Kertokaas omia mielipiteitänne mulle?:)

Elikäs,minä olen aina halunnut koiran,kultaisennoutajan tai labradorinnoutajan ja sovimme mieheni kanssa että ottaisimme koiran kun alkaa kesäloma ja koulut loppuu,MUTTA minulla on laskettu aika elokuussa. Eli kysymys kuuluu,kannattaako vielä ottaa koiranpentua kun vauvakin on tulossa? Onko teillä omia kokemuksia? Pliis, kertokaa mutta älkää masentako minua,minä niin olen toivonut sitä koiraa että Pärjäisinkö vauvan sekä koiran kanssa...esimerkiksi olen miettinyt että juu saan opetettua koiran tavoille juuri ennenkuin vauva tulee mutta entäs jos koira vinkuu ulos ja en pääse heti sen kanssa...mieheni on töissä tietty... *huokaus niin ja jos tiedätte jotain linkkejä koirasivuille mistä voisin löytää touko-kesäkuussa olevia luovutusikäisiä pentuja niin kertokaapa ihmeessä

 

ota koira mahdollisimman pian, jo toukokuuussa.helppoa ei tule olemaan mutta jos itse haluat..

 

No siinähän se koiranpentu menee kun lapsikin! Ainakin meillä meni niin, oli rouvakin kotona niin ei tarvinnut koiran olla yksin.

 

me otettiin heinäkuussa kun vauva syntyi syyskuun eka päivä =)

olishan toki ollut helpompaa kun vauva olis ollut isompi, toisaalta asutaan maalla ja ulosmeno oli helppoa.

 

Sitten on taas yksi surullinen kiertokoira valmiina Oletko ihan satamiljoonatuhatsentiljoona varma, että jaksat sen koiran sillonkin, kun lapsi sairastaa ja vaatii enemmän huomiota?

 

No mielummin ottaisin koiran ennen vauvan tuloa, olisi se pentu aika sitten helpompi... Ja jos on jo vauva, niin ainakaan ekaan vuoteen en koiraa ottaisi, tuntuu hankalalta ajatukselta.

 

älä ota, vauvan hoito on rankkaa

 

Juu! Kyllä mie otan sen riskin,ehkä siitä ei tuu helppoa mutta niin...mulla loppuu koulu vasta toukokuun viimeinen päivä joten ei kai minun kannata ennen sitä koiraa ottaa ettei se oo yksin raukka...

 

Sen koiran pitää päästä niinäkin päivinä ulos, kun vauva on sairas. Ja myös niinä päivinä, kun ulkona on -20 pakkasta, koiralla ripuli ja mies töissä. Oma piha varmasti helpottaa, mutta en ehkä kerrostaloon ottaisi ennenkuin lapsi isompi.

 

No siis mulla ei varmasti mitään surullisia kiertokoiria tulis en tykkää semmosesta! Olen vaan niin kovasti toivonut sitä että en millään jaksais odottaa

 

Eikö teillä kellään siis ole ollut samaan aikaan koiranpentua sekä vauvaa?

 

ei mulla ainakaan, koira on 3v kun napero syntyy.

 

No meillä oli puolivuotinen koira kun tyttö syntyi. Samoin tyttö itse oli vajaa puolivuotias kun seuraava koira tuli. Kaksoset oli sitten 9kk kun lapukan pentu tuli. Eli ihan "vauvoja" eivät ole samaan aikaan ollet ketkään.

 

No voithan sä kokeilla. Leikitään, että sulla on nyt sekä koira että se muutaman kuukauden ikäinen vauva. Ja sitten vähän vaikeutetaan. Koiralla on ripuli, sinulla on aikaa pukea itsesi, vauva ja kantaa koira ulos..aika alkaa nnnnnnyt!! Kerkesitkö? Ja toista tämä noin kymmenen kertaa päivän aikana.

 

itse ottaisin koiran hyvissäajoin ennen laskettu,että sen kerkee opettaan sisäsiistiksi ja muutenkin pohjustaa koulutusta.
itse ostin koirani tammikuussa ja esikoiseni syntyi kesäkuussa.
pienenenkanssa on hankala lähtee ulos monesti päivässä lyhyellä varotusajalaa,siksi en ottaisi pentua sillon kun on myös vastasyntynyt.

 

No meillä oli puolivuotinen koira kun tyttö syntyi. Samoin tyttö itse oli vajaa puolivuotias kun seuraava koira tuli. Kaksoset oli sitten 9kk kun lapukan pentu tuli. Eli ihan "vauvoja" eivät ole samaan aikaan ollet ketkään.

Plus se, että sinä olit päivät töissä ja se rouva taisi sen kodin, lapset ja koirat hoitaa? Eli pyydäpä rouva linjoille kertomaan.

 

No voithan sä kokeilla. Leikitään, että sulla on nyt sekä koira että se muutaman kuukauden ikäinen vauva. Ja sitten vähän vaikeutetaan. Koiralla on ripuli, sinulla on aikaa pukea itsesi, vauva ja kantaa koira ulos..aika alkaa nnnnnnyt!! Kerkesitkö? Ja toista tämä noin kymmenen kertaa päivän aikana.

koiralla ei luultavasti tule olemaan ripulia kovinkaan usein..
vauvan ja koirankanssa pärjää kyllä hyvin. asenne ratkaisee..

 

No meillä oli puolivuotinen koira kun tyttö syntyi. Samoin tyttö itse oli vajaa puolivuotias kun seuraava koira tuli. Kaksoset oli sitten 9kk kun lapukan pentu tuli. Eli ihan "vauvoja" eivät ole samaan aikaan ollet ketkään.

Plus se, että sinä olit päivät töissä ja se rouva taisi sen kodin, lapset ja koirat hoitaa? Eli pyydäpä rouva linjoille kertomaan.

No itse asiassa minä olin tuon lapukan kanssa melkein neljä kuukautta heti alkuun, kaksosten varjolla... Ja kun meillä oli ennestään koiria niin ei ollut sellainen kulttuurishokki. Ja ulkotarha, aidattu piha... Kyllä vaimo tietenkin "hoiti" koirat kun olin töissä mutta minä esim. kaikki yökusetukset ja-siivoukset.

 

No meillä oli puolivuotinen koira kun tyttö syntyi. Samoin tyttö itse oli vajaa puolivuotias kun seuraava koira tuli. Kaksoset oli sitten 9kk kun lapukan pentu tuli. Eli ihan "vauvoja" eivät ole samaan aikaan ollet ketkään.

Plus se, että sinä olit päivät töissä ja se rouva taisi sen kodin, lapset ja koirat hoitaa? Eli pyydäpä rouva linjoille kertomaan.

No itse asiassa minä olin tuon lapukan kanssa melkein neljä kuukautta heti alkuun, kaksosten varjolla... Ja kun meillä oli ennestään koiria niin ei ollut sellainen kulttuurishokki. Ja ulkotarha, aidattu piha... Kyllä vaimo tietenkin "hoiti" koirat kun olin töissä mutta minä esim. kaikki yökusetukset ja-siivoukset.

No oma piha, ulkotarha ja yhdessä hoitaminen on jo eriasia. "Hyökkäsin" siis turhaa, anteeksi.

 

Eihän se helppoa tule olemaan, mutta tottakai mahdollista. Mulla on 5 koiraa, kaikki ihan tässä sisällä pyörivät, ja kaksi niistä oli pentuja kun vauva syntyi. Olihan siinä tekemistä ja totuttelemista mutta hyvin kaikki on mennyt. Asia on ihan vain susta ja sun jaksamisesta kiinni.
Jos olisin sinä, ottaisin koiran jo huhtikuussa, niin saisi opettaa sitä kaikessa rauhassa.
Kultsut oppii kuitenkin nopsaa sisäsiistiksi, jos vain olet ahkera. Meiän nuorimmainen kultsu oppi sisäsiistiksi 3kk iässä.

 

Ei kannata ottaa, ettei kahden pienen kasvatus vain menisi sekaisin. Muuten saatat taluttaa vauvaa ulkona hihnassa samalla kun koiranpentu makaa vaunuissa. Niin on käynyt monelle.