Kesäkuun Keijut 2017 toukokuussa

1. Laskettu aika Kesäkuussa 2017
   
   
   Tiedot muodossa: Laskettu aika / nimimerkki / ikä / synnytyssairaala / monesko lapsi/synnytys
   
   Tiedot punaisella värillä korostettuna, niin listan päivittäjä huomaa ne helpommin. Tekstin väriä saa muutettua pisaran kuvasta painamalla.
   
   Odottajat:
   
   1.6
   Kaksinkarkuteillä / 19 / K-SKS / 2
   Minimii10 / 27/ KYS / 2
   
   2.6
   Mymmykkä / 32 7 P-HKS / 4
   Särö78 / 38 / KYS / 3 / poikalupaus
   Cätrik33 / 31 / LS tai TYKS / 2
   Tinkula / 31 / P-HKS / 4
   Ripsi83 / 33 / LKS / 2
   
   3.6
   Lahja* / 36 / EKKS / poikalupaus
   Fujin / 27 / NKL / 2. ja 3.
   hanmum / 29 / hus / 1
   sitruunasorbetti / 39 / - / 3 / poikalupaus
   
   4.6
   Murunmami / 30 / - / 3
   Papunen84 / 31 / - / 3
   
   5.6
   Nobelius / 25 / KYS / 2 / tyttöolo
   mimma] / 23 / Seks / 3
   mamilis / 27 / KYS / 2
   
   6.6
   velmunkikatus / 35 / TAYS / 5
   josssunen / 23 / - / 1 / tyttölupaus
   
   7.6
   Velmis / 33 / HUS / 1
   Sohfia / 32 / P-HKS / 1
   Drontti / 20 / KSSHP / 1
   Albela / 38 / TYKS / 2
   ElliNooraJ / 25 / KOKS / 1
   Emiliaksi / 31 / - / 4 / poikaolo
   
   8.6
   Anki84 / 32 / NKL / 2
   Ruutinen / 35 / KAKS / 3
   Miaaak / 21 / VKS / 1 / poikalupaus
   
   9.6
   ada amelia / 26 / - / 3
   Pikkutassu17 / 30 / TAYS / 2
   Murupiltti / 30 / - / 1
   
   10.6
   MrsInfelice / 30 / TYKS / 2
   
   11.6
   LiinaLiina / 38 / - / 3
   nutella / 40 / TYKS / 3
   emuliaa / 22 / HYS / 1
   mhhoo / 31 / TYKS / 2
   
   12.6
   
   13.6
   tiutiia / 25 / - / 1
   
   14.6
   Liz85 / 30 / Oys / 1
   AdAstra / 37/ TYKS / 2 / poikalupaus
   
   15.6
   mommy85 / 31 / Kätilöopisto / 3
   mila1 / 21 / NKL / 1
   simpukka16 / 24 / TAYS / 1
   
   16.6
   aniara / 31 / HUS alue / 2 lapsi, ensimmäinen raskaus
   Machmatin / 28 / - / 1
   Skara / 27 / OYS / 2 / poikalupaus
   Eveliina90/ 26 / kys / 1
   
   17.6
   Eleonoora / 24 / OYS / 2
   Malin86 / 29 / - / 1
   
   18.6
   Armadillo / 33 / Satks / 2 / tyttölupaus
   MerMer / 24 / KYS / 1
   merin / 35 / NKL / 3
   
   19.6
   Höytyvä / - / Kaks / 2
   briitta22 / 38 / OYS / 2
   Murunimun / 33 / Tays / 6
   
   20.6
   mannamakaroni / 29 / - / 1 / tyttölupaus
   Annenna / 26 / JS tai NKL / 2 / tyttölupaus
   babyfever87 / 29 / L-PKS / 1
   
   21.6
   Hellä84 / 32 / TAYS / 3
   Kanelikardemumma / 36 / 2
   Nuutti79 / 3.
   
   22.6
   Baby_ / 28 / TAYS / 1
   Nuu_Nuu / 29 / - / 3
   Giinamama2be / 36 / JS / 1 / poikaolo
   Hannakau / 25 / EKKS / 1
   KesäPerho / 26 / - / 1
   
   23.6
   Prinsessa123 / 24 / - / 2
   Riida / 32 / KOS / 2
   Canela / 34 / - / 1
   tinzu83 / 33 / TYKS / 5
   Heidilei / 25 / EKKS / 1
   
   24.6
   Lumiukko84 / 32 / Koks / 1
   Sanna_84 / 32 / TAYS / 4
   sassa7 / 28 / VKS / 1
   
   25.6
   Tiidula / 31 / Satks / 3
   Haaveissavauva / 25 / TAYS / 1
   Lila onni / 36 / - / 1
   
   26.6
   eejo / 34 / TAYS / 3
   
   27.6
   tuikkija / 37 / - / 3
   
   28.6
   
   29.6
   
   30.6
   
   
   Synnytyssairaalat:
   E-KKS: Etelä-Karjalan keskussairaala, Lappeenranta
   HYS: Hyvinkään aluesairaala
   JS: Jorvin sairaala, Espoo
   KAKS: Kainuun keskussairaala
   K-HKS: Kanta-Hämeen keskussairaala, HML
   K-PKS: Keski-Pohjanmaan keskussairaala
   KOKS: Kymenlaakson keskussairaala, Kotka
   KOS(/H): Kätilöopisto (/Haikaranpesä), HKI
   K-SKS: Keski-Suomen keskussairaala, Jyväskylä
   KYS: Kuopion yliopistollinen sairaala
   LKS: Lapin keskussairaala
   L-PKS: Länsi-Pohjan keskussairaala
   LS: Lohjan sairaala
   MKS: Mikkelin keskussairaala
   NKL: Naistenklinikka, Helsinki
   OAS: Oulaskankaan sairaala, Oulainen
   OYS: Oulun yliopistollinen sairaala
   P-HKS: Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti
   P-KKS: Pohjois-Karjalan keskussairaala, Joensuu
   PS: Porvoon sairaala
   SATKS: Satakunnan keskussairaala, Pori
   SEKS: Seinäjoen keskussairaala
   TAYS: Tampereen yliopistollinen sairaala
   TYKS: Turun yliopistollinen keskussairaala
   VKS: Vaasan keskussairaala
   
   Edelliset ketjut:
   
   Syys-
   http://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijukaiset-2017.2481976/page-3
   
   Loka-
   http://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijut-2017-lokakuu.2482405/
   
   Marras-
   https://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijut-marraskuussa.2483621/
   
   Joulu-
   https://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijut-joulukuussa.2484763/
   
   Tammi-
   https://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijukaiset-tammikuussa.2486058/
   
   Helmi-
   https://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijukaiset-helmikuussa.2486993/
   
   Maalis-
   https://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijukaiset-maaliskuussa.2487996/I
   
   Huhti-
   https://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijut-2017-huhtikuussa.2489145/
   

 

Mahtavaa, meille on ilmestynyt uusi ketju! Kiitos, @sitruunasorbetti !

Mitenkäs on vappu sujunut? Me ei juhlittu vaan laiteltiin kämppää ajan kanssa kuntoon (onneksi on kuitenkin vappupallo omasta takaa ). Löydettiin vihdoin sopiva lipasto netistä ja nyt voin ruveta pesemään vauvapyykkiä ja asentamaan hoitopöytää valmiiksi!

Ihan kreisiä että mulla on enää kaksi työviikkoa jäljellä ja että ensi kuussa meidän beibi on jo mahanahan tällä puolen...! Apuaa!

 

Kiitos @sitruunasorbetti uudesta ketjusta

Täällä oli taaperon nukutusprojekti nyt illalla, nivunen kipeytyi taas siinä sängyn vieressä istuessa ja taaperoa takaisin pitkälleen laittaessa. Mies hoiti onneksi suurimman työn ja pääsin lepäilemään. Huomenna ois tarkoitus salille mennä, toivottavasti nivuset ei enää huomenna vaivaa.

Eilen piti migreenin takia käydä reissu päivystyksessä. Tässä raskaudessa neuvolalääkäri ei suostunut määräämään kohtauslääkettä minulle, viimeksi sitä määrättiin ja samaa pyysin nyt. Koska ei ollut panadolia kummempaa nyt sitten kotona niin ei ollut vaihtoehtoja kun päivystykseen. Sain sitä kohtauslääkettä mitä alunperinkin pyysin. Pääsi nopeasti ihan KYSin päivystyksessä lääkärille kun pallomaha on

Tänään ois 35+0 jo, aika jännää Huomenna ois se masukuvaus myös. Sain kaverilta ostettua sen tämän vuoden äitiyspakkauksen tänään, heille tulee kaksoset mutteivat halunneet kun yhden pakkauksen, sain ostaa sen toisen siis heiltä. Oman viime vuoden pakkauksen sain myytyä tänään eteenpäin myös Hyvin järjestyi siis tämäkin pulma nyt loppujen lopuksi.

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille!

 

Hauskoja vapunrippeitä kaikille! Päätin yrittää uuden viestiketjun luomista, en tiedä menikö nyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan

Ens kuussa sitten jo meidän kuu!!!! Mä luulen, että tästä pikkuveljestä tulee itse asiassa toukokuinen, mikäli sen sektioajan saan, se todennäköisesti sijoittuu toukokuun vikalle viikolle. Että kyllä tässä jo pikkuhiljaa sairaalakassia saa ruveta miettimään.. En muista enää mitä siellä viimeksi oli mutta jokunen suklaalevy on varmaan pakattava, imetysliivit ja liivinsuojia, joku mukava oloasu, laturi, joku hyvä kirja ( en tod oo ennenkään jaksanut keskittyä lukemiseen siellä, mutta jospa tällä kertaa..). Siinä on sulla @mannamakaroni muuten oikeesti aika paljon mietittävää ja pakattava, kun ihan Kaikki sulle ja vauvalle pitää muistaa ottaa.
@Nuutti79 , sullakin sektioaika jo tiedossa. Onko sua leikattu ennemmin? Mä kyllä olen tuttu tämän prosessin kanssa mutta silti se omakohtainen tunne ja kokemus puuttuu.. aika jännä on ajatus toipumisesta ja miten se sujuu.. onneksi ei ole ihan pieniä kotona nosteltavana. Miehen oon jo värvännyt perhehuoneeseen ja ottamaan isyysloman heti, aluksi mietittiin että ois lomailtu heinä-elokuu vasta. Aion myös aloitella lypsyä jo ennen synnytystä, että saisin vähän omaa maitoa mukaan sairaalaan. Mulla on nyt iso toive imetyksen onnistumisesta ja aion nyt kokeilla kaikki keinot.

@nobelius , kuulostaa aivan ihanalta tuo masukuvaus.. Oon miettinyt että tällä vikalla kerralla nyt tekis kaiken tuollaisen, mutta enpä ole saanut taas itsestä irti. Vaikka nyt on ihan hehkeä olo itsellä, massu on kiva pallo tuossa edessä ja muutenkin ihan kaunis olo, Pitää edes kotona ottaa nyt paljon kuvia!
Jaksaa viikkoonne,
Sitrunasorbetti 35+1

 

Kiitos uudesta ketjusta
Niin se vaan on ettei tässä kauaa oo kenenkään laskettuun aikaan enää. Alkukuun lasketuilla reilu kk ja loppukuun lasketuilla montaa viikkoa enempää.
Aivan alkaa jo synnytys kummittelemaan..
Kerkeääkö sairaalalle ajoissa/huomaako lapsivesien menon/ onko mies töissä vaiko pääseekö esteettä mukaan/ kerkeääkö saada puudutukset/ meneekö verta liikaa/onko vauvalla kaikki hyvin ja miljoona muuta kysymystä.

Kotiutumisvaatteet olis kassissa vauvalle ja itselle. Dubbel nougat patukka eksyi sinne sekaan ja imetysliivit on nykyään valmiiksi päällä, kun muut ei mahdu. Vielä pitäis vihko ja kynä ainakin laittaa, pari pillimehua,salmiakkia verenpaineen nostamiseksi, pari tuttia, ristikkolehti tms, laturi ja pitää hedelmiä kotona kokoajan käden ulottuvilla

Mut muuten yllätettiin ja sunnuntaina muutama hyvä ystävä/miehen sisaruksia veivät mut syömään. Ihanan vaippakakun sain muistoksi

Mimma ja babsy 35+1

 

Joo täällä saa kyllä aikamoisen kassin pakata mukaan synnärille. Itse asiassa ne suosittelee että tekee kaksi laukkua: yhden pienen itse synnytykseen mukaan ja sitten matkalaukkuun (!) kaikki osastolla tarvittava. Jälkimmäisen isä voi tuoda seuraavana päivänä niin ei tarvitse niin hirveiden kantamusten kanssa lähteä liikenteeseen. Ja ihan kattava lista saatiin kaikesta pakattavasta synnärivierailulla, helpottaa sitten pähkäilyä.

Mua kiinnostaisi kanssa kokemukset sektiosta (erityisesti toipumisesta ja imetyksen onnistumisesta), koska jos tää tyyppi ei käänny niin suurella todennäköisellä siihen päädytään. Mua harmittaa asia ihan hirveästi ja suren sitä varmaan ihan turhankin paljon jo näin etukäteen. Ihan hyvähän se on että valvotaan ja seurataan ja toimitaan äidin ja vauvan parhaaksi, mutta olisin niin toivonut saavani kokea "oikean" synnytyksen ja muutenkin se tuntuisi optimaaliselta alulta pienen elämälle. Enkä siis tällä tahdo vähätellä kenenkään sektiolla synnyttäneen synnytystä jotenkin ei-oikeaksi, ei se muiden kohdalla tulisi mieleenkään, mutta omalla kohdalla tämä on vain jostain syystä tosi kova pala...

 

@sitruunasorbetti kiitos uudesta ketjusta! Minulle tämä on kolmas sektio. Jostain syystä riskit jo useamman leikkauksen takia on alkanut hiukan pelottaa. Lääkäri kirjoitti, että potilas pyytänyt erikoislääkärin leikkaamaan. Hän katsoi listasta jo, kuka minut leikkaa. Minulle on sattunut äitipolilla viimeiset 4-5 krt sama osastonnylilääkäri. Mukava ja komea mies. Onneksi ei ole tarvinnut tehdä sisätutkimuksia, sillä tunnen hänet muutenkin...
Itse olen toipunut kyllä tosi hyvin molemmista sektioista.

Olin illalla tiputuksessa, kun iski mahatauti. Onneksi loppui oksentelu siihen. Tänään ollut maha löysällä. Illan nukuin, lapset touhusi ympärillä ja nukuin sikeää unta. Mies saapui lopulta kotiin ja otti tilanteen haltuun. Nyt ei sitten nukutakaan.
Ihanalta kuulostaa teidän jaksaminen urheilun parissa. Itellä jäänyt kyllä normi arkitouhu asteelle liikunta. Viikonloppuna haravoin vähän, lunta ja kosteutta oli vielä kuitenkin liikaa, ettei ihan koko pihaa päässyt putsaamaan.
@mimma] sen lapsiveden menon kyllä huomaa. Muusta minulla ei olekaan juuri kokemusta sektioiden vuoksi. Minulla meni edellisestä lapsivedet, sit tulikin kiire sairaalaan sektioon, ettei ala syntyä. Vettä nimittäin tuli iso lammikko lattialle. Kaikillahan se ei mene kuin vasta sairaalassa kalvojen puhkaisulla. Ja ne supistukset on niin voimakkaat, että sekään ei jätä mitään arvailujen varaan. Silloin matkalla ehti tulla muutama todella kipeä supistus.
Muilla on sitten paremmin kokemusta synnytyksistä.

 

Sektion jälkeen imetys on onnistunut minulla heti jo heräämössä. Ekassa muistaakseni puristeltiin enemmän, että saatiin maito tulemaan. Mutta molempien kohdalla se on alkanut sujua. Tärkeintä olisi, että vauva olisi mahdollisimman paljon vieressä ja jopa oman paidan alla rinnassa kiinni vaikka ei Imisikään.
Olen käyttänyt alkuun imetyskumia, josta vauva on saanut paremman otteen.
Ensimmäisinä päivinä vauvan nosteluun olen tarvinnut apuja. Suunniteltu sektio on lähestulkoon kaikissa tapauksissa kuitenkin ongelmaton. Epäonnistuneet sektiot saavat enemmän palstatilaa ja siten jäytävät mielessämme. Tulee niitä vaikeita slatuesynnytyksiäkin. Sektiossa on aina mukana kaksi- kolme lääkäriä ja kastenlääkäri on heti vastaanottamassa, kun lapsi syntyy. Hyvisdä käsissä sitä ollaan!

 

Hyvä että olo on helpottanut @Nuutti79 . Minulla oli oksennustauti parin päivän ajan kuukausi takaperin ja sekin oli aika kauheeta tässä tilassa, eikä minun tarvinnut mennä edes sairaalaan.

Minulla meni vedet vasta sairaalassa viimeksi, kätilö teki sisätutkimusta ja siinä puhkesi kalvot ja meni vedet Mies pääsi avustamaan kuivaushommissa siinä
Supistukset tosiaan huomaa. Mulla tuli ekat supistukset vasta synnytystä edeltävänä iltana viimeksi, ne tuntui vaan selässä selkäkipuna, ei missään vaiheessa mahassa. Olin vähän yllättynyt tuosta, kun kukaan ei ollut kertonut että supistukset voi tuntua selässäkin.

Lähteekö kaikilla miehet mukaan synnytykseen? Tuli mieleen kun kuulin just tapauksen ettei rouva halunnut miestä mukaan, "kutsui" paikalle vasta kun vauva oli syntynyt. Itsestä kuulostaa vähän karulta hoitaa asia noin... Meillä mies kyllä lähtee mukaan, olen pyytänyt järjestämään la:a edeltävän vlopun vapaaksi ja sitten loman heti siitä eteenpäin Miehestä oli kyllä apua viimeksi, henkinen tuki etenkin ja oli kyllä puhuttu mitä haluaisin että hän tekee (tuo juotavaa, hieroo selkää, kutsuu hoitajaa tarvittaessa jne.)

Täällä on linjat niin löysällä nyt, jos selälleen menee ja jalkoja liikuttaa niin aikamoinen pauke kuuluu lonkista! Pitää ihan varovasti kääntyillä, ettei vaan menis lonkka sijoiltaan viel tässä.

Kiva että keskustelu täällä on vilkasta, saa jakaa erilaisia kokemuksia

 

Nuutti, mulla on mennyt tietämättäni lapsivedet vessakäynnin aikana ja jälkikäteen vasta on lääkäri arvioinu koska ne oli mennyt. Oli vähän lapsivettä ja ilmeisesti meni eräänä torstai aamunakun wc ssä kävin. Miehelle totesin aamulla nauraen vain jotta tuli pissa niin itsestään että melkee ois voinu vedet mennä. Seuraavana päivänä vasta eli perjantai aamupäivänä alkoi kevyitä harjotussupistuksen tuntusia tulemaan 11min välein. Kipeitä tuli vasta 2-3h ennen syntymää ja yhteensä synnytys kesti 6h.

Tästä syystä pelkään etten huomaa vesien menoa tai tunnista oikeita supistuksia. Ja koska matkaa on 60km sairaalalle pitäisi supistukset tunnistaa hyvissä ajoin.. viime synnytys kesti vain 3h ja nyt on neuvolassa varoteltu jotta saattaa tulla vielä nopiampi lähtö jos edelleen puolittuu. Tällä kertaa kun paikoissa on jo jotain merkkejäkin, esim tuo pehmeneminen ja raivotarjonta ollu monta viikkoa jo ja edellisissä ollu kiinteät ja rt tuli vasta ennen synnytystä

Nyt saunomaan.
Mies tulee mukaan synnytykseen, en suostu synnyttää ilman

 

@mimma] vai niin meni lapsivedet huomaamatta. Näin sitä ollaan vaan ja tuijotetaan omaa kokemusta, onhan kaikki mahdollista. Anteeksi.
Mulla on kanssa sama matka sairaalaan, reilu 60 kilsaa. Joskus on miettinyt niitä syöksysynnytyksiä, tämmöisen välimatkan päästä ei olisi hääviä jos siten tulisi. Ei ehtisi edes lanssi paikalle, lähin on 30 kilsan päässä. Toivotaan nyt, ettei synnytys sinulla nopeudu edellisestä. Lupasivatko tutkia tarkemmin vielä tilannetta?

 

Kiitos @Nuutti79 imetyskokemuksista, nämä rohkaisivat vähän mieltä! Tosiaan pääasiassa saa kuulla ja lukea niistä tapauksista kun kaikki menee päin seiniä... Ja tsemppiä vatsataudin selättämiseen, toivottavasti on jo parempi olo! Se on kamala tauti muutenkin, saatika sitten näin raskauden loppumetreillä.

Mulla menee mieliala kyllä niin laidasta laitaan. Illalla tuli ensin itku kun mietin tätä sektioasiaa, joka tuntui juuri silloin maailman hirveimmältä. Ehkä puoli tuntia myöhemmin leijuin vaaleanpunaisessa pilvessä, koska tuli vaan äkkiä niin sairaan onnellinen ja onnekas olo siitä että ihan pian meillä on oikea vauva. Olin ehtinyt haaveilla vauvasta niin kauan, että tuntuu ihan epätodelliselta, että lopulta sellaisen saan. Ja sitten ehkä puoli tuntia myöhemmin ahdistuin kun rupesin miettimään että miten ikinä pärjään sen avuttoman pötkön kanssa ja miten tuo mies jaksaa katsoa tätä sekoilua. Että vähän ehkä jotain hormonihuuruja ilmassa...

Meillä kans mies tulee mukaan synnytykseen, en ikinä haluaisi mennä ilman. Ja kyllä sitäkin varmasti harmittaisi aivan sairaasti, jos jäisi ensimmäisen lapsensa syntymästä paitsi.

 

Minä itkin hormonihuuruissa synnäriltä matkalla kotiin viimeksi juuri tuota samaa, kuinka pienen avuttoman ihmisen kanssa pärjää ja miten ne voi sairaalasta päästää kotiin kun eivät edes tiedä osataanko hoitaa pientä Kaikkea ne hormonit tekee.
Enköhän tälläkin reissulla jotain vollota. Mies on onneksi jo tottunut näihin hormoni-itkuihin, ei enää katso ihan huuli pyöreänä vaan osaa jo vähän huvittua.
@mannamakaroni oon ihan samassa onnellisuuden pilvessä välillä, kun miettii kohta syntyvää pientä. On se vaan ihanaa saada perheeseen pikkuinen nyytti, pienet sormet ja suppusuu, se ihana vauvan tuoksu ja tuhina!

 

Kiitos Nuutti sektiokokemuksista Kiva kuulla, että oot toipunut hyvin ja että imetyskin lähti sujumaan. Mulla on kaksi alatietä, ovat käynnistyneet ihan samalla kaavalla, limatulppa pari päivää aiemmin ja sitten hiljakseen supistellen. Tokasta valvoin jo koko yön supistusten kanssa, vasta aamulla kävivät niin kipeiksi että oli pakko lähteä. Pari tuntia ehdittiin olla sairaalassa, hyvät spinaalit sain. Vedet on menneet vasta kalvojen puhkaisun yhteydessä molemmista. Toki ekalla kertaa sitä limatulppaa (sori eritteitä..) tuli niin hirveän paljon että erehdyin luulemaan sitä lapsiveden tihkutteluksi ja siksikin lähdettiin sit vähän liian aikaisin sairaalaan. Supistelut ei vielä olisi ajaneet. Nyt on muuten tota oksennustautia kamalasti liikkeellä. Voi kun välttyisi!!

Meillä imetys on lähtenyt molemmilla kerroilla tosi hyvin sujumaan. Sitten myöhemmin on tullut probleemaa, joihin en silloin vastauksia löytänyt, nyt olen viisaampi ja toivon että sudenkuopat vältetään. Mitään ylenpalttisen runsasta maidontuotantoa tuskin nytkään on odotettavissa mutta toivon että oma maito riittäisi. Seuraan imetyksen tuen fb sivuja, sieltä kyllä saa tosi hyvää infoa ja vastauksia kaikenlaisiin kysymyksiin.

Mannamakaroni, kyllä mekin sitten sektiosta selvitetään, jos se eteen tulee. Kyllä mullakin itku pääsi kun sitä mietin, olisin niin halunnut vielä alateitse synnyttää. Tätä pimahtelua on nyt ilmennyt muutenkin, on välillä mieskin ollut niin tulilinjalla.. Yks ilta tuossa silitin vauvan vaatteita ja mietin että mitähän se on tuo ukkoseni tehnyt vauvan tulon eteen?! Siitä sainkin kivan pikku raivarin sitten, kun ei kyllä oikeasti ole mitään muuta tehnyt kun rattaat maksanut. Vähän hajamielisesti muutaman sekunnin sivellyt mahaa jos olen kertonut että täällä nyt potkitaan. Olisin ehkä kaivannut sellaista oma-aloitteista kiinnostuksen osoittamista kaikista eniten, että mitä mahaan kuuluu ja enemmän sellaista yhteistä pohdintaa, että millainen vauva tulee.. Mutta mun mies on aika suoran toiminnan miehiä ja ottaa tilanteet sitten vastaan miten ne tulee Synnytyksissä se on ollut mutta kovalla kiireellä sitten aina pois. Jotenkin se on niin malttamaton että sille on ollut sitten tärkeintä infota ulkomaailmaa eikä keskittyä siihen, että hei, meillä on tässä uusi perheenjäsen. Mutta nytpä olenkin puhututtanut armaani, että ollaan perhehuoneessa ja keskitytään nyt rauhassa tähän elämän alkuun ja kotona tarvin oikeasti apua sisällä jos kerran sektiokin on edessä (tällä kertaa isyyslomalla ei rakenneta pihasaunaa.......).

 

Ja nobelius, niin tuttua myös tuo synnytyksen jälkeen hormonihuuruissa itkeminen, miten tästä pienen ihmisen kanssa selviää No, siitä se elämä hakee äkkiä uuden uransa ja pieneen ihmiseen rakastuu niin nopeasti. Ihana saada pian vauva syliin, sitä on ikävä vaikka se ei ole kuin tuossa mahanahkan toisella puolella..

 

Voi että mua naurattaa tuo sun kirjoitus miehestäsi, @sitruunasorbetti ! Vai pihasaunaa on hän rakentanut... Ja miten sitä saakin itsensä aina välillä oikein lietsottua johonkin tunnetilaan, vaikka ei ehkä järjellä ajateltuna olisi niin hirveästi syytä. Mäkin oon monet kerrat itsekseni surkutellut, kun ei tuota miestä yhtään kiinnosta koko vauva ja ei se yhtään tajua kuinka paljon valmisteluita oon hoidellut sen huomaamatta. Vaikka se parka taitaa olla vaan vähän vieläkin järkyttynyt siitä, että heti kun se vuosien jahkaamisen jälkeen myöntyi jättämään ehkäisyn pois niin seuraavassa kuussa jo oli tikussa kaksi viivaa... Kyllä se kauhean innoissaan tunnustelee vauvan möyryämistä kun muistan sille kertoa että nyt olisi bileet päällä. Ja moittii mua, kun "häiritsen" vauvaa tönimällä siihen lisää liikettä. Se on myös hirveästi pohtinut rooliaan synnytyksessä, ja onkin ihan kiva että asiaa käsitellään ensi kerralla synnytysvalmennuksessa. On se vaan lopulta aika ihana.

 

Eipä mitään nuutti.Oli sillon mieslääkärikin ihmeissään, miten voi mennä Huomaamatta. Ei varmaan muuten mahdollista olla huomaamatta, mutta sattui olemaan vähän vettä ja lorahtamaan vessakäynnillä

Tänään oli neuvola. Painoarvioon tulee aika parinviikon päähän paino ei ollut noussu kun 800g hb ei tiputuksesta huolimatta ollu noussu ollenkaan. Edelleen 106, saa nähä nouseeko ferritiini arvo ens viikon labroihin mennessä

Hermokohtauksia/ itkukohtauksia tulee tääläki, aiheena melkein mikä vaan

Asiasta lapioon, nautin tuhannesti ihanista auringon paisteista mutä nyt on ollu

 

Sitruunasorbetti, miusta tuntuu että miun mies menee vähän samaan kastiin enemmän just sellanen käytännön ja toiminnan mies. Tärkeetä on ollu hankkia noita välineitä mut esim just mahan tunnustelu jääny vähemmälle. Hetken jaksaa tunnustella ja ootella jos sanon et nyt on bileet mahassa.

Mimma, täällä samat fiilikset tosta auringosta. Oon ollu niin fiiliksissä ja paljon energisempi ku ilmat lämpenee ja aurinko paistaa.

Kävin neuvolan lääkärillä tiistaina sairasloma-asioissa, niin kirjotti nyt sitten loppuajaksi sairasloman. Eli kaks viikkoa aiemmin alko miunkin lomailu. mut huomaa kyllä heti kun olin jo viimeviikolla sairaslomalla niin oon nukkunu tosi paljon paremmin ja yleisestikin ollu hyvä fiilis. Kyllä ne työt vaa vei jo liikaa voimia tässä vaiheessa.

Kiva että toukokuun keskustelut on lähteny näin hyvin käyntiin

 

Täällä on kivaa aktiivista keskustelua!

@mimma] kiitos!

Meillä miehen kanssa mennään samoilla linjoilla, jee tulee vauva - saan enemmän lomaa tehdä muita töitä. Meillä on töiden lisäksi erittäin aikaa vievää maatilayrittäjyyttä ja tänä vuonna työmäärä vain lisääntyy. Sen lisäksi miehellä vaihtui työtehtävä, joka on myös todella työllistävä. Katsotaan kauanko menee, että niska katkeaa kaiken työmäärän keskellä työnarkomaani...
Kesäksi olen palkannut kotiin lastenhoitajan ja minun maatilan töille muutamia työntekijöitä, ehkä mä vaan keskityn vauvaan...

Miten teillä suhtaudutaan niihin hermo/itkukohtauksiin? Minä sain niitä jossain aikaisemassa vaiheessa ja nyt sain ollessani vanhemmillani yksin lasten kanssa. Räyhäsin isälleni niin noloa sekä lapselleni, jolla oli juuri hyvä ystäväserkku kylässä. Kyllä jouduin anteeksi pyytämään käytöstäni. Lapset reppanat aivan turhaan joutuivat hormonimylläkän kohteeksi. Tulee aivan hirveä morkkis.
Mies ei kyllä aina jaksa ymmärtää niitä, siksi joudun aika paljon hillitsemään itseäni. Heillä ei ole kotona voinut näyttää räiskyviä tunteita ja jos näytän, hänelle tulee aivan hirveä olo ja se ei poistu hetkessä.

 

Voi hitsi @mimma] , toivottavasti saat pian hempan ja/tai ferritiiniarvot nousuun... Anemia vetää niin veteläksi ja nyt juuri tarvitsisi kaikki mahdolliset voimavarat käyttöön!

Hyvä juttu, että sait sairaslomaa ja pääset lepäämään @Hannakau ! Kyllä tässä alkaa jo oloissa huomata, ettei jaksa yhtä hyvin kuin ennen. Mulla on onneksi fyysisesti sen verran kevyt duuni että jaksan kyllä vikat päivät tänne raahautua, mutta aamulla jo pukeminen + meikkaaminen on sellainen kombo että sen jälkeen hetkeksi istahdan puhaltamaan ennen kuin jaksan lähteä kävelemään toimistolle. Ja töissä huomaan ajatuksen harhailevan ihan muille urille kuin pitäisi. Unohtelen asioita jotka yleensä tiedän, kyselen ihmisiltä tyhmiä, sekoitan työkaverit keskenään ja oon muutenkin varmaan ihan sietämätön sekoilija. Ajatukset pyörii lähinnä jossain vauvanpyykin pesemisessä ja vaipoissa ja synnytyksessä.

Mun miehen perheessä annetaan kyllä kuulua ja näkyä kaikki tunteet, mutta musta tuntuu että se on tosiaan tottunut vähän tollaiseen räjähtelevämpään tyyliin ja oon itse enemmän kaikessa hiljaisuudessa murehtija ja hautoja. Jossain vaiheessa tulee sitten laidasta yli ja se ei yhtään tajua, miten ihan tyhjästä itken räkä poskella jotain hänen mielestään täysin menneitä juttuja... Yleensä jaksaa ymmärtää, mutta välillä sillä palaa hermot kun vaikka kesken jonkun kivan sunnuntairetken mulla iskee kriisi. Kyllä mua itseänikin välillä hävettää, ja voin ymmärtää tosi hyvin että varsinkin lasten edessä riehuminen tuntuu jälkikäteen kurjalta. Sitäkin jotenkin jännään, että miten jaksan aina olla tasapainoinen aikuinen omalle lapselle...

Meillä mies tekee kans hirveän pitkää työpäivää ja tulee usein vasta kahdeksan aikaan illalla kotiin... Toivottavasti se vähän malttaa hellittää edes nyt kesällä (tai sen pomo lähinnä ymmärtäis tilannetta), koska tulen kyllä hulluksi jos istun yksin kotona päivät pitkät. Yrittäkää tekin ehtiä vähän nauttia vauvasta ja antaa muiden hoidella hommia, @Nuutti79 !

Mä pesin eilen ekan satsin vauvanpyykkiä ja hipelöin sitten märkiä bodeja ja potkareita koko illan ihan höperönä. On ne vaan niin söpöjä! Jaksoin myös pitkästä aikaa kaivaa esiin vauvanpeittovirkkuutyön ja edistää sitä vähän. Nyt alkaa vähitellen tuntua, että ehkä me joskus piakkoin ollaan valmiita vauvan tuloon. JA nyt aamulla olin tuntevinani vauvan hikan taas alamahalla! Ehkä se on älynnyt kääntyä takaisin? Sormet ja varpaat ristiin...

 

Täällä kanssa sektioajatuksia perätilan takia, vauva siis edelleen pää ylhäällä. Tästä lähin kontrollit kerran viikossa. Jotenkin oon jo ihan loppu koko raskauteen. En oo sektiota vastaan, jos siihen päädytään, mulla oli eka hyvin sujunut alatiesynnytys, että oon senkin saanut jo kokea.

Mies ollut kyllä huomattavasti "laiskempi" osallistumaan tän toisen kanssa näihin hautomispuuhiin, esikoisen kanssa sitte puuhaillut enemmän, että saan levätä. Jossain sekavuustilassa vissiin alkoi puhua kolmannesta lapsesta, sitä meille ei kyllä oo tulossa ainakaan mun kroppani kautta.

Mäkin sain itkukohtauksen yks päivä kun tajusin, miten mun vauvani on jo niin iso. Onhan tuo viisivuotias jo niin toimelias tyttö, vaikka ihan justhan se syntyi...No pian saa taas tottua siihen, että vauva on kiinni minussa kuin takiainen

 

Kiva kuulla @Hannakau että sait sairasloman ja pääset lepäämään! Kyllä multa ainakin kivi putosi sydämeltä kun sairasloman sain, mä olin niin puhki, toki siinä oli sitä sairastelua. Mutta heti sen tiedon jälkeenkin kun tiesi että nyt ei tarvi aamulla raahautua mihinkään, niin olo helpotti henkisestikin. Meillä on muuten vissiin aika perusmiehet

Ja Nuutti, meillä myös muiden töiden lisäksi maatilan työt. Ei toki eläimiä. Esikoisen aikana mies erehtyi joskus sanomaan että kyllä hänkin haluaisi olla vähä hoitovapaalla että ehtis sitten joskus metsät hoitaa ja kaivurilla ojat kaivaa Joo olin kyllä että mitenkä meinasit lapsen hoitaa, no mummu tietysti hoitaa. Jep. No ei oo toista kertaa ehdottanut. Meillä se on kai tottunut mun temperamenttiin 15 vuodessa. Mä tulistun nopeasti ja siinä kohtaa mua ärsyttää suunnattomasti kun se vain kuuntelee mun purkaukset, ei kommentoi mitään ja tuntuu että mitään ei mennyt jakeluun. Mutta kyllä se sitten aina hetken ainakin muistaa . Ja joo, lasten aikana mun pitäis myös hillitä itseni ja sanomiseni paremmin ja olenkin sitä koettanut opetella. Ne on kyllä sellaisia peilejä että oma kuva sieltä heijastuu todella tarkasti eikä näky ole aina sellainen kun itse haluaisi olla.. Mutta ei auta kun yrittää parhaansa. Mulle on tärkeää toisaalta myös se, että näytän ja kerron myös rakastamiseni monin tavoin, tehdään paljon juttuja yhdessä ja hellyyttä tuhlaan koko perheeseen.

Mannamakaroni, toivottavasti nyt vauva ois kääntynyt! Ja toivottavasti miehesi työtahti vähän helpottuu vauvan tulon myötä. Onko teillä ihan perus isyyslomakuviot vai meneekö toisella tapaa siellä? Onko sulla äitituttuja siellä? Esikoisen kanssa mut pelasti pari ystävää, joilla samanikäiset vauvat. Ja vauvapalsta Jotenkin se vertaistuki oli maailman kullanarvoisinta esikoisen synnyttyä. Kyläiltiin, kahviteltiin, vaunuteltiin, mutta pääasiassa puhuttiin ja herkuteltiin!

Meille rantautui se pahamaineinen yrjötauti yöllä. Mies on työreissussa, nukuttiin lasten kanssa samassa sängyssä kun heräsin että esikoinen pyörii siinä, arvasin heti, mutta ei ihan ehditty sängystä pois. Neljäs koneellinen nyt pyörii. Oon hinkannut hulluna käsidesiä käsiin, kloritea vessaan ja gefilusta syönyt ym. temput. En Halua tuota tautia! Huomenna lisäksi äitipuoli ja labroja mahan takia, haluaisin todella päästä kuulemaan tilanteen. Mulla on vähän huoli tästä vauvan kasvusta, tuntuu että maha on niin pieni että kasvaako se..

Nautitaan nyt tosiaan auringosta ja lämmöstä! Mä oon tykännyt sauvakävellä, vaikka välillä se on tylsää ja orpo olo, kun ei ole enää koiraa jonka kanssa siinä höpötellä samalla . Kaiken muun lisäksi koko perheellä on koirakuumekin! Aivan hulluutta! En mä kyllä nyt vuoteen aio antaa tälle kuumeelle periksi...

 

Onko teillä @AdAstra kääntöä yritetty? Minulla ei ole mitään kokemusta, voiko tuossa vaiheessa vielä yrittääkään kääntää...

Aurinko on kyllä ihanaa myös mun mielestä Esikoinen syntyi lokakuussa ja oli aika masentavia yöherätyksiä, märkää ja pimeää aina. Nyt pimennysverhot vaan makkariin ettei vauvan rytmi sekoa, kunhan se rytmi löydetään, uskon joka tapauksessa että saadaan opetettua vauva nukkumaan hämärässä ja päivä/valoisa on sitten valvomisen aikaa Hyvä yritys ainakin

Meilläkin mies on nyt vähän laiskemmin ollut tässä odotuksessa mukana, tai toisella tavalla tällä kertaa. Hän siivoilee, laittaa ruokaa, hieroo jalkoja, huolehtii että juon tarpeeksi, pyykkää ja leikkii esikoisen kanssa, viimeksi oli ehkä enemmän sitä masun kokeilua ja tulevan fiilistelyä. Tämä sopii kyllä minulle Erilaisiahan näiden odotusten vähän kuuluukin olla. Mies on meilläkin tosi paljon töissä, hänellä 24h päivystysluontoinen työ, 2pvä viikossa on vapaalla keskimäärin ja joskus 3pvä. Kesäksi hän toivottavasti malttaa rauhoittaa työtahtia. Samoja asioita täälläkin pohditaan, kuten joku muukin jo kirjoitteli miehensä työstä.

Kesäkukkia tekisi mieli laitella parvekkeelle, olisi sitten aamukahvia kiva nauttia kotona ollessa En vaan tiedä vieläkö tulee niin kylmät ettei kukat kestä ulkona. Olisi vaan nyt ennen vauvan tuloa helpompi shoppailla ja istutella kukat, sillä aikaa kun esikoinen on hoidossa.

Tsemppiä ja paranemista taudista @sitruunasorbetti! Toivottavasti pääset tilannekatsaukseen
Minulla olisi ens ti neuvolalääkäri vielä, sitä painoarviota aion kysyä kyllä tällä kertaa.

Päivitys: Tänään on ensimmäistä kertaa ollut turvotusta havaittavissa, enkä nyt puhu mahasta Nukuin päikkärit ja poskissa/kasvoissa muutenkin oli kyllä tyynyn kuva havaittavissa. Nesteen juontia koitan nyt lisäillä. Jaloissakin jo vähän tänään tuntui, kengistä piti nauhoja löysäillä... Oiskohan jotain muuta vielä tälle tehtävissä?

Nobelius&rusetti 35+3

 

Voi ei, tsemppiä sinnekin taudin selättämiseen @sitruunasorbetti ! Toivottavasti ei ole kovin tarttuvaista laatua... Ja tuohon mahan kokoon sen verran, että se ei välttämättä korreloi lainkaan lapsen koon kanssa. Mulle kaikki hokee että mun maha on tosi pieni, mutta ultrien mukaan vauva on jatkuvasti viikon tai peräti pari viikkojaan isomman kokoinen.

@nobelius , kuten mun (aina yhtä avuliaat) työkaverit varmaan neuvoisivat, turvotukseen ja kaikkii muihinkin näihin loppuraskauden vaivoihin auttaa parhaiten synnytys. Tiedän, ihan neuvo, mutta monessa kohtaa niin totta.

Nukuin äsken töiden päälle 1,5 tunnin päiväunet. Ja nukun siis öisinkin ihan pitkät, sikeät unet. Vähän vissiin väsyttää? Nyt taas vauva hikottelee, enkä saa millään selvää että mistä päin se tulee. Koko mahalla tuntuu olevan hikka!

Mulla ei oikein ole täällä ketään mammakavereita ja nekin vähät joihin olen vähän tutustunut mm. synnytysvalmennuksessa palaavat varmaan töihin heti kun täkäläinen kolmen kuukauden äikkäri on ohi. Täytyy yrittää jotain sosiaalista elämää vauvan kanssa kehitellä, kyllä täälläkin kaiken maailman äitiysjoogaa ja perhekerhoa on. Mies on kaksi viikkoa isyysvapaalla, mutta niistäkään ei ole vielä lopullista päätöstä että koska pitää. Varmaan mahdollisimman pitkälti siinä heti alkuun. Mutta vaikka nyt pelottaa että mökkihöperrys iskee niin varmaan äitiysloma menee sitten kuitenkin liian nopeaa.

 

Kiitos @mannamakaroni jakamastasi neuvosta En kyllä vielä halua synnyttää, vielä sais vaikka kolme viikkoa mennä. Ehkä nyt sitten otan ne pölkkyjalat ja muhkeat posket, tai sitten pitää lopettaa suolan käyttö ihan kokonaan.