Kerro: Maailman paras tunne?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kysely"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Lapsi syntyi niin nopeasti ja niin etuajassa, etten osaa sitä sanoa parhaaksi hetkeksi. Se oli ihan okei, muttei herättänyt mitään kummempia fiiliksiä. Tietty lääkkeetkin vaikutti kun kiireellisesti leikattiin. Ne onnentunteet lapseen liittyen tuli vasta kotona, keskolasta kotiutumisen jälkeen kun tajusin, että mullahan on lapsi!

Mulla lista olisi tämä, mutta järjestykseen en osaa näitä laittaa:

- Ensimmäisenä yhteisenä jouluaattona se kutkuttava onni ja jännityskin, kun mies tunnusti rakkautensa.

- Häät ja se tunne, kun kirkon ovet avattiin ja puristin miestä kädestä kun käveltiin läheisten keskeltä alttaria kohti. Se tunne, kun kaikki jännitys häipyi mikä siinä ulkopuolella vielä oli kutkuttanut, ja tuli vaan levollinen ja onnellinen olo.

- Vauvan kanssa laitoksella, kun vihdoin pääsin vauvan kanssa samalle osastolle ja vielä omaan huoneeseenkin. Kun vauva olikin yhtäkkiä siinä vieressä koko ajan, eikä tarvinnut hoitajilta pyytää lupaa ottaa omaa vauvaa syliinsä niinkuin keskolassa. Kun tajusin, että minähän olen ÄITI.

- Vauvan ensi hymy kolmen kuukauden iässä.

- Kun saa hakea lämpimän ja hyvin nukkuneen vauvan ulkoa päiväunilta. Se rakkaudentunne on ihan pakahduttava.

Kiva ketju.
 
Mulla on ollut moniakin huippuhetkiä, olenhan synnyttänyt kolme rakasta lasta. Heidän syntymähetkeen on onnentunteen lisäksi kuitenkin liittynyt aina jonkilainen huoli tulevasta, vaikka syntymähetkellä terveitä ovat olleetkin eikä mitään varsinaista isoa syytä huoleen ole ollutkaan.

Mielessä on yksi hetki menneiltä vuosilta, jolloin tunsin vain puhdasta onnea ja iloa. hetki oli hyvin arkinenenkä osaa oikein selittää mikä siitä erityisen teki. Odotin silloin esikoistani ja kävelin töihin kaunista polkua pitkin, oli kevät, aurinko paistoi puidenlehtien välistä, oli kaunista ja mahassa olevalla esikoisellani kaikki hyvin, töitä jäljellä enää vähän..Olin vain onnellinen, täysin tietämätön elämän edessä olevista haasteista.
 
Rakkaudelliset hetket <3 Esim. miehen kanssa kaulakkain lojuminen, henkevien juttelu kun lapset nukkuvat, hurman tunne kun aina uudestaan rakkauden tunne pakahduttaa sydäntä. Tai kun lasten kanssa hupattelee niin että he ovat molemmat sylissä, tai kun he yöllä laittavat posken poskea vasten ja pitävät pienillä käsillään kiinni vaikkapa äidin sormesta <3
Rakastelu, sen nautinto, henkinen ja fyysinen side, yhteenkuuluvuus, tajuton nauttiminen, rakastelun pitkittäminen, intohimo.
Työelämässä kun onnistuu jossakin tehtävässä, lyö läpi kaupat tai luo uuden, kestävän asiakassuhteen. Kun saa kiitosta.
Ne hetket kun on voinut auttaa ystävää tai perheenjäsentä.
Se tunne kun äitini on toipunut syövistään.
Ensimmäinen yö omassa talossa.
Aamu kun heräsin vaimona.
Ratsastusretki yksin kauniissa luonnossa.
Synnytysten jälkeinen helpotuksen tunne.
Se tunne kun koti on siivottu, viikonloppu alkaa, lapset nukkumassa ja on vain minä, mies ja saunan löylyt. :)
 
Viimeksi muokattu:
Se, kun viimein pääsin eroon vanhoillislestadiolaisuudesta. Siitä on jo yli 10 vuotta aikaa, mutta vieläkin tulee huumaava onnentunne, johon meinaa pakahtua. Sellainen tunne, että kokee olevansa jotenkin erityisen onnekas ja itsenäinen. Hymyilyttää ja sitä kokee selviävänsä mistä vain.
 
Se hetki ja tunne oli aivan uskomaton, kun mieheni lupasi mennä kanssani naimisiin. Sain jonkilaisen täydellisen endorfiinihumauksen. Sanoinkin miehelle, että hän teki minusta juuri maailman onnellisimman ihmisen.
 
-Lasten syntymät

-ensimmäinen kesä, kun heilastelin nykysen aviomiehen kanssa. Eräs perjantai ilta pysähdyttiin kaveriporukan kanssa ison järvenrannalle, kävelin pitkän laiturin päähän istumaan, aurinko juuri laski, mies tuli mun viereen istumaan... Ei puhuttu mitään, mutta jännitystä, ihastumista, romantiikkaa oli ilmassa NIIN PALJON! Tuo on jäänyt mieleen ja sitä haikeudella joskus muistelen...

-
 
Kun 19-vuotiaana katsoin silloista rakastettuani silmiin ja tajusin rakastavani tätä kaveria niin mielettömästi ja olevani niin rakastettu.
Se oli ensirakkaus ja päättyi monta vuotta myöhemmin, mutta sitä tunnetta ei voi unohtaa. Se oli semmoinen hurja ja kaikenkattava tunne sillä hetkellä. Ja vaikka ehkä en sitten oikeesti pystynyt rakastamaan kaikkea siinä ihmisessä mitä myöhemmin tuli, eikä ehkä hänkään minussa, niin semmoisen yhden hetken muistan kuitenkin, kun tunne oli niin hurja ja voimakas että sen yli ei ole helppo mennä.

Saman jätkän kanssa oli muuten myös myöhemmin isoja hyviä tunteita, varsinkin kun se tuli intistä lomille.

Oman lapsen syliin saadessa tunteet on olleet parhautta, kokenut sen kahdesti. Yöt kahden keskenään, rakas mies nukkumassa lähellä, lapsi katsoo rinnalta suoraan silmiin... luulen että parempaa ei ole eikä tule, koskaan.

Nykyrakkaan kanssa, kun tajuttiin katsellessamme yksissä pyöreissä synttärijuhlissa, että meille jäänyt porukka pyöri ja jutteli keskenään: oli meidän lapset, toisen lapsenlapsia, molempien sisarukset puolisoineen ja mun vanhemmat. Että saatiin yhteen tää perhe, vielä myöhäisellä iällä. Oma rakkaus oli jo pureskeltu, käsitelty ja kieritelty kaikenlaisissa testeissä - mutta että meidän yhteisö oli pystynyt kumminkin muutaman vuoden kuluessa muodostumaan oikeasti yhteisöksi vaikka ollaan ns. myöhäisen iän uusperhe: siitä vaan voi tuntea syvää kiitollisuutta.

Neljäs paras tunne: kun sain eräänlaisen tappavan kohtauksen, josta kumminkin selvisin, en viitsi tarkemmin kertoa. Kun olin selvinnyt, en enää koskaan tunne tarvetta kuolla, en tunne tarvetta lopettaa elämistä vaikka vituttaa, en sure sitä mikä jää saavuttamatta vammautumiseni vuoksi. Olen onnellinen siitä että elän, ja haluan elää joka hetki ja nähdä huomisen päivän: suruineen, pettymyksineen, vitutuksineen, huolineen, iloineen, hajuineen, makuineen, nauruineen, ihmetyksineen. Arkineen.
 
  • Tykkää
Reactions: avojaloin
Paras tunne on ollut silloin, kun joku asia, jonka ei ole uskonut toteutuvan, toteutuu sittenkin. Ei sen tarvitse olla mitään suurta. Se on riittänyt, että on vaikka nukkunut ihanan ihmisen kainalossa. Kun on ensin luullut, ettei sitä tule koskaan tapahtumaan.
 

Similar threads

Yhteistyössä