Kesäkuiset 2020 <3

@#Exec ihan mahtavaa! Me käytiin kans tänään np-ultrassa ja siellä kaikki mallillaan! HUH! vastoin kaikkia kauhukuvia down-riskiksikin tuli huonoilla labra-arvoilla 1:2600 eli tosi pieni riski niskaturvotusta oli huikeat 0,6mm ja laskettu aika on nyt varmistunut kuukautisten mukaan 15.6., kun vauveli oli kirinyt kasvussa edelle (ovulaatiosta laskettuna la olisi ollut 19.6.).

Ja siis kääk! Meiltä kysyttiin ihan puskista, että halutaanko tietää sukupuoli jos se näkyy! Ja näkyi hän se. Lisää pissasuihkuväistelyjä luvassa vuodelle 2020, meidän ultrassa näkyi killejä ja kellejä, eli mun poika-arvaus vahvistettiin

Mutta huippu päivä kaikenkaikkiaan nukahdin ultraan jälkeen kun viime yönä ei paljoa nukuttanut

Laitan vielä kuvan tänne meidän poika-arvauksesta, jos joku haluaa vertailla niihin nub-teoriakuvajuttuihin (en tiiä niistä mitään, älkää kysykö. Tän kuvan sentään ymmärrän )

 

@#Exec Ihania uutisia, nyt voit olla huoletta! <3 Tosi nopeesti tuli tulokset, onneksi. En ees osaa kuvitella miten piinallista oli odotella vastauksia.

@Effis Hyvä, että kaikki oli hyvin ja onnea pojasta! Aika jännä, että näkyi sukupuoli jo nyt vai oonko ihan pihalla kun oon luullut että se näkyy usein vasta viikolla 16 alkaen?

 

@#Exec Ihania uutisia, nyt voit olla huoletta! <3 Tosi nopeesti tuli tulokset, onneksi. En ees osaa kuvitella miten piinallista oli odotella vastauksia.

@Effis Hyvä, että kaikki oli hyvin ja onnea pojasta! Aika jännä, että näkyi sukupuoli jo nyt vai oonko ihan pihalla kun oon luullut että se näkyy usein vasta viikolla 16 alkaen?

Joo meille esikosta sanottiin et ennen sitä ei näy. Nyt sit uhan puskista sano Kätilö, et heidän uusissa laitteissa riittää tarkkuus siihen, että tehdään sukupuoliarvio sillä 8% virhemarginaalilla - eli tosi tarkasti jo! Np, jos Googlen kuvahakuun laittaa nub theory niin näkee, että killit ja kellot on aika samannäkösiä molemmilla sukupuolilla näin alussa varmaan nuo, jotka ultra enemmän katselee, osaa sit nähdä paremmin nää jutut

 

Ihanaa tosiaan kun täällä on saatu hyviä uutisia @#Exec ja @Effis

Olen kyllä pikkasen kateellinen kun olette saaneet jo tietää sukupuolen Minun on ollut nyt jotenkin vähän vaikea sopeutua ajatukseen pojasta kun oli aluksi niin vahva tyttöfiilis. Nub teoriaa tunteva tuttu oli 100% varma, että meille tulee poika. Ja tietysti poika on tervetullut, mutta olisi ihanaa jo tietää vielä varmemmin niin saisi oikeasti muokattua mielikuvat sopivammaksi Tuntuu tyhmältä ja pikkumaiselta, että tällainen asia edes vaivaa minua. Tärkeintähän on, että lapsi olisi terve ja on kyllä jo nyt tosi rakas minulle... Ehkä tähän vaikuttaa vähän myös se, että kaikki lähimmät kaverini ovat saaneet tyttöjä ja heidän tyttönsä ovat niin valloittavan suloisia No joo, onneksi joulut sun muut menevät nopeasti ja tammikuussa pääsee sitten rakenneultraan. Siellähän tuo toivottavasti selviää

@pehmistä Minulle voisi muuten päivittää listaan la 3.6., se aikaistui ultrassa.

 

@taatelinen voitko laittaa kuvan? ja oliko niin, että teille on esikoinen tulossa? Jos on, niin mulle kävi 3 vuotta sitten ihan sama juttu. Käytiin rv 17+ itse kätilön ultrassa, koska haluttiin kertoa sukupuoli samalla kun kerrottiin esikoisesta perheillemme (kyllä, sinne asti pantattiin!). Mulla oli tosi vahva tyttö fiilis, koska valehtelematta toivoin tyttöä. Mulle ei kyllä tarvinnut tulkita yhtään mitään ultrassa silloin, kun heti ekana ruudulla heilui kikkeli! Mutta yhtään kaunistelematta: olin yllättynyt ja vähän pettynytkin. 18 viikkoa rakentelin tyttö unelmia ja sit piti järjestäytyä uudelleen. Hävetti ihan sikana omat tunteet, kun tärkein on kuitenkin terve lapsi - mutta eipä sitä tunteilleen mitään mahda. Pari päivää siinä meni, ja pääsin uudelleen raiteilleen poikavauvan odotuksen kanssa. Odotin innolla ja onnellisena. Ja sitten kun vauva syntyi, tuntui ihan hullulta, että olin ajatellut sillä olevan jotain merkitystä kumpaa sorttia vauva on! Kuulostaa tosi juustoiselta mut luulen, että se on niitä asioita joita (esikoisen kohdalla) oikeasti tajuaa vasta sitten kun vauva on syntynyt syntymän jälkeen en koskaan miettinyt että mitä jos olisikin tyttö ja olisipa ollut kiva jos olisi ollut tyttö. Ekat naamapissat sain 9h synnytyksen jälkeen napaa puhdistaessani, eli jos poikaa odotat, tämä on se AINOA asia, joka minusta on erityishuomion arvoinen poikien äideille

Tällä kertaa mietin sukupuolta ehkä enemmän esikoisen kannalta. Yhä toivoin itse tytteliä, mutta toivoon kovasti myös lapselle oikein läheistä sisarusta - ja ehkäpä veljeksillä hommat natsaa yhteen sitten kivasti eihän se aina niin ole, että siskokset tai veljekset olisi läheisempiä, mutta.. Tää nyt on vaan mun mielikuva. Mulla itsellänikin on yksi sisko, jonka kanssa ei tulla yhtään juttuun, eli voihan tää mennä pahastikin pieleen

 

@Effis Kuulostaa tosi tutuilta nuo sinun kuvaamasi fiilikset esikoisen kohdalta. Kiva kuulla, että muillakin on ollut tällaisia ajatuksia ja niistä on päässyt hyvin yli Itsekin hetken jo mietin, että pitäisikö mennä vielä ennen joulua käymään yksityisellä ultrassa selvittämässä asiaa, mutta aion kyllä odottaa rakenneultraan. Siihen on minulla kuitenkin enää kuusi viikkoa Haluan todennäköisesti käydä 4D-ultrassa, niin ei nyt tähän väliin haluaisi maksaa ylimääräisestä ultrasta.
Nämä vauvan sukupuoleen liittyvät fiilikset eivät sovi yhtään arvomaailmaani ja ehkä siksikin olen ollut hämmentynyt siitä, miten vahvana pettymys tuntui alussa. En siis kasvatuksessa usko mitenkään siihen, että tyttöjä ja poikia pitäisi kohdella eri tavalla vaan lapset ovat yksilöitä. Itsekin olen lapsena harrastanut tanssia ja jalkapalloa, leikkinyt barbeilla ja pyssyillä
Esikoinen on tosiaan tulossa. En ehkä halua laittaa kuvaa tänne kuitenkaan, kun tuntuu sen verran yksityiseltä Mikä on toki vähän hassua näiden ajatusten jakamisen jälkeen

Tänään alkoi muuten virallisesti toinen kolmannes, eli 15. raskausviikko lähti käyntiin

 

Mitä tulee tuohon sukupuoleen, niin itse siis toivoin poikaa kun esikoinen on tytär. Ja ihan hävettää edes sanoa, että kun ollaan odotettu uutista terveestä lapsesta ja siihen nähden se sukupuoli on toisarvoinen asia, niin kyllä se sitten kuitenkin aiheutti - ei nyt suoranaisesti pettymystä, mutta vähän sen suuntaista, ehkäpä haikeutta, kun ilmoitettiin että tyttö on tulossa. (edelleen sanon tuosta, että kyllä voikin oma tunne hävettää, siis todella hävettää tuon kaiken jännäämisen jälkeen, ei luulisi.. ja järkikin sen sanoo, että sillä sukupuolella ole oikeasti mitään väliä, mutta näin sitä kuitenkin huomaa reagoivansa)
Tervetullut tämä toinen tytär todella on, ja eiköhän tuo isosisko vielä esimerkkiä näytä (asiassa jos toisessa..).
Kun listaa jossain vaiheessa taas päivitetään, mein LA muuttui 6.6.

 

Ihania uutisia @#Exec ja @Effis, onnea kummallekin
Miulla olis ultraan enää 5 yötä. Jaiks! Pelottaa vaan niin pirusti.
Mutta kysymys oireista, onko kellä turvotusta ja ilmavaivoja vaivanaan? Tää on jotain ihan järkkyä tämä iltainen turvotus ja piereskely. Ei vaan voi minkään, jos yrittää sivistyneesti pidätellä niin ihan tolkuton vatsakipu siitä seuraa.
Ruokavaliosta en ole kokeillut jättää mitään pois koska en oikein osaa ja jaksa keskittyä semmoseen

 

@Elsaalviina Täällä on ollut ummetusvaivainen, turvonnut ilmapallovatsa! Mutta nyt kun on 13. rv alkanut niin voi sanoa, että on alkanut helpottaa! Tää on ihanaa kun olen ollut vatsa niiiiiin turvoksissa ja nyt kun se oikeesti kohta alkaa kasvaa niin onkin juuri moninkertaisesti kutistunut

Raskaudesta muistuttaa yhä väsymys, heikotus/herkkä pyörryttävä tunne ja ajoittain tosi etova olo. Voi että oon onnellinen kun vatsavaivat on viime päivinä laantuneet!

Sukupuolista. Mulla oli aluksi kaksi tyttöä. Kun kolmas selvisi pojaksi, olin vähän paniikissa. Isä ei halunnut osallistua ja mietin, miten minä osaan poikaa kasvattaa? Kuinka ollakaan, hieno mies hänestä on kasvanut. Herkkä ja rauhallinen, jolla on kuitenkin kiinnostuksen kihteet äijämäisiä Mutta kyllä mä niin nautin siitä, ettei hän ole kiinnostunut räiskimisleikeistä (9v) ikinä jne. Lapset on niin yksilöitä, ettei sukupuolikaan mitään odotuksia takaa.

 

@#Exec eikö oo hassua, miten eka ajattelee vaan sormet ristissä että kuhanoisterve, kuhanoisterve, ja sit kun on terve on pikku asioilla kun taas väliä ihmisiähän me vain ollaan. Kyllä mäkin eilen tän keskustelun kirvoittamana vähän hakkeena mietin jääkö äiti aina vähän ulkopuolelle isin ja kahden pojan jutuista.. Mut niinku @Vauhtimamma totesi, mehän ei koskaan tiedetä millaisia tyyppejä näistä tulee sukupuolesta riippumatta.

Täällä oli eilen kans kaasupallo ku erehdyin syömään pastaa, mutta oon ton suhteen tällä kertaa päässy tosi helpolla. Ekassa raskaudessa oli välillä niin pahaa ilmavaivatilanne, että hyvä ettei tukehduttu asuntoon kun kun oli pakko päästää ilmat ulos että pystyy olemaan. Välillä tuntu et huoneen ilmaa vois leikata saksilla ku flatuksia vaan tuli ja tuli..

 

ramboritull / 26 / 1. Lapsi / 01.06

Eli uskalsin tulla mukaan. Tosi stressaantunut oon aina kun mahassa pistelyä tmv, sattuuko teitäki vatsaa aina välillä? Tää ei oo kunnon kipua vaan pientä vihlomista tai pistelyä

Mulla olisi rakenneultra 14.01 ja sit tarkistuskäynti 12 päivän päästä, ehkäpä silloin sais jo tietää onko poika vai tyttö kyydissä

Laitoin kuvan kun oli 1. Ultra kun olin rv 13+0. Maha asukki heilutteli käsiään kovasti ja pomppi ylös alas, kätilökin sanoi että sillä on jotkut samba bileet siellä

Tuosta nub theory, mitä ajattelette näkyykö tuosta että oisko tyttö tai poika

 

@Effis se on tosiaan hassua, jopa järjen vastaista, mutta kaipa se jopa jollain tavalla kuuluu osaltaan odotukseen, että on ns. toiveita sukupuolen suhteen. Olen vahvasti sun ja @Vauhtimamma kanssa samaa mieltä, että kaikki ollaan yksilöitä sukupuolesta riippumatta, sukupuoli ei tosiaan takaa mieltymyksiä tai luonteenpiirteitä.

@ramboritull tervetuloa mukaan! Täällä on myös ollut vatsassa melkoista tunnetta: väliin ikään kuin kramppaa koko vatsa (kuulemma ihan normaalia kätilön mukaan), vihlaisuja on tullut jopa yöllä kylkeä kääntäessä ja jonkin sortin liitoskipuja varmaankin ollut. Käsittääkseni kuuluvat asiaan, ja panadolia käskettiin ottamaan tarvittaessa, mutta sen verran satunnaisesti tulevat ja menevät, ja kuten myös totesit, ei edes varsinaista kipua ..että ei ole ollut kipulääkkeille juuri tarvetta.

 

Täällä on vatsakivut lieventyneet alusta, mutta kyllä niitä juilii edelleenkin. Samoin nyt on taas tullut välillä nivuskipua ja sitähän minulla oli jo heti hedelmöittymisen jälkeen! Oma keho voi todellakin yllättää vielä kolmen raskauden jälkeen..

 

Oi kun olette pitkällä pohdinnoissa, mietitte sukupuolta ja kaikkea. Täällä vielä neljä yötä nt-ultraan ja jännittää ihan hirveästi, että onko pieni vielä hengissä... Ei olla yritetty kuunnella sydänääniä uudelleen viime maanantain epäonnistuneen yrityksen jälkeen. Ehkä ultraa edeltävänä päivänä voisi vielä kokeilla, kun sitten ei ole pitkä odotus enää.

Meidän lapset on eri sukupuolta ja tosi hyvät kaverit keskenään, leikit sujuu kivasti Ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ja ehkä ei-perinteisiä oman sukupuoltensa edustaja.

 

Tervetuloa mukaan @ramboritull Kyllähän näitä kipuja ja kolotuksia tuntuu raskauteen kuuluvan. Minulla on tällä viikolla ollut taas vähän kohdun kasvukipuja, mutta ne kestävät vain hetken kerralla joten en ole huolissaan. Yhtenä päivänä oli vähän vihlovampaa kipua, mutta olen aika varma, että se oli lähtöisin ilmasta suolistossa

En itse osaa yhtään tuota nub teoriaa, joten en osaa sanoa mitään veikkausta kuvien perusteella. Onkohan porukassa mukana joku nub velho?

Tänään oli neuvolan lääkäri ja kurkattiin tyyppiä ultralla. Hän käänsi heti selän kun halusin ottaa videoa miehelle. Selvästi tulee isäänsä

 

Tosi mielenkiintoista lukea teidän sukupuolipohdintoja. Itse en osaa toivoa erikseen kumpaakaan sukupuolta, mun ainoa toive on se terve ja hyvinvoiva vauva (ja tämä tottakai varmasti muillakin se tärkein toive). Luulen että itellä vaikuttaa aika paljon se edellinen keskenmeno, mitä edelleen myös työstän. Se pelko siitä, ettei ehkä ikinä saa lasta syliin asti, oli niin lamaannuttava että alan itkeä yhä jos sitä ollenkaan mietin. Niinpä keskityn nyt elämään aika pitkälti päivä kerrallaan, ja koitan olla panikoitumatta liikaa asioista, kuten noista puhutuista kivuista ja kolotuksista mitä täälläkin on ollu.

Mulla on edelleen vähä poikafiilis kyllä, mutta tammikuussa sit selviää.

Onko muilla yhä pahoinvointia? Mulla se on kyllä lieventyny paljon niistä pahimmista viikoista, mutta edelleen syömisen jälkeen tulee sellainen etova olo mikä kestää aina jonkin aikaa. Vähän ärsyttävää ku se vaikuttaa hieman syömishalukkuuteen.

Sain vihdoin seulontatulokset, ja tulos onneksi normaali ja riskiluvut matalat.

 

Hauska lukea teidän ajatuksia sukupuolesta ja ite oon sitä mieltä, että tottakai saa olla mielikuvia, toivomuksia, kaikenlaiset tunteet on sallittuja ja niistä saa puhua. Helpottaa ja selkeyttää ajatuksia.

Itse tällähetkellä vielä siinä vaiheessa, että osaan vain stressata maanantain ultraa (seurataan onko kehittynyt normaalisti) ja toivoa et kaikki on hyvin. Lisäksi tuntuu et mun maha on täysin hävinnyt turvotuksen myötä ja oireet ovat lieventyneet huimasti. Mietin jatkuvasti, että toivottavasti on vielä syke ja onkohan kaikki hyvin. Millonkohan tää jatkuva huoli vähän lievittyis, pelkään vaan kokoajan pahinta

Ja maha kivuista kysyttiin, niin kyllä sattuu. Välillä nipistelyä ja kramppeja. Kestää hetken ja menee ohi. Joskus vihlaisee aika kovastikin.

 

@hanba Ollaan samassa tilanteessa ton keskenmenon suhteen! Samaistun lamaannuttavaan pelkoon ja siksi koitan myös olla ajattelematta asioita liikaa. Tulin siis suoraan edellisestä keskenmenosta raskaaksi. Lisäksi nuo edellisessäkin viestissä mainitsemat asiat pahentaa tätä pelkoa.

 

Mä pelkäsin keskenmenoa koko edellisen raskauden, alusta loppuun. Se on kamalaa, kun haluais toisaalta sukeltaa siihen vauvapumpuliin mut toisaalta ei uskalla ees ajatella vauvaa, ettei kiintyis liikaa. Mulle sanoi lääkäri sillon, että pelkoon usein tässä kohti auttaa vain ja ainoastaan TLC, eli että tsekataan riittävän tiheään kaiken olevan kunnossa tsemppiä kaikille np-ultraa yhä jännittäville, rileittaan teidän tunteisiin ihan täysin!

Täällä yhä iltaisin vähän etoo, voi liittyä väsynykseenki. Tänään kerroin esimiehelle, ja vitsi kun nyt on kevyt olo oli kyllä jo arvannutkin, noita nainen, vaikka näkee mua yleensä ehkä vain 5 viikon välein livenä sen 5min ajan.

@ramboritull mä oon nyt pari pv vähän googlaillu noita nubeja (Googlen kuvahausta löytyy suoraa ku laittaa nub theory), ja musta noissa kuvissa ei oikeen näkyny tämä alue. Vaikea sanoa, en tosiaan oo kovin perehtynyt mut sit jos haluaa hifistellä, niin on myös skull theory, jossa voi arvailla kallon muodon perusteella

 

@Effis Siis samaistun täysin tohon et tekis mieli sukeltaa täysin vauvapumpuliin, mut pelottaa olla liian onnellinen ja just kiintyä liikaa. Jotenki ajattelee et tippuu sit korkeemmalta, vaikka tuskin se nii on ihan yhtä pahalta se tuntuis enivei. Hirveen positiivinen ajatusmaailma... Yritän kyl oikeesti miettiä väkisin, et on todennäköistä et kaikki menee hyvin ja kannustaa itteäni, mut sit taas ne ikävät ajatukset jossain vaiheessa ottaa vallan.

 

Onpas täällä hiljaista! Keillä kaikilla meistä on muuten vielä nt-ultra edessä päin? @Ilosumu itseni lisäksi ainakin?

 

Miula on 10.12 ultra, noin 11+3 menossa tänään.

Pahoittelut hiljaiselosta, käyn lukemassa ja välillä tykkäämässä, mutta ei vaan jaksa kommentoida. Hypermeesin kourissa edelleen, oma painokäyrä laskevaan suuntaan.

 

@Puuvilja Mulla oli se itseasiassa muutama viikko sitten, mutta kontrolli missä tarkastetaan kaiken olevan ok nii eessäpäin Kontrolli on ens ma. Oon selittäny kyl tosi sekavasti. Jouduin siis uudestaan, kun menin liian aikasilla viikoilla ensin ja kaikki ei ollu kehittyny loppuun asti vielä sillon viikolla 11 (luultiin että ois rv 12).

Ja luulen, että tuolla fb-ryhmässä on vähä aktiivisempaa nii monet, jotka siellä on nii ei sit kirjottele tänne. Tää on siis vaa mun oma tulkinta.

 

Mä oon jotenki vaan nauttinut täällä tästä rennommasta olosta, kun kaks viikkoa meni pelko perseestä np-ultran tuloksia kammoten. Nyt sit ollaan laitettu joulua jne. Kerroin isälleni (joka on parantumattomasti sairas) eilen raskaudesta ja voi sitä iloa ja onnea epävarmuus vaivaa välillä vieläkin, mutta nyt ehkä enemmän se normaali epävarmuus, joka melkein jokaisella odottajalla taitaa olla - ainakin välillä

@Ilosumu oliko sulla ne mamalicious toppahousut vai muistanko väärin? Mulle tuli eilen ja plaah. Ei istuneet. Ärsyttää. Tunti et vyötärö oli hullun kokoinen (tuskin kasvan sitä kiinni edes viimeisillä viikoilla) ja sit jotenki lahkeet ja takapuoli sellaset, että vaikka tilaa oli niin ei päässy kuitenkaan lapsen kanssa oikeen kykkimään helposti niillä. Palautukseen menee, päätin ostaa vaan Superisot normitoppikset ja toistaiseksi menen miehen housuilla

 

Mulla on @Effis normaalit henkselimalliset toppikset ja pidän niitä vaan auki reisimittaisen takin kanssa. Saa nähdä toimiiko koko talven, mut ainakin pysyy päällä kun on henkselit.