Kerronko raiskauksesta poikaystävälleni?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Loren
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Loren

Vieras
Olen tapaillut nyt jo jonkin aikaa aivan ihanan miehen kanssa. Olen korviani myöten rakastunut (ja hän myös?) ja yhteenmuutostakin on jo ollut puhetta. Mutta... minut raiskattiin 3 vuotta sitten. Tekijä oli tuntemani mies. Selvin päin, päiväsaikaan. Olin tapahtuneen jälkeen aivan rikki pitkän aikaa, mutta nyt koen olevani täysin "parantunut" ja päässeeni asian yli. En enää käy terapiassa. Pitäisikö minun kertoa tapahtuneesta poikaystävälleni? Haluaisitteko te tietää samanlaisessa tilanteessa? Toisaalta tuntuu, että hänellä on oikeus tietää ja olisi epäreilua ja salailua muuttaa yhteen ja muuta kertomatta. Mutta mitä jos hän ei enää kertomisen jälkeen haluakaan minua? Jos hän kokeekin minut vastenmielisenä? Paras ystäväni neuvoi olemaan kertomatta, hän uskoo kertomisen muuttavan, pilaavan suhteemme. Mutta onko minulla oikeus jättää kertomatta? Koen kyllä vahvasti, että hänellä olisi oikeus tietää. Pelkään, että isäni tulee hänelle asiasta puhumaan, mikäli suhteemme vielä vakavoituu. Isäni ei ole vieläkään päässyt asiasta kunnolla yli, olen pyytänyt häntä olemaan puhumatta asiasta kenellekään, mutta luulen ettei hän pystyisi olemaan mainitsematta siitä jotain jossain vaiheessa. Lisäksi minulle jäi tapahtuneesta kaksi hyvin näkyvää arpea, joista poikaystäväni on jo kysellyt, mutta en ole kertonut mistä ne ovat tulleet. Koen edelleen arpien kirkuvan raiskausta, vaikka eihän sitä voi niistä tietenkään nähdä.

Mitä minun teidän mielestänne pitäisi tehdä? En kaipaa hänestä terapeuttia enkä aio häntä asialla enempää kiusata. Vain kertoa mitä on tapahtunut. Seksin suhteen ei ole juurikaan ongelmia, koen ainoastaan suunnattoman kaipuuni saada suojelua ja turvallisuutta poikaystävältäni ehkä johtuvan tapahtuneesta. Ei kai se kauhean rasittavaa ole? Muuten olen ihan normaali jo. Neuvoja?
 
Sinun täytyy ihan itse päättää. Kerrot jos haluat. Tai jätät kertomatta jos et halua. Kumpaankin sinulla on oikeus.

Mitään velvollisuutta sinulla ei ole edes tehdä päätöstä kertomisesta juuri nyt. Vaikka olisittekin muutamassa yhteen.

Isällesi sanot, että pitää suunsa.

Sellaiseen, ettet enää kelpaisi, en usko. Oletko varmasti päässyt asiasta yli, jos moinen edes juolahtaa mieleesi?
 
Et loukkaa ketään, kerrot sitten tai et. Luulenpa, että jos isäsi kuitenkin jossain vaiheessa kertoo, voit sanoa, että olet tahdonvoimalla painanut muiston niin kauas, että olet oikeastaan unohttanut sen. Ei parisuhteessakaan tarvitse kaikkea kertoa. Kertoakin voit, jos haluat ja koet sen tärkeäksi.
 
Olen tapaillut nyt jo jonkin aikaa aivan ihanan miehen kanssa. Olen korviani myöten rakastunut (ja hän myös?) ja yhteenmuutostakin on jo ollut puhetta.


No onpa ihanaa, kun mies on vielä ihana (anteeksi kyynisyyteni). Mutta olet rakastunut, se ei kerro mikä tämä mies todellisuudessa on. Kerrot sitten kun rakastumisvaihe on ohi, ja todellisuus on astunut arkeenne. Tai sitten et.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Eipä niitä;11505256:
Taida nykyään olla. Sama onko pillua käytetty väkisin tai väsyttämällä.Siis kertomisella ei taida olla uutisarvoa.

Ei sillä uutisarvoa ole, mutta se jäytää, jos jättää kertomatta. Yleensä ne "miehet" häipyy, jos kertoo ja tosi miehet jää.
 
En kertoisi, koska todennäköisesti se aiheuttaisi vain vihaa ja muita negatiivisia tunteita miehessäni raiskaajaa kohtaan. Haluan suojella häntä sellaiselta. Olen päässyt asian yli ja hyvä jos sinäkin olet. Tee niin kuin hyvältä tuntuu.
 
En kertoisi, koska todennäköisesti se aiheuttaisi vain vihaa ja muita negatiivisia tunteita miehessäni raiskaajaa kohtaan. Haluan suojella häntä sellaiselta. Olen päässyt asian yli ja hyvä jos sinäkin olet. Tee niin kuin hyvältä tuntuu.

Itsesi kannalta olisi tärkeää että voit luottaa niin paljon että uskallat kertoa. Sinä yksin tiedät miten mies reagoi kai sinä hänet tunnet paremmin kuin ystäväsi.?

Mutta kertoisin vähän paloina . Sinä olet kohdannut väkivaltaa mieheltä. Josta olet saanut nuo arvet. Voit kertoa myös että väkivallan takia haluat turvaa ja luotettavuutta ehkä enemmän kuin jotkut muut. Nuo kaikki on hyvä kertoa miehelle. Ei sinun yksityiskohdilla tarvitse mässäillä . Väkivalta on väkivaltaa ja traumatisoi aina. Kyllä mies sen ymmärtää jos on vähänkin älliä.
Minä en käyttäisi sanoja raiskaus ym. Kertoisin vain riidasta jonka seuraukset ovat nämä epävarmat tunteesi ja arvet.

Itse teet päätökset toki miten ja milloin kerrot . Isäsi ei saa olla se ensimmäinen kertoja. silloin mennään metsään ja lujaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kerro sitten (jos haluat) kun suhde on todella vakaalla pohjalla. Vakautta en tarkoita kun ollaan vielä rakastumistilassa. Eli, avainkysymys; kauanko olette olleet yhdessä? Isälles sanot, jotta suu suppuun!
 
Itsesi kannalta olisi tärkeää että voit luottaa niin paljon että uskallat kertoa. Sinä yksin tiedät miten mies reagoi kai sinä hänet tunnet paremmin kuin ystäväsi.?

Mutta kertoisin vähän paloina . Sinä olet kohdannut väkivaltaa mieheltä. Josta olet saanut nuo arvet. Voit kertoa myös että väkivallan takia haluat turvaa ja luotettavuutta ehkä enemmän kuin jotkut muut. Nuo kaikki on hyvä kertoa miehelle. Ei sinun yksityiskohdilla tarvitse mässäillä . Väkivalta on väkivaltaa ja traumatisoi aina. Kyllä mies sen ymmärtää jos on vähänkin älliä.
Minä en käyttäisi sanoja raiskaus ym. Kertoisin vain riidasta jonka seuraukset ovat nämä epävarmat tunteesi ja arvet.

Itse teet päätökset toki miten ja milloin kerrot . Isäsi ei saa olla se ensimmäinen kertoja. silloin mennään metsään ja lujaa.

Minusta tässä täytyy käydä isän kanssa keskustelu nopeasti. Hänellä ei ole oikeutta kertoa ilman lupaasi tällaisia asioita sinusta. Sellainen loukkaa sinun yksityisyyttäsi ja on juridisesti ja eettisesti väärin.

Yksinkertaisesti ilmoitat, jotta kiellät häntä kertomasta asiasta kenellekään, jotta haluat itse kertoa asin silloin, kun sinusta siltä tuntuu.

Muutoin kannatan lämpimästi lainatun tektsin mukaista tapaa kertoa asiasta poikaystävällesi. Hänenkin täytyy käsittää, jotta asia on luottamuksellinen eikä sitä ole lupa kertoa eteenpäin. Että kerrot sen vain hänelle, koska luotat ja rakastat. Ja että olet jo asian kanssa sinut.
 
Viimeksi muokattu:
Asia on sinun. Kun tulee riitaa, se löytyy edestäsi. Jos tippakin on mustasukaisuutta, en ottaisi riskiä. Miksi jakaisit omaa nöyryytystä miehesi päälle? Jospa ei kestä sitä. Ei se hänelle kuulu koska siinä ei ole varsinaisesti sinusta kysymys. Joku hullu vain käytti sinua ja siinä se. Ei se sinua muutta nut yhtään.
Saman kokeneena ei tulisi mieleenkään kertoa moisia, ei ole edes oikeutta kuormittaa suhdetta tuollaisella. Isän asia se on kaikkein viimeksi. Onnea matkaan.
 
Asia on sinun. Kun tulee riitaa, se löytyy edestäsi. Jos tippakin on mustasukaisuutta, en ottaisi riskiä. Miksi jakaisit omaa nöyryytystä miehesi päälle? Jospa ei kestä sitä. Ei se hänelle kuulu koska siinä ei ole varsinaisesti sinusta kysymys. Joku hullu vain käytti sinua ja siinä se. Ei se sinua muutta nut yhtään.
Saman kokeneena ei tulisi mieleenkään kertoa moisia, ei ole edes oikeutta kuormittaa suhdetta tuollaisella. Isän asia se on kaikkein viimeksi. Onnea matkaan.
Olen aena ollu sitä mieltä, että nuoret naeset voevat olla ilo silimälle, mutta "vanhat" taas ilo korvalle.Se tuo ajattelu kehittyy iän mukana...
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän kaikki mikä vaikuttaa käytökseesi ja varmasti kummittelee mielessä taustalla olisi hyvä jakaa parisuhteessa, jos vakavalla pohjalla ollaan. Minä ainakin haluaisin tietää.
 

Similar threads

P
Viestiä
21
Luettu
660
Perhe-elämä
salaisuuksien haltijatar
S
E
Viestiä
10
Luettu
974
Perhe-elämä
tuskin lahjoista on kyse
T
P
Viestiä
4
Luettu
445
Perhe-elämä
Itsestäänselvyyshän...
I

Yhteistyössä