***KESÄKUUN KULLANKERÄT***kesäkuussa

Melodi tuhannesti onnea :flower: :heart:

Pitikin kertoa vielä tästä mun asioinnista anestesialääkärin kanssa eilen: mulla todettiin (pah) morfiiniallergia aivoleikkauksen yhteydessä 1996 (oksensin tajuttomana aina lääkityksen saatuani). No nyt se allergia lukee jokaisessa paperissa varoituksena, ja halusin etukäteen kysellä epiduraalin ja spinaalin käyttömahdollisuuksista. Kyselin moneen otteeseen pitkin raskautta, eivät katsoneet tarpeelliseksi selvittää asia.. nyt oli lekuri näreissään että nyt vastako heräsin tähän :kieh: Epiduraali- ja spinaalitilaan laitettavat puudute+kipuaine- kombot sisältävät näköjään kaikki morfiininjohdannaista, joten sovittiin että jos menee siihen, että haluan epiduraalin, niin saan 100% puudutetta, ei kipulääkettä :eek: Eli sängystä en pääse ylös kun jalat on spagettia.. Vähän jänskää. Asiasta enemmän keskusteltuani tultiin siihen tulokseen että mulla on muutenkin poikkeuksellisen korkea kipukynnys, että kuulemma koko puudutetta ei välttämättä edes tarvitse :eek:

En mä kyllä usko että niin sissi olisin että luomuna synnytyksen vetäisisin :LOL:
 
Elppa: Hui! Kuulostaapa hurjalta. Onneksi edes tässä vaiheessa sitten ottivat asiaan kantaa, ja siihen löytyi ratkaisu.
Ja eihän sulla oo kuin 7cm enää avautumistarvettakaan, joten kai sen nyt hoitaa luomustikin. :whistle:
T. TOSIAAN ensikertalainen, joka ottaa kuitenkin kaikki mahdolliset mömmöt |O
 
ONNITTELUT VAUVOISTA :flower: :heart: :heart: :heart:
Tää mamma menee täällä niin sumussa ettei nyt millään ehdi lukea kaikkea, mutta nopsaan hiukan synnäritarinaa:

Jos saimme pitkän pojan, oli synnytyskin pitkä. Yhteensä 22 tuntia:
Tiistai-iltana 10.6. (oli muuten La) alkoi supistukset voimistua klo 21, tulivat 10 min välein ja tuntuivat nyt myös vatsan puolella. Sitä ennenhän olin täällä voivotellut kamalaa iskiastani.
Yhdeltätoista kipu yltyi ja tiesin että nyt tulee lähtö.
n 1.30 olimme synnärillä, supistuksia 5-10 min välein ja kipu ihan kamala. Olin puolelle sormelle auki, sain nukahatmislääkkeet ja kipupiikin. Menimme perhehuoneeseen ja yritimme nukkua. Mies nukkui ja minä vaikeroin. Piikki ei auttanut yhtään. Klo 7 auki 3 cm. Supistukset harvenivat mutta kipu säilyi. Jaloittelin minkä voin ja liikkeessä supistukset voimistuivat. Mutta klo 15 asti aukeamista ei tapahtunut ollenkaan!!! Vaikka kipua olikin, ja tämä äiti jo ihan poikki.
N.klo 15 kalvot puhkaistiin ja laitettiin tippa edistämään supistuksia, samalla epiduraali. Voi ihanuus mikä helpotus kun kaikki kipu lakkasi. En kuitenkaan saanut unta. Oli aika huimaa seurata vain monitorista että supistuksia tulee ja tiheään muttei tunnu missään!
Klo 19 oli kokonaan auki poika (53,5 cm 3970g) syntyi 11.6. klo 19.58 komian rääkäyksen kera. Mut piti leikata, eli välilihassa leikkaus, tikit kolmessa kerroksessa ja istuminen ei käy... auts. On muuten sitten kipee...
Iskä uskalsi leikata napanuoran ja poika oli yli tunnin rinnalla.
Maidon tulon kanssa ollut hieman käynnistymisvaikeuksia, mutta nyt alkaa tulemaan!
Nukkua en osannut sairaalassa ollenkaan, kotona vasta osannut nyt rentoutua. Kyllä tää tästä alkaa sujumaan!
Mahan kanssa kärvistelijöille tosiaan, se on kaikkein parasta että lapsi on valmis kun se syntyy. Synnärillä näki niin monen kokoista ja vointista vauvaa että saa tosiaan olla kiitollinen että kaikki on kunnossa ja vauva sai olla vatsassa siihen asti kun oli valmis!

Tsemppiä koetuksiinne! Täällä ainakin itketään ja nauretaan, hormoonit on ihan sekaisin ja univajetta, mutta tää on maailman parasta mitä ihmiselle voi käydä!!!

-Kylli-äiti ja poju 7 vrk- :heart:
 
eli oli neukka tuossa aamulla, kaikki muuten ok paitsi pissas + prot ja rr alapaine koholla, niinpä neukkatäti laittoi mulle lähetteen synn.saliin, noh menin sinne, eka käyrälle, siel kaikki hyvin, hyvin jopa supisteli =) ...sit lekurille joka kyseli kaikkee, ja teki sisätutkim...kohdun ulkosuu 2 sormelle auki, kohdunsisäsuu 1 sormelle auki...ja sit lekuri ultras, ja sanoi kaikki olevan hyvin, mutta tämä sanoi että mulla on liikaa lapsivettä...eli nuo vauvan painoarviot voi todellakin heittää jonkin verran.

Joopajoo, enään huominen, sitten pääsen synnyttymään...ja kiwa oli kuulla että oli jotain alapäässä kypsyny...eli alkaa nuo supparit olla tehokkaita.. :D
 
Onnea kaikille vauvan saaneille! Poikavoittoista on tainnut olla viime päivien kullankerä"saldo", jos oon pysynyt kärryillä...

Tänne ei mitään uutta, ei edes supistuksia... Huomenna tulis sit rv 39 täyteen, eli tasan viikko sit laskettuun aikaan...

Mouse, sadesäässä
 
Huomenta!
Kiva lukea vauvan saaneiden synnärikertomuksia!=)

Viime yönä olin (taas) varma että nyt tulee lähtö, kun siteeseen oli jäänyt pari veristä, aika vaaleaa, läiskää. Ekana kävi mielessä että lapsivesikö, mutta side ei ollu kauheen kostea kuitenkaan. Eli se on joko limatulppaa, tai sitten sheivauksen jäljiltä jostain pikkuhaavasta :kieh: Koitin psyykata itteni silleen että lähtö tulee kun on tullakseen, ei se valvomalla parane eikä edisty. Onneksi nyt sain nukuttua kohtalaisen hyvin, jos se tänään lähtö tuleekin...kun on laskettu tänään :heart: Huomenna kontrolli äpolille ellei ennen sitä tapahdu jotain dramaattista =)

Lady Di 40+0 :eek: :wave:
 
Heips kaikille,

Suur onnittelut MELODILLE pikku nyytista :flower: :heart: Hienoa, etta synnytys oli sujunut hyvin! Meilla se vaan mahakkaiden porukka vahenee kaiken aikaa.

Mina se taalla ilmottaudun edelleen olevani yhtena kappaleena. Elikkas tanne ei mitaan uutta.

rv 39

 
Aamupäivää kaikille!

Ja oikein isosti ONNEA taas uusille vauvan saaneille :flower: !

Tiivarille spesiaali :hug: (hävettää myöntää:ashamed:, että vaikka meilläkin ennen tuota esikoista murehdittiin kovasti ja odoteltiin plussatestiä pitkään, niin nämä nuoremmat on saatu niin helpolla, että oon unohtanut sen, mikä aina pitäs muistaa, lapset on lahja. Ei niitä tehdä, vaan saadaan!)

Elppa: Hienostihan siellä oli hommat edenneet sullakin, vaikket ole edes kivulias ollut. Onnea ja tsemppiä huomiseen loppukiriin!!!

Supparipuhalluksia kaikille niitä toivoville oikein roppakaupalla!!!!!

Tulin oikeastaan kommentoimaan tuota miehen osuutta synnytyksessä. Kun sain aikoinaan esikoisen, mies oli ihan korvaamaton tuki ja turva. Kaikki kun ei menny ihan käsikirjotuksen mukaan, niin oli edes se tuttu, rakas ihminen, johon voi turvautua. Mies oli aktiivisesti mukana lievittämässä mun kipuja kuumilla kääreillä jne. (ei ollut puudutuksia, kun epiduraalin laitto epäonnistui), nuorempien synnytyksissä mies on ollut mukana myös, ehkä enemmän taustalla kuitenkin... oon sanonut joka kerta, että pakko sinne ei ole tulla, mutta aina tuo on halunnut olla mukana. Onhan se miehellekin varmasti ainutlaatunen kokemus.

Meillä vauva-arki sujuu ihan kivasti. Tänään on varmistettu kummeilta, että suostuvat tähän kunniatehtävään, varattu pappi ja lyöty kiinni ristiäispäivä. En saanut sitä pappia, jonka olisin halunnut, mutta ei aina voi voittaa. Myös nimi on löytänyt lopullisen muotonsa. Eli hyvältä näyttää =)

Jaksamista jokaiselle omassa tilanteessaan!

Ammu ja Tyttö 16 päivää

 
Alkuun tsemppiä kaikille kärvistelijöille!!

Alkuperäinen kirjoittaja Tiivari:
Hei jo synnyttäneet! Kertokaas hiukan miten miehenne pärjäsi synnytyksessä tukihenkilönä? :attn:
Meillä oli silloin aamulla siipan kanssa trefft synnytyssalissa kun oli sovittu käynnistys oksitosiinilla. Siellä sitten alkuun aika rennosti juteltiin ja hän auttooi jumppapallon kanssa. Sitten kun vointi kurjistumaan päin niin kiltisti piti kädestä kiinni. Aika jännä mutta auttaoi mulla tosi paljon kestämään.
Loppuun saakka oli sitten mun ponnistustolppana, mun toinen jalka oli hänen ja toinen kätilön lanteilla. Ei edes loppuvaiheessa ruvennut vihertämään vaan sitkeästi tsemppasi.

nyt pitää mennä, tissibaarin kanta-asiakas :D kutsuu,
terkuin
renee ja vaavi 6 pvää




 
Onnittelut kaikille uusille vauvautuneille!!! :flower: :flower: Perästä tullaan...jossain vaiheessa... :D

Mua ihmetyttää väsymys. Pari viikkoa sitte olin kun kävelevä zombie, koko ajan väsynyt. Hempassa ei vika. Viime viikolla pirteä kun peipponen. Ei päikkäreistä tietoakaan. Nyt eilen alko taas väsy. Tänään olin jo kymmeneltä valmis päikkäreille... :ashamed: . Yöt nukun kuitenkin hyvin. Ihme heittelyä. Onneksi meillä ei vielä sada, ni ipanat on viihtyneet hyvin ulkona, kun mie kuolasin sohvan tyynyjä :LOL:

Alkaa olla päivät tylsiä, ei oikein jaksais mitään tehdä. Suklaa on tehny tehtävänsä, kun paino alkaa käydä jalkojen päälle. Oma vika :ashamed: . Se vaan on niin hyvää :p
Eilen tuli napakoita suppareita sillon tällön, tänään taas ei mitään.

Kissantassu ja Napsu 39+2
 
Melodille onnea! :flower:

Tuosta miehen suoriutumisesta tukihenkilönä... Mun elämän sulostuttajani on tosi rauhallista tyyppiä ja pysyi elementissään myös synnytyksessä. Salissa ihmetteli lähinnä kaikkien härveleiden toimintaa :whistle: ja lämmitteli kaurapussia. Kipujen ollessa kovimmillaan mulla ei ole ukon läsnäolosta oikein mielikuvia, mutta sen muistan että ponistusvaiheessa hän piti mua kädestä ja kannusti työstämään. Sumun keskeltä muistan myös sen, että kätilö kehotti häntä jossain vaiheessa painamaan pään polviin jos alkaa huipata eli tais sitäkin se Grande Finale hirvittää :xmas:

Mutta voi sitä onnea mikä hänestä näkyi kun tyttö vihdoin syntyi :heart: Isi oli kovin tohkeissaan kun sai leikata napanuoran ja kylvettää vauvan... Tätä seuraavaa synnytystä odottaa selvästi innoissaan eli ei pahempia traumoja ilmeisesti jäänyt =)

Me ruvetaan tästä kohtapuoliin siivoamaan, illalla sit saunaan ja jos tuon miehenkin huvin vuoksi viettelisi :D

Kylkis 40+1
 
Onnea kaikille vauvautuneille! :flower:

Olen mielenkiinnolla lueskellut juttujanne, vaikken ole ehtinyt niitä itse kommentoida. Varsinkin on ollut ihana lukea synnytyskertomuksianne tippa linssissä. :)
Nyt alkavat työkiireet hieman (toivottavasti) helpottamaan, niin kerkiän istua pikkasen paikallanikin..:) Eilen viimeksi vaan tuli viesti työntekijältä, ettei hän pääsekään tunnin päästä töihin, joten se siitä vapaapäivästä... On se vaan kivaa olla yrittäjä! :LOL: No,jos tänään sit sais sen mammalevon aloteltua..

Niin oli mulla ihan kysymyskin teille viisaammille..:)
Mitäs teilläpäin on sanottu lapsiveden menosta ja sen aiheuttamista "toimenpiteistä"..?
Kun meillä sanottiin synnärillä,että sillon ei vielä tarvi mennä sairaalaan, vaan sitten vasta,kun sattuu supparit niin paljon,ettei voi olla kotona. Neuvolassa taas käskettiin mennä heti sairaalaan jos ne menee... Ota näistä sitten selvää...
Itselläni on semmoinen olo,että ainakin jotain pikkasen "tiputtelee". Kipuja ei kuitenkaan ole ja vauvakin liikkuu. Neuvolantätiä en saanut vielä kiinni... Mitäs te tekisitte?

sarana 39+2
 
Neuvolalääkärillä käyty. Laittoi kiireellisen lähetteen äitipolille kun hänen käteensä tuntui, ettei lapsivettä todellakaan ole paljoa... Saattaapa äidinvaisto olla joskus oikeassa. ;) Nyt odottelen vaan soittoa polilta. Poliaika pitäis olla ennen juhannusta. :) Lääkäri käski varautua käynnistykseen.

Ja tuosta miehen olemisesta synnytyksessä: En ikinä selviäis synnytyksestä ilman miehen tukea. Mun mies on onneks aika sitkeää tyyppiä, eikä kovin pienestä hätkähdä. Hän on vaan kovin kiinnostuneen näköinen synnytyksissä ja koittaa tsempata mua. :heart:

Nyt pullataikinan kimppuun :p
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tiivari:
Hei jo synnyttäneet! Kertokaas hiukan miten miehenne pärjäsi synnytyksessä tukihenkilönä? :attn:
Tosi hyvin!Mä en olis pärjännyt ilman miestä.Mä luulen,että synnytys on henkisesti raskaampi kokemus miehelle kun naiselle.Mies joutuu katsomaan sivusta rakkaansa kärsimystä.Mulle riitti se että mies oli paikalla ja piti kädestä kiinni.Kannattaa muistaa sanoa miehelle,että se henkinen tuki on tärkeintä,lääkärit ja kätilöt huolehtii muusta...

Onnea kaikille uusille vauvautuneille!! :flower:

Ja isot halit vielä kasassa oleville! :hug: :hug:

Bamse ja tyttö 1vk
 
Huh, 1,5 litran pullataikina leivottu ja saldona muutama hassu supistus...ja turvonnut vatsa :p Ite söin kahvin kanssa kolme pullaa :ashamed: Voi olla sokerit vähän korkeella :snotty: Mutku ei jaksa enää sisutella dieetillä... :/
 
'synnytyskertomusta:

Eli Pe iltana ei mitään oireita että yöllä tulisi lähtö =) Heräsin n.puoli 2 yöllä supistuksiin jotka olivat samantien säännöllisiä, niitä tuli 5 min välein. Keittelin itselle siinä kahvit ja odottelin että kivut voimistuvat. Kolmen aikaa soitin synnärille että olen tulossa vaikka kivut olisi vielä kestänyt kotonakin. Herätin ukon ja soitin mummon lapsenlikakaksi. Oltiin just tekemässä lähtöä kun 03.35 meni lapsivedet. Synnärillä oltiin 03.50 meiltä sinne matkaa vain 5km. paikat oli auki jo 5cm mikä oli todella yllätys koska supistukset olivat edelleen suhteellisen kivuttomia. Saliin pääsin vähän yli neljän, siellä kivut yltyivät aika koviksi ja pyysin spinaalipuudutuksen kun ilokaasusta ei mitään hyötyä ollut. Anestesialääkäri tuli 10 vaille 5 ja sen jälkeen kivut hävisivät kokonaan. Tossa 20 yli 5 alkoi tuntua selässä outoa kipua ja soitin kätilön paikalle joka päätti tutkia kohdunsuun tilanteen ja yllätys olinkin kokonaan auki ja sain luvan ponnistaa..No siinä odoteltiin että alkaisi ponnistuttaa mutta eipä alakanut. Ponnistelin sitten aina supistuksen tultaessa ponnistus tarvetta en edelleen tuntenut. Yhtäkkiä kätilö vaan sanoi että pää näkyy :eek: ponnistin vielä pari kertaa ja niin oli poika maailmassa :heart: Yllätys oli se että mitään kipua en tuntenut kun poika tuli maailmaan, kätilö sanoi että johtuisi siintä kun vauva tuli vähän virheasennossa osittain naama edellä niin sen pää ei päässyt painamaan hermoon mikä taas ei sitten aiheuttanut ponnistuksen tarvetta. Eli helppo ja nopea oli synnytys. Kokonaiskesto ekasta supistuksesta vauvan syntymään oli 4h 42min josta sairaalassa olin 2h 22min.

Osastolla olin 2vrk (enempää ei olis kyllä hermo edes kestänyt ) =) Vauvan sokereita seurattiin 3tunnin välein ja kaikki oli kunnossa.
Kahdella syötöllä selvittiin eka yö kotona! Poju on hurmannut jo koko perheen ja sukulaisetkin!!!

Koettakaa saada jotakin selvää tästä sekavasta selityksestä :whistle:

Kaalis ja poju 3vrk
 
Kylläpä tuntuu, että monella on ollut "helppo" synnytys. Tai siis, että on edennyt aikalailla omalla painollaan, eikä mitään hätäratkaisuja ole jouduttu tekemään. Tosi kiva kuulla! =)

Jos mun pitäis nyt lähteä arvuuttelemaan, niin veikkaisin että meidän vauva näkee päivänvalon ennen juhannusta. On sen verran ollut maha oudolla tavalla kipeä koko päivän... mutta saattaa tosin olla vaan toiveajattelua.

Aloin ajankuluksi pesemään valmiiksi seuraavan kokoluokan vauvanvaatteista eli 70 cm. Ehdin tosin varmaan silittää vielä Tyypin rippivaatteetkin, ennen synnytystä... :LOL:

Aika paljon on tuota vaatetta saatu siskolta. Nyt tosin huomasin, et nuo 70cm merkinnällä varustetut vaatteet on aika kammottavia... Olen laittanut merkinnällä 6kk olevat vaatteet 68 senttisten pinoon. Mahtaiskohan kuitenkin olla niin, että kuuluisivat noihin 70-74 senttisiin. Vai missä iässä vauva on minkäkin kokoinen...?
 
Sarana: Kylla mina soittasin sinne synnarille, jos niita kivuliaita suppareita ei ala kuulumaan. Kun eihan kaikki valdesti edes saa tai sitten tunne niita suppareita ja kipukynnyshan on eri kaikille. Onnea matkaan, jos sinulla on nyytin haku tanaan edessa :flower:

 
Heipparallaa

ONNEA KAIKILLE JO NYYTIN SAANEILLE Kyllä se vaan niin on, että kohta tämä pino saa siirtyä viimeistä myöten tonne toiselle puolelle. :heart:

Täällä on alku ollut kiireistä enkä ole ehtinyt kuin nopeasti selaamaan teidän kuulumisia. Sen verran vei viime viikko voimia että nyt on pitäny keskittyä lepäämään kaikki joutavat hetket, mutta niinhän se titaa mennä. :D

:hug: kaikille mahallisille ja tsemppiä synnytykseen. Se on kuitenkin väustämättä edessä tavalla tai toisella.

miehen pärjäämisestä: Täällä ainakin pärjäsi hienosti, kannustoi, kehui ja rauhoitteli, hieroi minkä jaksoi ja teki kiltisti mitä käskettiin. Napanuoraa eivät edes ehdottaneet leikkaamaan kun oli kiire saada piuha poikki siltä varalta että olisivat joutuneet viemään vauvan elvytettäväksi. Pahoittelivat ja selittivät, Mies taisi vaan olla iloinen kun ei joutunut kieltäytymään kunnias´ta. Oli jo heti alkuraskaudesta sanonut ettei halua sitä tältä kakkoselta leikata.

Velv + Suvi5vrk
 
PALJON ONNEA taas kaikille vauvan päivän valoon pusertaneille! :flower:

Mulle rupee oikeen iskemään epätoivo, että eihän tää koskaan synny ja kaikilla muilla jo syntyy. :ashamed: Ja eihän mulla oo viikkojakaan ku 39 (ja oviksen mukaan la olis sitäpaitsi viel 5pv myöhemmin). Silti...

Me ollaan päätetty vauvan nimi jo ihan alku raskausessa, sekä pojalle että tytölle on valmiina. Mikään salaisuuskaan se ei oo ja heti rakenneUÄn jälkeen kerrottiin kummanki perheillekki. Miehen puoli oli kaikki innoissaan ja tykkäs nimestä, meillä nyt ei niinkään kommenttia tullu. Olis kuvitellu, että edes mun isä olis ollu otettu, ku kyseinen nimi on mun pappa-vainaan (isänisä ) nimi ja vartavasten ensimmäisenä isältä kysyin, että sopiiko käyttää, mut eipä sieltä mitään kommenttia oikeen tullu. Anto luvan, ei muuta. Nyt sitte lauantaina piipahdettiin mun vanhemmilla ja mun taas oih-niin-ihana äiti päätti pikkuhiprakassaan vähän kommentoida nimeä; "ei käy ollenkaan, ku esiintyy sanana kokoomuksen vaalikampanjassa. Eihän nyt demaripoliitikon (=isä ) lapsenlapsi voi mainostaa kokoomusta. Pitää keksiä uus nimi." Kyllä tuli taas paha mieli... :'( (Ja mun äitihän alunperinki haukku mut päästä varpaisiin, ku vauvasta kerrottiin. Ku se sen oli sulattanu tuli seuraavat haukut siitä, ettei vauva ollukkaan tyttö, kun hän oli niin toivonu. Että on mulla ihana äiti... :( )

Anteeks että tuli pelkkää omaa napaa, mut on nyt ollu vähän masentunu fiilis, eikä oikeen jaksa mitään miettiä... Hirveesti olis kaikille kommentoitavaa, mut nyt on tästä mammasta kyllä patterit lopussa... :/

Epätoivonen, masentunu, kyllästyny ja väsyny Rypäle, 39+0
 

Yhteistyössä