Tämä on meidänkin perheessä se viimeinen vauva.

Isotveljet ovat ottaneet vauvan hyvin vastaan. Hoitovuoroista oikein kilpaillaan ja olenkin antanut heille kiitosta siitä, että välillä pystyn irrottautumaan pyykin pesuun, imurointiin jne.

Pari kysymystä: Jos oma fyysinen kunto tuntuu hyvältä, voisinkohan osallistua ensi viikon perjantaina vaunutellen 6 km:n lenkkitapahtumaan? Ja toinen kysymys: Onko teistä kenelläkään kokemusta hormonikierukasta? Listatkaa mulle plussia ja miinuksia ja miten on, voidaanko sellainen asentaa jo jälkitarkastuksessa?

AnnaOnni + Talvikki 1 vko

 

Perhepeti on varmasti aivan hyvä vaihtoehto, ei kannata siitä ressiä ottaa Luulen että länsimaissa on turhan vahvana lasten itsenäistyminen ja hävetään turhaan lastentahtista hoitoa
Jokainen tekee ihan varmasti kuin parhaaksi näkee ja mikä perheelle parhaaksi sopii. Vauveli ei kuitenkaan osaa tietää vielä olevansa erillinen äidistään niin ei kannata huonoa omaatuntoa potea Nauttikaahan palleroista

PoKS 40+0

 

Perhepedissä meilläkin, vauva tuntuu nukkuvan nyt alussa paljon peremmin minun vieressä kuin itsekseen. Samalla itse havahdun ennen pienen isompaa itkua nälkään ja saadaan rinta suuhun hyvissä ajoin. Hyvän otteen löytäminen vie tytöllä vielä hetken jos toisen eikä onnistu, kun käpy palaa kunnolla. Mies ei osaa vielä nukkua vauvan kanssa, mutta eiköhän hän kohta siihen opi.

 

Meillä myös perhepedissä oltu alusta asti, ahdasta oli vaikka 160cm sänky, kun mies oli kotona, nyt kun työreissussa, on meillä tytöillä paljon tilaa hyvin nukutaan molemmat näin! Kyllähän sitä perhepetiä myös yleisesti suositellaan, vauvalla turvallinen olla ja kätkyt kuolemilta suojaa kaiketi sen takia, että vanhempien hengitys muistuttaa myös vauvaa hengittämään?

 

Ihania ihmisiä ootte.. Niin paljon lohduttaa vertaistuki ja tsempit.:heart:

Eilisen itkukohtaukseen jälkeen mies vei mut syömään ulos. Ja sain vielä valtaisan jätski annoksen jälkkäriksi. Käytiin vähän käsikynkkää-kävelyllä myös.
Ja kas kummaa.. Yöllä alkoi supistella.. Aamupäiväksi loppuivat, mutta nyt on taas tullut jo pidempään 10-15min välein. Ei mitään tuskaisen kipeitä, mutta mulla kun on tuota lapsivettä aika runsaasti "iskunvaimentimena". Jospa se tästä..

Tänään iloisempi Jansson

 

Perhepetimeiningillä myös täällä - siis mä vauvan kanssa sohvalla ja mies makkarissa. Tämä tosiaan siksi että mies on huonouninen ja vauva on metelöivä unissaan. Poika känisee vatsaansa vähän väliä, pitää ääntä nukahtaessaan ja nukkuu lyhyitä pätkiä. Makkarissa ei nuku kukaan jos poika on siellä. Ja mies ei siksi ole sohvalla ja me sängyssä koska keittiöön (pullon lämmitys) ja vessaan mennään olkkarin läpi. Myös vaipanvaihtopiste on olkkarissa tilan puutteen johdosta. Ei ole mitään mieltä että mies on sohvalla ja sitten me häärätään täällä tunteja yössä.

Mä itse nukun rauhallisemmin kun vauva on vieressä - joskin ne unet on koiran unta ja usein olen hereillä ennen vauvaa, eli mennään noin 15-30 min unipätkissä läpi yön. Aamulla kyllä väsyttää ja tähän asti mies on hoitanut vauvaa puolille päiville että olen saanut tankata unta, nyt ei enää mahdollista kun mies aloittaa uudessa työpaikassa tiistaina. Saa nähdä miten väsyneenä sitä itsensä löytää ensi viikon päätteeksi.

AnnaOnni, sulla ihan alatiesynntys takana? Jos, niin ei kai tuossa ole mitään kummempia vaaroja, että jos vain kroppa kestää niin mikäs siinä. Sektiolla en lähtisi noin pitkää lenkkiä tavoittelemaan. Vai, kyllä kai sen lenkin voi jättää kesken jos olo huononee?

Kierukasta - sen voi jälkitarkastuksessa laittaa, mikäli sen olet hankkinut ennen tapaamista lääkärin kanssa. Jos on kyse sun ensimmäisestä kierukasta, se saattaa olla mahdollista saada ihan jopa ilmaiseksi? Mulle yritettiin laittaa Mirenaa synnyttämättömänä kymmenen vuotta sitten eikä onnistunut. Paremmalla onnella se laitettiin 2010, ehkäisykapselin poisoton jälkeen. Silloin pidin kierukkaa puoli vuotta ja tuo puoli vuotta piti sisällään kovia kipuja, järjetöntä vuotoa ja sinnikkään kohtutulehduksen (parhaimmillaan söin neljää antibioottia samaan aikaan) joka laantui vasta kierukasta luopumisen jälkeen. Lääkärit ei enää suostu mulle edes kierukkaa laittamaan, se lukee ihan papereissa. Muilta olen kuullut huomattavasti parempia kokemuksia, joten omani on sinänsä massasta poikkeava.

Lettu ja Ruttukorva, 5 vk tasan

 

Tänään 40+0, mutta eipä mitään muuta uutta auringon alla Jatketaan siis edelleen tätä odottelua, onneksi maali kuitenkin jo häämöttää! Ilmeisesti vauva haluaa, että "nautin" tästä viimeisestä raskaudesta koko rahan edestä

Pieni riiviö ja tosiaan 40+0, vaikka olin varma, että pieni syntyy hyvissä ajoin...