lapseni isä ei tapaa tytärtään hirveenkään usein. vaikka olemme spineet että tyttö menee sinne on se hänen vanhemmillaan ja mies itse juomassa. näin on jokakerta ilman poikkeusta. olen niin miljoona kertaa sanonut asiasta niin hyvällä kun pahallakin,mutta ei mitään tehoa. hän itse kivenkovaa väittää etti asia ole niin,vaan hän viettää paljon aikaa lapsenkanssa. itse sanoisin että kuukaudessa ehkä 4 tuntia ja senkin ajan on sitten kaamee krapula. miksi se kieltää koko asian? nyt sen kaveritkin on jo ruvennu puhumaan kuinka sillä menee liian lujaa ja kuinka huonosti hoitaa välit lapseensa. tyttö sanoi tänään,että olisi halunnut mennä isin kanssa mutta isi ei halunnut häntä. kamalaa kuulla kolme vuotiaalta,tai minkä ikäisltä vain. asiasta teki viä kamalemman se että tytöllä oli synttärit mitä se oli jo odotellukkin ja sitten se yks menee juomaan. samoin oli isänpäivänä. voinko mitään tehdä? tuntuu turhalta lasta ajeluttaa isälle kun se ei sille aikaa anna,mutta jos en vie saan huonon omantunnon ja mieheltä viä haukut päälle. onneks mulla on nyt ihana mies joka on ottanut tytönkin kun omakseen. häneltä saa hellyyttä ja on hyvä kasvattaja,vaikka meidän elämään tulikin kesken tytön uhman eikä koskaan ollut lasta pitänyt edes sylissä. mitenköhän mun pitäis toimia?