Ei aina voi olla kaikessa ensimmäinenAlkuperäinen kirjoittaja Elppa:Menhit- eiks oo kiva et me oltiin ekoina LA:ssa?! Nyt vikoina nyytinhakijoina.. piru vie.
Näyttää se menevän toisenkin kanssa. Tosin olen jo siihen asennoitunut. Ei merkkiäkään oo moneen päivään ollut lähdöstä, normaaleja suppareita vaan. Mutta kaikki ajallaan. Eihän sille mitään voi jos tyyppi haluu nauttia yksiöstään vaikka olis vajaa 150 neliöökin tarjollaAlkuperäinen kirjoittaja Tiivari:Ai niin, huomasin muuten, että suurin osa jo vauvautuneista ei ole esikoisen odottajia (tarkemmin sanottuna 83% huomaatteko, et mulla on tylsää ). Eli taitaa se vaan pitää paikkansa, että esikoisen kanssa menee useammin lasketun ajan yli. Eli jaksamista ja kärsivällisyyttä meille esikonodottajille :hug: Kyllä se meidänkin vuoro sieltä tulee.
Mä yritin kans Tyypille tänään kertoilla, että luopuis jo neliömäärältään melko pienestä yksiöstään, ja muuttais parin aikuisen ja koiran kanssa tänne kommuuniinAlkuperäinen kirjoittaja maamuska:Eihän sille mitään voi jos tyyppi haluu nauttia yksiöstään vaikka olis vajaa 150 neliöökin tarjolla
Mitä oikeaa elämää?!Alkuperäinen kirjoittaja Rakkapanuu:Täytyy vain välillä elää tuota "oikeatakin elämää".
Joo tuohon on luotettava. Tuskinpa ketään on synnyttänyt niin, ettei olisi kivuissa kärvistellyt...ikävä kyllä. :/Alkuperäinen kirjoittaja maamuska:Tiivari: Kyllä sä sitte tiedät,kun pitää lähtee. Itselläni oli viimeks hyvin rauhallinen lähtö,kun meni vedet ja supistelut alkoi vasta seuraavana päivänä. Ne supparit on sitte jo sitä luokkaa, että ei sitä enää kotona olla. Mulle annettiin ohjeistus neuvolasta, kun puhuttiin synnytyksen käynnistymisestä suppareilla niin sitten sairaalaan,kun ei enää kotona kykene olemaan.
Vähän vois siltä alkaa kuulostaaAlkuperäinen kirjoittaja Menhit:josko se sit ois Neiti A:n vuoro mennä?
Jeps, minähän se asiaa pohdin. Huomenna käynnistyisi täällä sitten se viimeinen "normaaliaikaisen raskauden viikko", ja sitten ollaankin virallisesti yliaikaisia. Mulla ei ole edelleenkään kiire Tyyppiä saada ulos, kun vointi on niin hyvä. Mä voisin olla vaikka pysyvästi raskaana. Olen asennoitunut niin, että korkeintaan viikko enää raskautta jäljellä, ja sitten se sieltä häädetään tarvittaessa käynnistyksellä. Ainut mikä on alkanut huolestuttaa, on vauvan koko (kun virallista painoarviota en ole saanut), ja yliaikaisuuteen liittyvät riskit (joista menin tyhmänä lukemaan). Lisäksi uskon tuohon luonnon omaan systeemiin, eli mielummin tietysti saisi käynnistyä itsestään synnytys, kuin että siiihen pitäisi keinotekoisesti puuttua. Mutta parempi tietysti niin, kuin että Tyyppi on masussa vielä joulunakinAlkuperäinen kirjoittaja Sirmu:Tiivariko se sitä mietti, että löytyneekö pinosta ketään, jolla ei ole varsinaisesti kiire synnyttämään?