kertokaas hyvät naiset että miksi?

ehkä mä vaan ootan jotain hyvää syytä (niit ois kyl jo nyt). ja voi se on se kasvatus, mut ainakin silleen et kun tahdon on sanottu niin kaikki pitäis kestää... :ashamed:
miks sitä en tiiä :|

 

sitäkään en ymmärrä kun jatketaan "lasten takia". itse ainakin aikanaan kärsin siitä, kun näin miten isä hakkasi äitiä ja joi minkä ehti. Heidän eronsa olisi varmasti ollut helpompi ja olisi jättänyt vähemmän traumoja.

Peesaan isosti. Mun mielestä ne naiset, jotka käyttää lasta tekosyynä jäädä perhehelvettiin ja antavat kaiken paskan anteeksi ja antavat lasten nähdä/kuulla/aistia sitä perse-elämää ovat xxxxxx. Kyllä naisen pitäis olla sen verran vahva, että edes lasten tähden lähtee. Ja vaikka lapset sanois, että älkää erotko, lähtis silti, koska lapset yleensä a) pelkää muutoksia ja ovat turtuneet siihen epäluonnolliseen olotilaan (pelkoon, odotukseen, jännittyneisyyteen) b) ovat haavoitettuja jo sisältä ja pelkäävät että vielä pahempi tulevaisuus odottaa jos erotaan, vaikka se olisi vain hyväksi c) ovat lojaaleja vanhemmilleen, vaikka ne hakkaisivat toisiaan ja lastaan, jättäisivät heitteille jne.
Niin ja jos joku epäilee, niin tiedän todella mistä puhun, enkä kunnioita näitä läheisriippuvaisia naisia tipan tippaa.

 

Ei ole aina niin yksinkertaista myöskään järjestää käytännön asioita, siksi pakko jäädä siihen huonoon suhteeseen. Meillä esim. se tilanne, etteä eroa vaikeaa järjestää

miksi teillä olisi vaikeampi järjestää eroa kun toisilla ihmisillä? enkä kysy tätä pahalla.. haluaisin vain oikeasti oppia ymmärtämään..

Talo ei ole myyntikunnossa vielä aikoihin, paljon muita velkoja, tulevaisuus pelottaa...

 

Ei ole aina niin yksinkertaista myöskään järjestää käytännön asioita, siksi pakko jäädä siihen huonoon suhteeseen. Meillä esim. se tilanne, etteä eroa vaikeaa järjestää

miksi teillä olisi vaikeampi järjestää eroa kun toisilla ihmisillä? enkä kysy tätä pahalla.. haluaisin vain oikeasti oppia ymmärtämään..

Talo ei ole myyntikunnossa vielä aikoihin, paljon muita velkoja, tulevaisuus pelottaa...

käske ukon jäädä hoitamaan taloa ja lähde itse pois! jos alkaa valitus niin sano että olisi miettinyt sitä aiemmin!

 

Se on niin helppoa huudella sieltä viereisestä pöydästä, kun ei ole itse elämässä sitä elämää.

Näinpä. :/

 

Ei ole aina niin yksinkertaista myöskään järjestää käytännön asioita, siksi pakko jäädä siihen huonoon suhteeseen. Meillä esim. se tilanne, etteä eroa vaikeaa järjestää

miksi teillä olisi vaikeampi järjestää eroa kun toisilla ihmisillä? enkä kysy tätä pahalla.. haluaisin vain oikeasti oppia ymmärtämään..

Talo ei ole myyntikunnossa vielä aikoihin, paljon muita velkoja, tulevaisuus pelottaa...

käske ukon jäädä hoitamaan taloa ja lähde itse pois! jos alkaa valitus niin sano että olisi miettinyt sitä aiemmin!

Ei sitä niin vaan lähdetä, kun ei oo varaa kahteen asuntoon. Muuten ehkä

 

meillä ei hakata, me ei ees riidellä lastan nähden tai kuullen enää, meiän perhe-elämä on ollut alusta asti jo erikoista joten lapset ovat niin tottuneita. ja kun meillä ainakin on vaihtelevaa, nyt on taas jonkin aikaa ollut hyvä kausi, vaikka ukko menikin baariin tänään :headwall:
en tiiä, kait sitä on vain niin tottunut.... ja tarviin sen konkreettisen syyn!!!!!!

 

Ei ole aina niin yksinkertaista myöskään järjestää käytännön asioita, siksi pakko jäädä siihen huonoon suhteeseen. Meillä esim. se tilanne, etteä eroa vaikeaa järjestää

miksi teillä olisi vaikeampi järjestää eroa kun toisilla ihmisillä? enkä kysy tätä pahalla.. haluaisin vain oikeasti oppia ymmärtämään..

Talo ei ole myyntikunnossa vielä aikoihin, paljon muita velkoja, tulevaisuus pelottaa...

käske ukon jäädä hoitamaan taloa ja lähde itse pois! jos alkaa valitus niin sano että olisi miettinyt sitä aiemmin!

Ei sitä niin vaan lähdetä, kun ei oo varaa kahteen asuntoon. Muuten ehkä

pelkkiä tekosyitä.. ei millään pahalla. moni muukin on selvinnyt vastaavassa tilanteessa.

 

Ei ole aina niin yksinkertaista myöskään järjestää käytännön asioita, siksi pakko jäädä siihen huonoon suhteeseen. Meillä esim. se tilanne, etteä eroa vaikeaa järjestää

miksi teillä olisi vaikeampi järjestää eroa kun toisilla ihmisillä? enkä kysy tätä pahalla.. haluaisin vain oikeasti oppia ymmärtämään..

Talo ei ole myyntikunnossa vielä aikoihin, paljon muita velkoja, tulevaisuus pelottaa...

käske ukon jäädä hoitamaan taloa ja lähde itse pois! jos alkaa valitus niin sano että olisi miettinyt sitä aiemmin!

Ei sitä niin vaan lähdetä, kun ei oo varaa kahteen asuntoon. Muuten ehkä

pelkkiä tekosyitä.. ei millään pahalla. moni muukin on selvinnyt vastaavassa tilanteessa.

 

Se on niin helppoa huudella sieltä viereisestä pöydästä, kun ei ole itse elämässä sitä elämää.

Peesailen.
Se on niin helppoa sivusta katselijan sanoa :/

Tämä on niin totta. Eräälle ystävälleni sanoinkin aina että kun hän on valmis jättämään kurjan avioliittonsa niin sitten tulee ero. Näin kävi monta vuotta kesti "paskaa" elämää mutta irti pääsi kun oli valmis.
Nykyjään kun puhumme hänen entisestä elämästään hän sanookin että oli ihanaa kun en patistannut/tuominnut häntä kun ei lähtennyt ennenkuin oli siihen valmis.

 

Ei ole aina niin yksinkertaista myöskään järjestää käytännön asioita, siksi pakko jäädä siihen huonoon suhteeseen. Meillä esim. se tilanne, etteä eroa vaikeaa järjestää

miksi teillä olisi vaikeampi järjestää eroa kun toisilla ihmisillä? enkä kysy tätä pahalla.. haluaisin vain oikeasti oppia ymmärtämään..

Talo ei ole myyntikunnossa vielä aikoihin, paljon muita velkoja, tulevaisuus pelottaa...

käske ukon jäädä hoitamaan taloa ja lähde itse pois! jos alkaa valitus niin sano että olisi miettinyt sitä aiemmin!

Ei sitä niin vaan lähdetä, kun ei oo varaa kahteen asuntoon. Muuten ehkä

pelkkiä tekosyitä.. ei millään pahalla. moni muukin on selvinnyt vastaavassa tilanteessa.

Yritäs ite maksella sekä asuntolainaa että vuokraa uudesta asunnosta, ei tuu onnistumaan...

 

meillä ei hakata, me ei ees riidellä lastan nähden tai kuullen enää, meiän perhe-elämä on ollut alusta asti jo erikoista joten lapset ovat niin tottuneita. ja kun meillä ainakin on vaihtelevaa, nyt on taas jonkin aikaa ollut hyvä kausi, vaikka ukko menikin baariin tänään :headwall:
en tiiä, kait sitä on vain niin tottunut.... ja tarviin sen konkreettisen syyn!!!!!!

Tottuneita mihin? Alkoholismiin? Lyömiseen? Ajattele kuitenkin hetki. Haluatko lapsesi oppivan, että alkoholismi tai perheväkivalta on normaali olotila, toista ei tarvitse kunnioittaa, eikä omaa itseäänkään niin paljon, että elämä olisi toisenlaista? Eikö siinä, että katkaisee ketjun ole jo konkreettinen syy?

 

En pysynyt vaan lähdin lopulta.

 

Luin tämän ketjun ja alkoi itkettämään.
Itse elän väkivaltaisen,erittäin arvaamattoman miehen kanssa. Latelee tappo uhkauksia jne.
Kuten moni sanoi, sitä ei vain pysty lähtemään..eikä tämä aina ollut tälläistä,ikinä en olisi voinut uskoa.
En saa , vielä, lähdettyä..koko itsetunto on poljettu, ja vaikka se nyt niiden korvissa kuullostaa hullulta jotka eivät ole kokenut niin harmittaa että koko elämä menee..muuttaa vuokra kämppään lasten kanssa, kaikki haaveet ja toiveet menee..koti johon on tehnyt sen kodin..ehjä perhe..se että ei ollutkaan mitään kun joku voi tehdä minulle näin...ja se , että jos lähden niin mun on annettava minun(meidän)lapset sille vaikka se ei ikinä niitä nyt hoida tms.. annettava sille ja pelättävä satuttaako lapsia kun en ole näkemässä..odottaa pelko kurkussa niitä päiviä...istua yksin asunnossa odottamassa lapsia kotiin...pelkään myös että järjestää loppu elämästäni helvettiä..käy jossain päälle..ja uuden naisen on heti luvannut hankkia..

 

Ei ole aina niin yksinkertaista myöskään järjestää käytännön asioita, siksi pakko jäädä siihen huonoon suhteeseen. Meillä esim. se tilanne, etteä eroa vaikeaa järjestää

miksi teillä olisi vaikeampi järjestää eroa kun toisilla ihmisillä? enkä kysy tätä pahalla.. haluaisin vain oikeasti oppia ymmärtämään..

Talo ei ole myyntikunnossa vielä aikoihin, paljon muita velkoja, tulevaisuus pelottaa...

käske ukon jäädä hoitamaan taloa ja lähde itse pois! jos alkaa valitus niin sano että olisi miettinyt sitä aiemmin!

Ei sitä niin vaan lähdetä, kun ei oo varaa kahteen asuntoon. Muuten ehkä

pelkkiä tekosyitä.. ei millään pahalla. moni muukin on selvinnyt vastaavassa tilanteessa.

Yritäs ite maksella sekä asuntolainaa että vuokraa uudesta asunnosta, ei tuu onnistumaan...

eräs erittäin läheinen ihminen tekee näin juuri tällä hetkellä ja tiedän ettei se todellakaan ole helppoa, mutta se on mahdollista. eli se ei todellakaan ole syy olla paskassa suhteessa. eikä se asuntolaina ole varmasti pelkästään sinun vastuullasi?

 

Vastasin just Timpan samantyyppiseen ketjuun, joten kopsaan vastauksen tänne...

Monesti lähtemättömyyden syinä on pelko, pelko olla omillaan. Huono itsetunto jo tulikin, toinen on saanut poljettua toisen jalkoihinsa ja voi tehdä tälle ihan mitä haluaa. Välillä tulee hyviä hetkiä, jotka antavat toivoa paremmasta aina seuraavaan lyöntiin saakka. Kynnys antaa anteeksi (ja lähteminen vaikeutuu) madaltuu koko ajan: Jos kerta annoin anteeksi hiuksista kiskomisen, niin samahan se on jos lyö avokämmenellä poskelle, löi vaan kerran nyrkillä eihän se nyt niin paha ole...

Jostain kuulin, että eroaminen väkivaltaisesta suhteesta, oli se henkisesti tai sitten fyysisesti, kestää useamman eroyrityksen ajan. Nämä yritykset voi tapahtua esim. vain ajatellen: nyt kyllä lähden.

 

Luin tämän ketjun ja alkoi itkettämään.
Itse elän väkivaltaisen,erittäin arvaamattoman miehen kanssa. Latelee tappo uhkauksia jne.
Kuten moni sanoi, sitä ei vain pysty lähtemään..eikä tämä aina ollut tälläistä,ikinä en olisi voinut uskoa.
En saa , vielä, lähdettyä..koko itsetunto on poljettu, ja vaikka se nyt niiden korvissa kuullostaa hullulta jotka eivät ole kokenut niin harmittaa että koko elämä menee..muuttaa vuokra kämppään lasten kanssa, kaikki haaveet ja toiveet menee..koti johon on tehnyt sen kodin..ehjä perhe..se että ei ollutkaan mitään kun joku voi tehdä minulle näin...ja se , että jos lähden niin mun on annettava minun(meidän)lapset sille vaikka se ei ikinä niitä nyt hoida tms.. annettava sille ja pelättävä satuttaako lapsia kun en ole näkemässä..odottaa pelko kurkussa niitä päiviä...istua yksin asunnossa odottamassa lapsia kotiin...pelkään myös että järjestää loppu elämästäni helvettiä..käy jossain päälle..ja uuden naisen on heti luvannut hankkia..

Sitä uutta naista ei ainakaan käy kateeksi ja kunhan pääset omillesi huomaat, että elämä voi olla toisenlaista. Voit jopa löytää jotain parempaa. Ehjä perhe ei kuulosta hyvältä kun lukee millaisella se miehesi sinua uhkailee ja minkälaista elämäsi itsetunto poljettuna on.

 

Kuule ap

ei ne asiat ole noin yksinkertaisia.
Jos on täysissä ruumiin ja sielun voimissaan, niin ei silloin siihen suhteeseen jää.
Väkivalta ei ole koskaan pelkästään fyysistä väkivaltaa, vaan myös henkistä.
Kun sä kuuntelet kerta toisensa jälkeen alistamisa, manipulointia, pelottelua, uhkailuja: sä et uskalla tehdä mitään! Sä et pysty, et kykene, et uskalla. Ja lopulta alat itsekin uskomaan siihen mitä se hakkaava ukko sanoo: että kaikki on vaan sun vikaa, sun oman pienen pään kuvitelmia ja että kukaan muu ei ole niin sairas päästään kuin sä ite. Ja että jos lähdet, kuolet itse/lapset/ suku/jne.

Asiat eivät ole mustavalkoisia.

 

Ei ole aina niin yksinkertaista myöskään järjestää käytännön asioita, siksi pakko jäädä siihen huonoon suhteeseen. Meillä esim. se tilanne, etteä eroa vaikeaa järjestää

peesaan ja :hug: :hug:

Peesaan myös! Uskomattoman helppoa toiselle selittää "Jätä se sika!" tiedän kokemuksesta.MUTTA sen sijan jättäminen ei todellakaan ole niin,et heippa vaan. Varsinkaan jos ei ole sitä isi-äidin kotia jonne palata. Oikeesti erossa ja raha-asioiden selvittelyissä,asunnon hommaamisessa ON iso työ ja prosessi joat ei henkisen lamaannuksen aikana pienten lasten kanssa yksinkertaisesti JAKSA tuosta vain tehdäkään. Se vaatii aikamoista energiaa jonka juoppo mies osaa kyllä viedä mennessään. Te joilla tuttuja tällaisessa jamassa niin auttakaa ihmeessä muutoinkin kuin vaan sanomalla hienoja jättämisen korulauseiat. Ottakaa lapset hoitoon siksi aikka,että äiti pääsee asuntotoimistoon,kelaan,sossuun,maistraattiin,pankkiin jne. jne.

 

Ei ole aina niin yksinkertaista myöskään järjestää käytännön asioita, siksi pakko jäädä siihen huonoon suhteeseen. Meillä esim. se tilanne, etteä eroa vaikeaa järjestää

peesaan ja :hug: :hug:

Peesaan myös! Uskomattoman helppoa toiselle selittää "Jätä se sika!" tiedän kokemuksesta.MUTTA sen sijan jättäminen ei todellakaan ole niin,et heippa vaan. Varsinkaan jos ei ole sitä isi-äidin kotia jonne palata. Oikeesti erossa ja raha-asioiden selvittelyissä,asunnon hommaamisessa ON iso työ ja prosessi joat ei henkisen lamaannuksen aikana pienten lasten kanssa yksinkertaisesti JAKSA tuosta vain tehdäkään. Se vaatii aikamoista energiaa jonka juoppo mies osaa kyllä viedä mennessään. Te joilla tuttuja tällaisessa jamassa niin auttakaa ihmeessä muutoinkin kuin vaan sanomalla hienoja jättämisen korulauseiat. Ottakaa lapset hoitoon siksi aikka,että äiti pääsee asuntotoimistoon,kelaan,sossuun,maistraattiin,pankkiin jne. jne.

näin juuri :hug:

 

Kuule ap

ei ne asiat ole noin yksinkertaisia.
Jos on täysissä ruumiin ja sielun voimissaan, niin ei silloin siihen suhteeseen jää.
Väkivalta ei ole koskaan pelkästään fyysistä väkivaltaa, vaan myös henkistä.
Kun sä kuuntelet kerta toisensa jälkeen alistamisa, manipulointia, pelottelua, uhkailuja: sä et uskalla tehdä mitään! Sä et pysty, et kykene, et uskalla. Ja lopulta alat itsekin uskomaan siihen mitä se hakkaava ukko sanoo: että kaikki on vaan sun vikaa, sun oman pienen pään kuvitelmia ja että kukaan muu ei ole niin sairas päästään kuin sä ite. Ja että jos lähdet, kuolet itse/lapset/ suku/jne.

Asiat eivät ole mustavalkoisia.

kuinka 'helpottavaa' oli lukea tämä!!!mies aina sanoo että kaikki minun vikaa, ei hän ole lyönyt,keksin kaiken..olen hullu...mä olen sen pilannut,minä teen henkistä väkivaltaa jnejne. uhkailu,pelottelu,kiristys jne...tiedän etten ole ainut jota hakataan,mutta kun tuon puheetkin on niin sairaita..käskee minun mennä hoitoon.

 

niin mun on annettava minun(meidän)lapset sille vaikka se ei ikinä niitä nyt hoida tms.. annettava sille ja pelättävä satuttaako lapsia kun en ole näkemässä..odottaa pelko kurkussa niitä päiviä...istua yksin asunnossa odottamassa lapsia kotiin...pelkään myös että järjestää loppu elämästäni helvettiä..

Tämä on just se pahin miksi en uskalla lähteä, pelko lasten puolesta...

 

Sitä uutta naista ei ainakaan käy kateeksi ja kunhan pääset omillesi huomaat, että elämä voi olla toisenlaista. Voit jopa löytää jotain parempaa. Ehjä perhe ei kuulosta hyvältä kun lukee millaisella se miehesi sinua uhkailee ja minkälaista elämäsi itsetunto poljettuna on.

[/quote]






Epäilen että tekisikö uudelle mitään?Mies itse on sanonut että olen pilannut hänet ja pari muuta hänen läheistään..että jos todellakin minä olen niin kamala.

 

Ihmismieli, se on kummallinen. Kun tarpeeksi murjotaan ja tallotaan, toiset alkavat ajatella ansaitsevansa kaiken mitä hänelle "annetaan". Syitä löytyy myös aina miksi jäädään paikoilleen, eikä lähdetä pois. Minusta on siis ihan ok kysyä MIKSI kaltoinkohdellut naiset jäävät suhteeseen, mutta ei pidä olettaa että ongelmat ratkeaisivat sitä kysymällä, saati että siihen saisi vastauksen :|

Joskus, joku pieni kipinä tai täysin pieni asia voi saada aikaan muutoksen. Ränttilasku vuokrasta tai vaikka pieni veripisara lapsesi vaatteilla. Ja tällainen herääminen on aina voitto!

tai toinen ihminen joka todella välittää :hug:

 

ja kuten joku sanoikin,sitä eroa joutuu työstämään..olen muutaman kerran katsellut kelan sivuilta mitä saan tukia, paljonko sitten palkasta jää,mitä täytyy ostaa asuntoon jne.Ja sen kymmenen kertaa ajatellut että sitten minä perkele lähden ja mädäntyköön paska omassa kusipäisyydessään!!