Kerro: Maailman paras tunne?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kysely"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kai se on ihastuminen/rakastuminen ja kun saa tietää, että toinen tuntee samoin.
Tai muka-tuntee, joka tapauksessa se on sellainen pakahduttava onnentunne. :D

Lapsen syntymä oli taas ihan eri tavalla, se oli sellaista seesteistä onnea, ei tunteena läheskään niin voimakas.
 
Synnyttäminen. Se on vaan niin hienoa.

Synnytyksen jälkeinen superenerginen "olen pilvessä!"- fiilis on myös mahtavaa.

Ikuisesti mielessä on myös eräs kesäinen ilta kun Turkissa asuin. Minä, ystävät, moottoripyörät, kuuma kesäyö, vuoristotie, vauhti, huolettomuus, yhteenkuuluvuuden tunne, vapaus...se oli jotain niin uskomattoman mahtavaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Ultramariini
En osaa nimetä mitään yksittäistä hetkeä, joka olisi aivan ylitse muiden- paitsi lasten syntymä, mutta sitä tunnetta en voi verrata mihinkään muuhun.
Mutta sellaisia pieniä ohikiitäviä täyden onnen tunteita tulee aina joskus. Sellasia, joissa kaikki, aivan kaikki, tuntuu juuri sillä hetkellä olevan hyvin. Sellaisia täydellisyyssekunteja, joita voi tulla keskellä arkea- silloin kun oivaltaa, miten paljon elämässään onkaan. Niitä hetkiä, jolloin sydän tuntuu täydeltä rakkaudesta. Yleensä sen saa aikaan lapset.

Yhtenä päivänä, minulle tuli ikävä sellaisia hetkiä, kun otti pihalla nukkunutta vauvaa sisälle.
Se tunne, että oli ensin saanut vauvan pihalle nukkumaan, oli, mutta monesti sitten se tunne, kjos vauva oli nukkunut hyvät unet ja heräsi.. oli vielä ihanampi. Tuli ikävä sitä vauvan tuoksua, sitä sellaista pakahduttavaa rakkauden tunnetta, jota tunsi sitä ihanalta tuoksuvaa nyyttiä makuupussista yms. kuoriessa. Sydän pakahtui tunteesta ja ( rinnat maidosta)
Rakastaa sitä isompiakin lapsiaan, tietenkin, mutta yhtä pakahduttavaa se ei aina perusarjessa ole.
 
Lasten syntymät on tietysti ihan itsestäänselvyyksiä.

Mutta nämä ovat arkipäivän ihanuuksia:
- kun on kauhea jano ja saa juoda kylmää vettä
- kun väsyttää niin, ettei meinaa pysyä tolpillaan ja pääsee nukkumaan ja saa nukkua niin kauan kuin haluaa
- kun on kärsinyt kaameasta pissa- tai kakkahädästä ja lopultakin pääsee vessaan
- kun on käynyt pitkällä lenkillä, on hikinen, haiseva, niljainen haisuli ja pääsee saunaan
- on saanut koko talon siivottua, loppujenlopuksi laittaa kukkia maljakkoon ja kämppä näyttää, tuoksuu hyvältä
- saa olla kotona, ihan yksin koko viikonlopun
- oikein hyvä kirja
- hyvä ruoka
 
No mullakin on ne kun meidän vauvat on syntyneet ja siitä vielä tarkemmin se kun isukki piti sylissä ja katseli onnellisena vauveliaan :heart: Ja sitten se kun jää yön hiljaisuuteen kahden vauvan kanssa ensimmäistä kertaa ja tosissaan tajuaa että tässä se nyt on... Äh, kohta iskee vauvakuume :D
 
[QUOTE="vieras";25766644]Lasten syntymät on tietysti ihan itsestäänselvyyksiä.

Mutta nämä ovat arkipäivän ihanuuksia:
- kun on kauhea jano ja saa juoda kylmää vettä
- kun väsyttää niin, ettei meinaa pysyä tolpillaan ja pääsee nukkumaan ja saa nukkua niin kauan kuin haluaa
- kun on kärsinyt kaameasta pissa- tai kakkahädästä ja lopultakin pääsee vessaan
[/QUOTE]

Näitä on pakko peesata :D
Ja sit se kun on ihan älyttömän nätti ilma ja luonto kauneimmillaan ja lähtee metsään tai rantaan yksin kävelemään.
 
Mä olen varmaan jotenkin todella puutteellinen henkisesti, kun lapsen syntymä ei aiheuttanut mussa mitään ihmeellistä tunneryöppyä; syvää, laajaa tai valtavaa onnellisuuden hurmaa. Lähinnä vähän ahdisti ja aika paljon väsytti.

muoks. Lisään vielä, etten koe lapsen syntymää mitenkään ihmeellisenä merkkihetkenä, käänteentekevänä mullistuksena tai oikeastaan minään. Ja tätä ketjua lukiessa alan hahmottaa, että mulla on varmaan vakavasti vikaa päässä.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: lakaisukone
Lasten syntymät on niin voimakkaita kokemuksia että ne ei mene siihen maailman parhaaseen. Siinä on jotenkin niin rikki ja avuton ja kun en hallitse tilannetta, en myöskään voi tuntea maailman parasta tunnetta. Omassa kategoriassaan toki elämän ykköshetkiä.
Ekana tulee mieleen se kun rakastelun jälkeen on nukahtamaisillaan miehen kainaloon. Silloin on niiin turvassa.
Tokana se kun lapsi halaa tai pussaa. Se pehmeä poski ja nauru silmissä.
Kolmas on varmaan kun on ulkona koiran kanssa ja katsoo kun se juoksee niin vapaan ja niin iloisena ja turkki hulmuaa ja silmät loistaa. Ja kun se katsoo päin ja silmistä näkee että toinen niin nauttii.
 
  • Tykkää
Reactions: Susimieli
Kyllä minäkin listaan lasten syntymät (ja muutenkin moni heidän ympärillään liikkuva asia) ja rakastumiset, mutta sitten on vielä se tunne, kun laulat yleisön edessä ja voitat jännityksen, laulat oikeesti hyvin - yleisö ihan messissä. Se on minulle sitä parasta huumetta!
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
Kyllä se on mulle se tunne, minkä moni onkin maininnut: se hetki, kun lapsi on syntynyt ja saa sen pienen tuhisevan nyytin rinnalle. Sille ei vedä vertoja mikään :)
 
Sellainen "ei v***u mä oon hyvä!!", eli yleinen onnistumisen tunne, uskonpuuska itseensä ja tulevaisuuteensa.

Tietty näitäki on pakko peesata täysillä:

Mutta nämä ovat arkipäivän ihanuuksia:
- kun on kauhea jano ja saa juoda kylmää vettä
- kun väsyttää niin, ettei meinaa pysyä tolpillaan ja pääsee nukkumaan ja saa nukkua niin kauan kuin haluaa
- kun on kärsinyt kaameasta pissa- tai kakkahädästä ja lopultakin pääsee vessaan
- kun on käynyt pitkällä lenkillä, on hikinen, haiseva, niljainen haisuli ja pääsee saunaan
- on saanut koko talon siivottua, loppujenlopuksi laittaa kukkia maljakkoon ja kämppä näyttää, tuoksuu hyvältä
- saa olla kotona, ihan yksin koko viikonlopun
- oikein hyvä kirja
- hyvä ruoka
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
[QUOTE="vieras";25767054]Se tunne, joka valtaa silloin, kun vakavasti sairas lapsi ei kohtauksen jälkeen olekaan kuollut <3 Tuoreessa muistissa eiliseltä taas <3[/QUOTE]

Myös tämän itse kokenut useasti. Joskus vain ei halua muistella kuinka antaa lapselle tekohengitystä ilman tuloksia. Isä ja ambulanssiukot auttoivat <3
 
Ihanaa oli kun käveltiin miehen kanssa käsikädessä lumisateessa, se pysäytti mut ja sano ekaa kertaa rakastavansa mua.
Ihanaa oli katsella ensimmäistä kertaa meidän vastasyntynyttä poikaa miehen sylissä kun mies itki onnesta.
Ja varmaan mikään ei vedä vertoja sille kun viiden päivän sairaalassaolon jälkeen saatiin vauva terveenä kotiin.

Mutta joka päivä on paras tunne se kun lapsi hymyilee ja mä täytyn semmosella rakkausololla ja vaan ajattelen että voi kuinka paljon lasta voikin rakastaa.
 
[QUOTE="vieras";25766644]Lasten syntymät on tietysti ihan itsestäänselvyyksiä.

Mutta nämä ovat arkipäivän ihanuuksia:
- kun on kauhea jano ja saa juoda kylmää vettä
- kun väsyttää niin, ettei meinaa pysyä tolpillaan ja pääsee nukkumaan ja saa nukkua niin kauan kuin haluaa
- kun on kärsinyt kaameasta pissa- tai kakkahädästä ja lopultakin pääsee vessaan
- kun on käynyt pitkällä lenkillä, on hikinen, haiseva, niljainen haisuli ja pääsee saunaan
- on saanut koko talon siivottua, loppujenlopuksi laittaa kukkia maljakkoon ja kämppä näyttää, tuoksuu hyvältä
- saa olla kotona, ihan yksin koko viikonlopun
- oikein hyvä kirja
- hyvä ruoka[/QUOTE]

Tässä on mainio lista! :) Peesaan joka kohtaa.

Yksi hieno tunne on ollut se, kun saatiin miehen kanssa asiat taas vaikeuksien jälkeen kuntoon ja rakkaus palasi samanlaisena ellei jopa vahvempana kuin ennen. Tunne siitä, että rakastuin uudelleen ihanaan mieheeni.
 

Similar threads

Yhteistyössä