Kertokaas nyt ihan oikeasti tuosta LAPSI & KOIRA asiasta!

[vieras]

Kun meillä 2 koiraa ja vauva tulossa. Meillä ennestään jo lapsi, mutta koirat ei ole olleet meillä lapsen vauva-aikana.
Koirat eivät ole tottuneet vauvoihin/lapsiin...Pelkäävät kiljuvia ja huitovia lapsia. Sellaisia jotka väkisin yleensä myös yrittävät koskea .

Nyt on muutaman kerran nähty sukulaisten pikkulapsia n 3 vuotiaita. En ole jättänyt heitä sekunniksikaan keskenään koirien kanssa ja olen samaa muillekin toitottanut, että aina pitää olla aikuinen mukana, kun lapset katsovat koiria.

No, minun valvomisestani huolimatta (olen käynyt laittamassa kahvia tms ja teroittanut, että katsokaa koirien ja lasten perään ) koirat ovat muutamaan otteeseen varoittaneet. Ts. Lapsi on ottanut liian rajusti kiinni ja koira ärähtänyt ja nappassut kiinni lapsen sormeen. Sen verran että itku päässyt lapselta, enemmän kuitenkin pelästymisestä kuin kivusta .

Näin on käynyt siis kolme kertaa ja joka kerta lapsi ärsyttänyt koiraa...


NIIN siis siihen kysymykseen...NYT kun vauva tulee, miten totutan koirat siihen. Nuo ei tosiaan ennen ole nähneet pikkuista vastasyntynyttä ja siksi hiukan huolettaa .

KOIRISTA EN LUOVU, JOTEN SITÄ ON NYT TURHA TULLA EHDOTTELEMAAN .

 

[?]

Mä luulen että tuossa sun tilanteessa tuo tottuminen tulee ihan automaattisesti sekä koirien että vauvan osalta,ja vauvan kasvaessa myös hän oppii ettei koiria pidä kiskoa karvoista liikaa
Vahtimaan tietty joutuu,mutta siihen oletkin jo tottunut...

 

[noh]

jos et koirista luovu niin luovu lapsesta sitten!

 

[vieras]

Mä luulen että tuossa sun tilanteessa tuo tottuminen tulee ihan automaattisesti sekä koirien että vauvan osalta,ja vauvan kasvaessa myös hän oppii ettei koiria pidä kiskoa karvoista liikaa
Vahtimaan tietty joutuu,mutta siihen oletkin jo tottunut...

Ihanne tilanne olisi tottakai näin .
Ja ehkä tilanne on tosiaan eri, kun koirat oppivat tummistamaan lapsen hajun ja tajuavat, että tuo on omaa laumaa?

Lapselle aiotaan alusta asti opettaa miten koiria tulee kohdella.
Monesti katson kauhulla, miten juuri nämä tuttujen pikkulapset tahallaan kiusaavat. Heittävät rannalla vettä koiria päin, potkivat ja sätkivät ja sitten huudetaan pää punaisena kun koira puolustautuu.

Juu ei, koira ei saa purra, mutta en oikein ole kyllä kovasti kiletänytkään kun koira on lapsen kohtelun jälkeen todennut, että nyt riitti ja napannut kiinni...

 

[vieras]

jos et koirista luovu niin luovu lapsesta sitten!

Joo, otatko sä sen?

Mikä kumma kuvitelma on, ettei lapset ja eläimet mahdu saman katon alle?

 

[Tiinuliini]

Me annettiin alusta asti koiran haistella vauvaa ja välillä myös lipaista. Vauva oli sitterissä/lattialla koiran lähellä niin, että jompi kumpi vanhemmista oli koko ajan vieressä. Minusta kumpikin kasvoi siihen ajatukseen, että tuossa tuo toinen nyt sitten on.

Uusi vaihe on koittanut nyt kun tyttö jo liikkuu. Koiran luut, kupit ym. saavat kyytiä jos ei itse tajua ottaa niitä pois ajoissa. Koiramme väistää aika hyvin pieniä, tarttuvia käsiä, mutta yritämme tietenkin jo opettaa sitä kuinka koiraan kosketaan. Hyvää loppuodotusta!

 

[silbowski]

oon kuullu ainaki et nuo koira-vauva ongelmat voi ratkaista koirakouluttajan avulla. suosittelen pertti vilanderia (koiran korjaus kirja)

 

[noh]

jos et koirista luovu niin luovu lapsesta sitten!

Joo, otatko sä sen?

Mikä kumma kuvitelma on, ettei lapset ja eläimet mahdu saman katon alle?

ei mulla mitään sellaista kuvitelmaa ole, eläimiä on meilläkin. mutta jos epäilyttää itseäsikin niin miksi riskeerata?

 

[Tinttamooses7]

Myös mä luulen että alkaa ihan automaattisesti teillä sujumaan koirien ja vauvan yhteiselo
Toivotaan ainakin,meillä on ainakin sujunut...ja olen myös itse huomannut miten osa lapsista kohtelee koiria ja muitakin eläimiä,ja sitten ihmetellään kun koira murisee ,kissa raapaisee tms.

 

[vieras]

ei mulla mitään sellaista kuvitelmaa ole, eläimiä on meilläkin. mutta jos epäilyttää itseäsikin niin miksi riskeerata?

No tottakai mietin asiaa, kun koirat eivät ole lapsiin tottuneet / eivät niistä piittaa ja kun on tuon kolmisen kertaa käynyt tuommoinen tilanne koirien ja tuttavan taaperon välillä...Mutta ei se mielestäni vielä mikään sellainen tilanne ole, että koirista luopuminen pitäisi tulla ajankohtaiseksi =).

 

[vieras]

Myös mä luulen että alkaa ihan automaattisesti teillä sujumaan koirien ja vauvan yhteiselo
Toivotaan ainakin,meillä on ainakin sujunut...ja olen myös itse huomannut miten osa lapsista kohtelee koiria ja muitakin eläimiä,ja sitten ihmetellään kun koira murisee ,kissa raapaisee tms.

Kumpa alkaisikin. Ja pitää vaan itsekin muistaa huomioida koiria kuten ennenkin, ettivät yhdistä vauvan tuloa siihen, että heitä ei enää huomata entiseen malliin .

Onko muuten kaikki taaperot tuollaisia, että repivät turkista ja koittavat salavihkaa kiusata eläintä, onko se siis taaperolle luontaista? Vai onko vain minun tuttavapiirissäni näitä kauhutaaperoita?

 

[Tiinuliini]

[

Kumpa alkaisikin. Ja pitää vaan itsekin muistaa huomioida koiria kuten ennenkin, ettivät yhdistä vauvan tuloa siihen, että heitä ei enää huomata entiseen malliin .

Onko muuten kaikki taaperot tuollaisia, että repivät turkista ja koittavat salavihkaa kiusata eläintä, onko se siis taaperolle luontaista? Vai onko vain minun tuttavapiirissäni näitä kauhutaaperoita?

Mä luulen, että lapset tarttuu mielellään koiraan kiinni eivätkä ymmärrä voimaansa tai sitä miltä tuntuu kun turkkia revitään. Toivon ainakin etteivät lapset tahallaan satuta koiraa tai muita eläimiä :/

Ihmettelen kuitenkin mikseivät vanhemmat puutu siihen kuinka eläimiä kohdellaan. Itse olen joutunut sanomaan ventovieraille lapsille useinkin ettei koiraa voi tulla silittämään jos ei ole saanut lupaa tai että koiraa ei saa vetää korvista/hännästä

 

[shihtzu]

Itse olen ainakin sen huomannut, että nuo omat koirat ovat ainakin tottuneet tuohon vauvaa sen kasvaessa ja se on osa tätä heidän laumaansa.
Kaikkein tärkeintä on että ne koirat saavat olla koko ajan osa sitä laumaa ja niitä ei eristetä ja pidetä erossa siitä lapsesta, ja itse pysytään rauhallisena, sillä jos itse pelkää ja panikoi, niin tottahan koira sen vaistoaa ja toimiikin sitten sen mukaisesti.
Meillä tuo vanhin uros oli alkuun sellainen, että kun vauva huusi, niin koira meni vauvan viereen ja alkoi komentamaan sitä vauvaa, sitä ihan selvästi häiritsi se itku, mutta aika nopeasti se jäi pois.

 

[shihtzu]

Kyllä meillä tuo poika yrittää karvoista koiria repiä, tosin meillä on vasta opetusvaiheessa tuo että repiä ei saa, poitsu vaan ei oikein hallitse voimiaan vielä ja ottaa vähän turhan kovakouraisesti kiinni, mutta onneksi nuo meidän koirat eivät ole asiasta moksiskaan, kävelevät vaan paikalta pois.

 

[vieras]

Ihmettelen kuitenkin mikseivät vanhemmat puutu siihen kuinka eläimiä kohdellaan. Itse olen joutunut sanomaan ventovieraille lapsille useinkin ettei koiraa voi tulla silittämään jos ei ole saanut lupaa tai että koiraa ei saa vetää korvista/hännästä

Niimpä . Ensin ei kielletä taaperoa ottamasta liian rajusti kiinni / opeteta kuinka silitetään nätisti, mutta sitten kyllä ollaan kiukkuisina huutamassa jos koira älähtääkin.

 

[Makika]

Mun vanhemmilla on koira joka on aina kammonnut lapsia (pentuna kiusattu). Aluksi murisi jos meidän tenava meni lähellekään, mutta nyt kun niitä on kaks, se ei sano enää mitään, paitsi jos liian kovasti ruvetaan tallomaan. On toki jo vanhakin ja tuntee arvonsa. Uskoisin, että teillä sujuu hyvin kun koirat saavat sopeutua pikkuhiljaa, lapsihan aluksi vaan olla möllöttelee.

 

[vieras]

Myös mä luulen että alkaa ihan automaattisesti teillä sujumaan koirien ja vauvan yhteiselo
Toivotaan ainakin,meillä on ainakin sujunut...ja olen myös itse huomannut miten osa lapsista kohtelee koiria ja muitakin eläimiä,ja sitten ihmetellään kun koira murisee ,kissa raapaisee tms.

Kumpa alkaisikin. Ja pitää vaan itsekin muistaa huomioida koiria kuten ennenkin, ettivät yhdistä vauvan tuloa siihen, että heitä ei enää huomata entiseen malliin .

Onko muuten kaikki taaperot tuollaisia, että repivät turkista ja koittavat salavihkaa kiusata eläintä, onko se siis taaperolle luontaista? Vai onko vain minun tuttavapiirissäni näitä kauhutaaperoita?

Ei kaikki taaperot ole tuollasia. Meiltä löytyy kumpaakin sorttia ja ihan alusta pitäen on opetettu miten eläinten kanssa ollaan, miten silitetään nätisti jne. Toinen jahtaa, retuttaa, vetää hännästä tai tassusta heti kun silmä välttää ja on asiassa jäähyllä usean kerran päivässä :headwall: Osaa toki myös olla nätisti, kun vaan malttaisi. Toinen (nuorempi) on ihan eri maata. Ei jahtaa eläimiä ollenkaan ja silittää nätisti, eikä härnää niitä.Alle 1 vuotiaana otti välillä vahingossa liian kovasti kiinni joskus kun ei vielä osannut hallita voiman käyttöä.

 

[jep]

kun koira tietää paikkansa niin ei se mitään perheenjäsenilleen tee. koira kyllä kunnioittaa laumaansa jos ei sitten ole jo päässyt niskan päälle. uskon että kaikki sujuu!

 

[vieras jatkaa]

Myös mä luulen että alkaa ihan automaattisesti teillä sujumaan koirien ja vauvan yhteiselo
Toivotaan ainakin,meillä on ainakin sujunut...ja olen myös itse huomannut miten osa lapsista kohtelee koiria ja muitakin eläimiä,ja sitten ihmetellään kun koira murisee ,kissa raapaisee tms.

Kumpa alkaisikin. Ja pitää vaan itsekin muistaa huomioida koiria kuten ennenkin, ettivät yhdistä vauvan tuloa siihen, että heitä ei enää huomata entiseen malliin .

Onko muuten kaikki taaperot tuollaisia, että repivät turkista ja koittavat salavihkaa kiusata eläintä, onko se siis taaperolle luontaista? Vai onko vain minun tuttavapiirissäni näitä kauhutaaperoita?

Ei kaikki taaperot ole tuollasia. Meiltä löytyy kumpaakin sorttia ja ihan alusta pitäen on opetettu miten eläinten kanssa ollaan, miten silitetään nätisti jne. Toinen jahtaa, retuttaa, vetää hännästä tai tassusta heti kun silmä välttää ja on asiassa jäähyllä usean kerran päivässä :headwall: Osaa toki myös olla nätisti, kun vaan malttaisi. Toinen (nuorempi) on ihan eri maata. Ei jahtaa eläimiä ollenkaan ja silittää nätisti, eikä härnää niitä.Alle 1 vuotiaana otti välillä vahingossa liian kovasti kiinni joskus kun ei vielä osannut hallita voiman käyttöä.

kannattaa katsoa että koirilla on joku paika mihin voivat vetäytyä turvaan. Siis sijoittaa koiran peti niin että lapsi ei oikeasti pääse sinne. Meillä kissat nyt pääsee aina jonnekin niin korkealle että ovat lapsen ulottumattomissa, mutta toiselle koiralle jouduttiin tosissaan miettimään paikkaa missä on turvassa riiviöltä. Toinen koira nyt ei lapsista mitään välitäkään. Ei edes heränny siihen että vauva konttas yli

 

[vieras ap]

kannattaa katsoa että koirilla on joku paika mihin voivat vetäytyä turvaan. Siis sijoittaa koiran peti niin että lapsi ei oikeasti pääse sinne. Meillä kissat nyt pääsee aina jonnekin niin korkealle että ovat lapsen ulottumattomissa, mutta toiselle koiralle jouduttiin tosissaan miettimään paikkaa missä on turvassa riiviöltä. Toinen koira nyt ei lapsista mitään välitäkään. Ei edes heränny siihen että vauva konttas yli

Tämä oli muuten ihan hyvä pointti, vaikkei vielä ihan ajankohtainen. Kuluu ainakin yli vuosi, ennenkuin lapsi liikkuu yhtään mihinkään , mutta edessä se kumminkin jossain vaiheessa on.

Sitä vaan joutuu niin tuhatta asiaa miettimään tässä kun vauva tulee ja arki kuitenkin muuttuu monella tapaa konkreettisesti.

 

[Jijope]

Meillä kaksi kultaista noutajaa (uroksia). Esikoisen tultua perheeseen, olivat 2v ja 3v. Alussa pelkäsivät vauvaa ja kun lapsi alkoi liikkua, toinen lähti aina karkuun ja toinen muutaman kerran murisi uhkaavasti jos poika meni liian lähelle. Pelkäsin jo että joudumme koirat laittamaan pois. Tosi tarkka olin, etteivät olleet hetkeäkään keskenään. Enkä tietenkään antanut pojan kiusata koiria ja taas jos koira murisi ilman kunnon syytä, niin toruin koiraa. Vähitellen (noin vuoden kuluttua) alkoivat viimein tottua poikaan ja hyväksyä laumaan. Nyt meillä kolme lasta ja koirat eivät ole enää moksiskaan, vaan selvästi pitävät lapsista. Nyt koirilla jo ikää 8v ja 9v.

 

[Kirsi]

Meillä on kaksi kääpiösnautseria. Lapsi tuli niitten jälkeen. Ei mitään ongelmia ole ollut. Koirat tottuvat omaan lapseen. Meillä koirat menevät omiin nurkkiinsa nukkumaan, kun haluavat olla rauhassa. Ja kun vauva tulee ja tottuu alusta pitäen koiriin, se ei ole tippaakaan kiinnostunut niistä. Meillä tyttö ei koske koiriin ollenkaan, ne ovat osa perhettä eikä niitä sillai erikseen ihmetellä ja ronkita. Kerran tyttö kyllä yritti 1-vuotiaana pestä toisen koiran hampaita omalla harjallaan ja repi väkisin parrasta, niin koira vaan kiltisti möllötti ronkittavana - ei kyllä mitenkään nauttinut toimenpiteestä...

Mutta, kuten sanottu, lapsi ei kiinnostu koirista, kun ne ovat osa sen arkipäivää. Ja lapsi ymmärtää puhetta, kun sanoo, että ei saa nyppiä ja paukuttaa, eikä kipolle saa mennä.

 

[kirsi]

oon kuullu ainaki et nuo koira-vauva ongelmat voi ratkaista koirakouluttajan avulla. suosittelen pertti vilanderia (koiran korjaus kirja)

Siis mikä ongelma tässä on? Perhe kasvaa ja kaikki sopeutuvat. Oma lauma on oma lauma, oli siellä sitten koiria tai lapsia.

--

ja toinen asia. Mä en käsitä, miten jotkut ovat niin saamattomia hysteerikkoja, että menevät ja luopuvat koirasta lapsen vuoksi(?) Maailman sivun on perheissä ollut eläimiä. Näin myös meillä ja koirilla on hyvät oltavat ja riittävästi lenkkiä myös lapsen tulon jälkeen, vaikka marssijärjestys meneekin uusiksi.

 

[vieras ap]

Meillä on kaksi kääpiösnautseria. Lapsi tuli niitten jälkeen. Ei mitään ongelmia ole ollut. Koirat tottuvat omaan lapseen. Meillä koirat menevät omiin nurkkiinsa nukkumaan, kun haluavat olla rauhassa. Ja kun vauva tulee ja tottuu alusta pitäen koiriin, se ei ole tippaakaan kiinnostunut niistä. Meillä tyttö ei koske koiriin ollenkaan, ne ovat osa perhettä eikä niitä sillai erikseen ihmetellä ja ronkita. Kerran tyttö kyllä yritti 1-vuotiaana pestä toisen koiran hampaita omalla harjallaan ja repi väkisin parrasta, niin koira vaan kiltisti möllötti ronkittavana - ei kyllä mitenkään nauttinut toimenpiteestä...

Mutta, kuten sanottu, lapsi ei kiinnostu koirista, kun ne ovat osa sen arkipäivää. Ja lapsi ymmärtää puhetta, kun sanoo, että ei saa nyppiä ja paukuttaa, eikä kipolle saa mennä.

Näin minäkin ole noissa mainitsemissani tapauksissa ajatellut, tai siis niiden jälkeen. Kyseiset taaperot eivät ole tottuneet koiriin vaikka toisella perheellä koira onkin, se on paljon ulkona ja muutenkin tyrkätty taka-alalle vauvan tultua taloon .

Mutta jos ja kun lapsi huomaa, että eläin on osa perhettä, aina siinä, niin mielenkiinto ei ole lainkaan niin kovaa kuin lapsella, jolla ei kotona koiraa ole tai sitä jokapäivä nää.

 

[vieras edelleen]

kannattaa katsoa että koirilla on joku paika mihin voivat vetäytyä turvaan. Siis sijoittaa koiran peti niin että lapsi ei oikeasti pääse sinne. Meillä kissat nyt pääsee aina jonnekin niin korkealle että ovat lapsen ulottumattomissa, mutta toiselle koiralle jouduttiin tosissaan miettimään paikkaa missä on turvassa riiviöltä. Toinen koira nyt ei lapsista mitään välitäkään. Ei edes heränny siihen että vauva konttas yli

Tämä oli muuten ihan hyvä pointti, vaikkei vielä ihan ajankohtainen. Kuluu ainakin yli vuosi, ennenkuin lapsi liikkuu yhtään mihinkään , mutta edessä se kumminkin jossain vaiheessa on.

Sitä vaan joutuu niin tuhatta asiaa miettimään tässä kun vauva tulee ja arki kuitenkin muuttuu monella tapaa konkreettisesti.

juu mut koirille on helpompi jos niiden peti on jo ajoissa sijoitettu mahdollisesti uuteen paikkaan, etteivät "joudu pois lapsen tieltä"
Meillä tuo toinen edelleen makaa sitkeästi olkkarin oviaukossa, kun on aina siinä nukkunukin, mut ei ole lapsista moksiskaan, eikä lapsetkaan niin kiinnostu siitä, kun se ei lähde karkuun