Heipsis! Ehkäpä jotkut vielä muistaa minut ja meidän Iidan. En ole kylläkään aikoihin kirjoitellut enkä lukenut tätä pinoa...
Iidalle syntyi pikkusisko 1.6, jolla todettiin vakava sydänvika 3 vrk iässä (diagnoosi TAPVD). Tyttö leikattiin n. viikon iässä ja tällä hetkellä toipuu meidän lähisairaalassa.Kaikki on ollut ihan kamalaa hässäkkää, epätietoisuutta ja pelkoa,mutta näköjään kaiken kestää kun on pakko. No, meiän vauvalla on kuitenkin (näillä näkymin) vielä kaksi sydänleikkausta tulossa, koska tuon ekan vian jälkeen todettiin vielä pari lisää (ASD, Coa). Nämä uudet viat on helpompi korjata, koska leikkausta ei tarvii tehdä avosydänleikkauksena elikkä hengityskonetta ei tarvita. Tiistaina on kontrolli Helsingin lastenklinikalla, jossa katsotaan tilanne ja jatkot...
Meiän vauveli ei ole kerennyt olemaan kotona kuin yhden yön ja ikää tulee kuitenkin tiistaina 4 viikkoa. Onneksi sairaaloissa on hyvät hoidot ja uskomattomat lääkärit. Elämä on ollut aikamoista vuoristorataa, enkä ikinä olis osannut kuvitella että tästä kesästä tulisi näin vaikea. Kun Iidan kanssa on aina ollut niin helppoa ja mukavaa
Iida on aivan hurmaava 1-vuotias (synttärit 13.6) pikkuneiti, joka oppi synttäreiden kunniaksi kävelemään :heart: Hän ei vielä kovin montaa sanaa osaa sanoa, mutta mm. "ka" tarkoittaa katso ja "ma" maito. Lisäks Iida osaa matkia esim. mopon, koiran ja linnun ääniä
Ja se on jännää huomata, miten äkkiä lapsi tajuaa asioita ja ymmärtää puhetta. Iida onkin tässä kaikessa kamaluudessa pitänyt meikäläisen järjissään.
Kirjoittelen joskus enemmän, kun saadaan asioita selviksi. Kai tässä pitää osallistua johonkin toiseen pinoonkin, missä käsitellään sairaiden lasten juttuja... Mutta hei äidit, olkaa onnellisia jos teillä on terveet lapset! Mikään ei ole kamalampaa kuin koko ajan huoli pienen lapsen selviytymisestä :'(