Meidän suurin ongelma on se, että ei ole säästöjä ollenkaan. Lasten tilillä on noin 500 lahjarahoja, noihin ei olla (vielä) kajottu. Niinä kuukausina, kun ei ole tapahtunut mitään yllättävää kuukauden lopussa on plusmiinustilanne. Seurailen kyllä muutenkin meidän menoja ja tuloja. Mutta jos se pesukone hajoaa, niin sitten ollaankin miinuksella. Ja kun niistä miehen lomautusten kestoista ei ole tietoa.
Toisaalta laskettiin, että kun palaan töihin kahden kk päästä, niin tulot nousee huomattavasti. Nyt hoitovapaalla ei mulla ole tuloja. Jos miehen lomautukset jatkuu pidempään, niin ei laiteta lapsia päiväkotiin ja säästetään siinäkin. Äitiyslomalla saan enemmän rahaa joka tapauksessa kuin nyt.
Kai sitä pitää ilmoittaa, että olen raskaana heti kun palaan töihin, niin eivät voi irtisanoa mua. Nyt mua ei ole voitu irtisanoa, kun olen ollut hoitovapaalla...
Muutamilla pienillä muutoksilla meillä jäisi kuussa useampi satanen lisää käteen, näin äsken laskeskelin. Jos ne saisin säästettyä, niin vauvan syntymän aikoihin olisi jo ihan kiva summa säästössä. Lapset meillä on vielä niin pieniä, että eivät tarvitse kalliita harrastuksia.
Ja mitä tulevaisuuden työllisyysnäkymiin tulee aina löytyy jotain työtä. Menen vaikka puhelinmyyjäksi jos muuta ei löydy. Nyt olen toimistotyössä, mutta kokemusta on kaupankin kassalta. Hkissä asutaan, miehellä on myös ravintola-alan koulutus, on nyt muissa hommissa. Ja kyllä täällä koko ajan kokkeja tunnutaan etsittävän. Ja jos ei muuta, niin sitten muutetaan vaikka Vantaalle tai vielä kauemmaksi halvempien vuokrien perässä.