kerro asperger lapsestasi. entä miten aistiyliherkkyys ilmenee(ihan kiitos käytännön kokemuksia omasta lapsesta)

Täs on mielenkiintoinen artikkeli aspergerista. http://www.paulcooijmans.com/asperger/straight_talk_about_asperger.html

 

Eli siis voiko joku selkokielellä selittää aspergeista lisää?

Jos on kielellisesti lahjakas, levoton, kiinnostunut vain tietyistä asioista, jotain aistiyliherkkyyksiä ja jotain pakkomielteisiä tapoja, onko selkeäasti asperger?????tai adhd?

 

Ovatko lapsenne siellä toisessa päässä aspergeria eli siellä älyllisen viivästymän päässä janaa?

Aistiyliherkkyyttä voi olla, ilman, että on aspergeria.

Osaatteko erottaa autismin ja aspergerin toisistaan?

Anteeksi, mutta miksi sinä oletat että vanhemmat eivät osaisi erottaa aspergeria ja autismia toisistaan? Sellaisten lasten vanhemmilla on todennäköisesti paljon enemmän tietoa asiasta, kuin sinulla, joka vasta itse diagnosoit itseäsi.

Ja mitä merkitystä on sillä, mikä on näiden lasten älyllinen taso?

Koska autismi ja asperger eivät ole sama asia

 

Sinulle uusi. Vastaan että ei se ole ihan näin selkeetä. Välttämättä ei ole asperger tai adhd tai autismi vaikka omaisit näitä kaikkia mitä tässä on kirjoitetu. Sit ku se menee ikäänku yli, ja koko talo pyörii sen yhden lapsen ympärillä ja kaikki on aina yhtä showta, sit voit alkaa miettii et josko olis kyse jostain tässä mainitusta.
Ja muuten tiedoksi, meidän lapsella ei ole mainitsemaasi levottomuutta.

 

Eli siis voiko joku selkokielellä selittää aspergeista lisää?

Jos on kielellisesti lahjakas, levoton, kiinnostunut vain tietyistä asioista, jotain aistiyliherkkyyksiä ja jotain pakkomielteisiä tapoja, onko selkeäasti asperger?????tai adhd?

Tähän on pakko huomauttaa väliin ettei mikään tämän alan diagnooseissa ole mielestäni selkeää. Tutkimukset on laajat ja hankalat eikä diagnoosin määritteleminen ole helppoa edes näille ammatti-ihmisille ja siksi suhtaudun melkoisella varauksella kaikkiin naapureiden yms tekemiin koti-diagnooseihin. Toki jos oireita/piirteitä löytyy ja huolestuttaa niin toki kannattaa selvitellä mahdollisuuksia päästä tutkimuksiin.

Selkeää ja helppoa oli ottaa verikokeet vauvasta jolla oli ulkoisia down-piirteitä ja yksikertaisen kromosomitutkimuksen perusteella antaa selkeä diagnoosi. Autisminkirjo on alueena jotain ihan muuta...

 

Ovatko lapsenne siellä toisessa päässä aspergeria eli siellä älyllisen viivästymän päässä janaa?

Aistiyliherkkyyttä voi olla, ilman, että on aspergeria.

Osaatteko erottaa autismin ja aspergerin toisistaan?

Anteeksi, mutta miksi sinä oletat että vanhemmat eivät osaisi erottaa aspergeria ja autismia toisistaan? Sellaisten lasten vanhemmilla on todennäköisesti paljon enemmän tietoa asiasta, kuin sinulla, joka vasta itse diagnosoit itseäsi.

Ja mitä merkitystä on sillä, mikä on näiden lasten älyllinen taso?

Koska autismi ja asperger eivät ole sama asia

Tuokin on vähän veteenpiirretty viiva. Usein meille puhutaan (siis lääkärit ja muut näiden lasten kanssa työskentelevät) autisminkirjosta ja käytetään siinä nimitystä autismi pitäen siis sisällään myös aspergerin.

Meillä oli sellainen vanhempienkurssi jolle osallistuttiin kun kuopus sai diagnoosin. Siellä oli 10 lapsen vanhemmatja näistä lapsista meidän tyttäremme lisäksi vain kahdella muulla oli (lapsuuiän)autismi-diagnoosi. Muut olivat jotain muita autisminkirjon lapsia joista osa sitten aikanaan tulee varmaan saamaan asperger-diagnoosin.

Samalla alueellahan tuossa joka tapauksessa liikutaan ja lasten ongelmat voivat vaihdella paljonkin. Itse kyllä olisin pitänyt hyvänä jos tuossa olisi kerätty selkeät autistit omaksi ryhmäkseen ja muut sitten keskenään, koska kirjo oli tuossa aika laaja. varsinkin jäin miettimään yksin vanhempien kohdalla joiden -ilmeisen syvästi autistisella lapsella oli todella paljon ongelmia ja tuolla vanhemmat eivät varmaan saaneet ihan sellaista vertaistukea kun olisivat halunneet. Ja toisaalta taas kun tämän pojan vanhemmat olivat kertoneet heidän arjestaan tuntui varmasti näiden tulevien asperger-lapsen vanhemmista vaikealta purkaa siinä perään omaa väsymystään/ahdistustaan omien lastensa huomattavasti "pienemmistä" ongelmista.

 

Tieteenkuvalehdestä jokin aika sitten luin, että aspergerin ja skitsofrenian välillä on myös liitto. Asperger ihmiset sairastuvat usein myös muihin psyykkisiin ongelmiin kuten depressioon ja skitsofreniaan. Mistähän tämä voisi johtua?

 

Ovatko lapsenne siellä toisessa päässä aspergeria eli siellä älyllisen viivästymän päässä janaa?

Aistiyliherkkyyttä voi olla, ilman, että on aspergeria.

Osaatteko erottaa autismin ja aspergerin toisistaan?

Anteeksi, mutta miksi sinä oletat että vanhemmat eivät osaisi erottaa aspergeria ja autismia toisistaan? Sellaisten lasten vanhemmilla on todennäköisesti paljon enemmän tietoa asiasta, kuin sinulla, joka vasta itse diagnosoit itseäsi.

Ja mitä merkitystä on sillä, mikä on näiden lasten älyllinen taso?

Koska autismi ja asperger eivät ole sama asia

Tuokin on vähän veteenpiirretty viiva. Usein meille puhutaan (siis lääkärit ja muut näiden lasten kanssa työskentelevät) autisminkirjosta ja käytetään siinä nimitystä autismi pitäen siis sisällään myös aspergerin.

Meillä oli sellainen vanhempienkurssi jolle osallistuttiin kun kuopus sai diagnoosin. Siellä oli 10 lapsen vanhemmatja näistä lapsista meidän tyttäremme lisäksi vain kahdella muulla oli (lapsuuiän)autismi-diagnoosi. Muut olivat jotain muita autisminkirjon lapsia joista osa sitten aikanaan tulee varmaan saamaan asperger-diagnoosin.

Samalla alueellahan tuossa joka tapauksessa liikutaan ja lasten ongelmat voivat vaihdella paljonkin. Itse kyllä olisin pitänyt hyvänä jos tuossa olisi kerätty selkeät autistit omaksi ryhmäkseen ja muut sitten keskenään, koska kirjo oli tuossa aika laaja. varsinkin jäin miettimään yksin vanhempien kohdalla joiden -ilmeisen syvästi autistisella lapsella oli todella paljon ongelmia ja tuolla vanhemmat eivät varmaan saaneet ihan sellaista vertaistukea kun olisivat halunneet. Ja toisaalta taas kun tämän pojan vanhemmat olivat kertoneet heidän arjestaan tuntui varmasti näiden tulevien asperger-lapsen vanhemmista vaikealta purkaa siinä perään omaa väsymystään/ahdistustaan omien lastensa huomattavasti "pienemmistä" ongelmista.

Juu, sen tiedän, että autismilapsella on noin 80% asperger, mutta mielestäni on todella ikävää, että nykyaikana sekoitetaan kaksi asiaa keskenään, joilla todellisuudessa ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään. Eli siis Aspergerihmisellä ei välttämättä ole mitään samaa, kun autismilapsella. HFA on taas erikseen, eikä sovi sekoittaa autismiin ja sen oireisiin.

 

näiden kirjoitusten perusteella meidänkin lapsella on aistiyliherkkyys. Olen pitänyt ihna normaaleina asioina noita.

 

Ovatko lapsenne siellä toisessa päässä aspergeria eli siellä älyllisen viivästymän päässä janaa?

Aistiyliherkkyyttä voi olla, ilman, että on aspergeria.

Osaatteko erottaa autismin ja aspergerin toisistaan?

Anteeksi, mutta miksi sinä oletat että vanhemmat eivät osaisi erottaa aspergeria ja autismia toisistaan? Sellaisten lasten vanhemmilla on todennäköisesti paljon enemmän tietoa asiasta, kuin sinulla, joka vasta itse diagnosoit itseäsi.

Ja mitä merkitystä on sillä, mikä on näiden lasten älyllinen taso?

Koska autismi ja asperger eivät ole sama asia

Tuokin on vähän veteenpiirretty viiva. Usein meille puhutaan (siis lääkärit ja muut näiden lasten kanssa työskentelevät) autisminkirjosta ja käytetään siinä nimitystä autismi pitäen siis sisällään myös aspergerin.

Meillä oli sellainen vanhempienkurssi jolle osallistuttiin kun kuopus sai diagnoosin. Siellä oli 10 lapsen vanhemmatja näistä lapsista meidän tyttäremme lisäksi vain kahdella muulla oli (lapsuuiän)autismi-diagnoosi. Muut olivat jotain muita autisminkirjon lapsia joista osa sitten aikanaan tulee varmaan saamaan asperger-diagnoosin.

Samalla alueellahan tuossa joka tapauksessa liikutaan ja lasten ongelmat voivat vaihdella paljonkin. Itse kyllä olisin pitänyt hyvänä jos tuossa olisi kerätty selkeät autistit omaksi ryhmäkseen ja muut sitten keskenään, koska kirjo oli tuossa aika laaja. varsinkin jäin miettimään yksin vanhempien kohdalla joiden -ilmeisen syvästi autistisella lapsella oli todella paljon ongelmia ja tuolla vanhemmat eivät varmaan saaneet ihan sellaista vertaistukea kun olisivat halunneet. Ja toisaalta taas kun tämän pojan vanhemmat olivat kertoneet heidän arjestaan tuntui varmasti näiden tulevien asperger-lapsen vanhemmista vaikealta purkaa siinä perään omaa väsymystään/ahdistustaan omien lastensa huomattavasti "pienemmistä" ongelmista.

Juu, sen tiedän, että autismilapsella on noin 80% asperger, mutta mielestäni on todella ikävää, että nykyaikana sekoitetaan kaksi asiaa keskenään, joilla todellisuudessa ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään. Eli siis Aspergerihmisellä ei välttämättä ole mitään samaa, kun autismilapsella. HFA on taas erikseen, eikä sovi sekoittaa autismiin ja sen oireisiin.

Toki HFA on siis autismia, mutta korkeatasoista sellaista. Eli korkea älykkyys jne..

 

Ovatko lapsenne siellä toisessa päässä aspergeria eli siellä älyllisen viivästymän päässä janaa?

Aistiyliherkkyyttä voi olla, ilman, että on aspergeria.

Osaatteko erottaa autismin ja aspergerin toisistaan?

Anteeksi, mutta miksi sinä oletat että vanhemmat eivät osaisi erottaa aspergeria ja autismia toisistaan? Sellaisten lasten vanhemmilla on todennäköisesti paljon enemmän tietoa asiasta, kuin sinulla, joka vasta itse diagnosoit itseäsi.

Ja mitä merkitystä on sillä, mikä on näiden lasten älyllinen taso?

Koska autismi ja asperger eivät ole sama asia

Niin, mutta miksi SINÄ oletat, että lasten vanhemmat eivät itse tietäisi autismin ja aspergerin eroja? Tai mikä dg heidän lapsillaan on? Tosin arpergerhan kuuluu autismin kirjoon.

Älyllinenkin taso voi vaihdella rajusti, sekä as että autistilla.

 

näiden kirjoitusten perusteella meidänkin lapsella on aistiyliherkkyys. Olen pitänyt ihna normaaleina asioina noita.

Kun luet näitä kirjoituksia vähän tarkemmin, huomaat varmasti ettei hänellä mitään aistiyliherkkyyttä ole.

 

Tieteenkuvalehdestä jokin aika sitten luin, että aspergerin ja skitsofrenian välillä on myös liitto. Asperger ihmiset sairastuvat usein myös muihin psyykkisiin ongelmiin kuten depressioon ja skitsofreniaan. Mistähän tämä voisi johtua?

Depressioon liittyvät ongelmat voi johtua osittain esimerkiksi vajavaisista sosiaalisista taidoista, omien piirteiden tuomasta ulkopuolisuuden tunteesta, tietynlaisesta kehittymättömyydestä tunneilmaisun puolella ja niin edelleen. Vaikka olisi hyvinkin toimintakykyinen as, voi sosiaalinen puoli aiheuttaa erittäin vaikeaa painetta ja ahdistusta.

Skitsofreniayhteydestä en ole kuullut.

 

Ovatko lapsenne siellä toisessa päässä aspergeria eli siellä älyllisen viivästymän päässä janaa?

Aistiyliherkkyyttä voi olla, ilman, että on aspergeria.

Osaatteko erottaa autismin ja aspergerin toisistaan?

Anteeksi, mutta miksi sinä oletat että vanhemmat eivät osaisi erottaa aspergeria ja autismia toisistaan? Sellaisten lasten vanhemmilla on todennäköisesti paljon enemmän tietoa asiasta, kuin sinulla, joka vasta itse diagnosoit itseäsi.

Ja mitä merkitystä on sillä, mikä on näiden lasten älyllinen taso?

Koska autismi ja asperger eivät ole sama asia

Niin, mutta miksi SINÄ oletat, että lasten vanhemmat eivät itse tietäisi autismin ja aspergerin eroja? Tai mikä dg heidän lapsillaan on? Tosin arpergerhan kuuluu autismin kirjoon.

Älyllinenkin taso voi vaihdella rajusti, sekä as että autistilla.

Tarkoitin sitä, että tässäKIN ketjussa sekoitetaan aistiyliherkkyydet autismiksi ja ties miksi, kun ei osata ottaa selvää, vaan oletetaan asiota.

Minä en oleta, vaan nämä muut.

 

Juu, sen tiedän, että autismilapsella on noin 80% asperger, mutta mielestäni on todella ikävää, että nykyaikana sekoitetaan kaksi asiaa keskenään, joilla todellisuudessa ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään. Eli siis Aspergerihmisellä ei välttämättä ole mitään samaa, kun autismilapsella. HFA on taas erikseen, eikä sovi sekoittaa autismiin ja sen oireisiin.

Toki HFA on siis autismia, mutta korkeatasoista sellaista. Eli korkea älykkyys jne..

Mitä loppujenlopuksi on autismi? Siinä vaiheessa kun omalta kuopukselta alkoi tutkimukset ja siis lähetteen tehnyt lääkäri ensimmäisen kerran sanoi ääneen nuo autistiset piirteet oli oma kuvani autistisesta lapsesta jotain ihan muuta kuin se 3v tyttö joka siihen asti oli ollut "terve", vaikkakin tiettyjä ongelmia omaava.

Nolona täytyy myöntää että mielsin helposti autistisen lapsen siksi nurkassa yksin istuvaksi ja itseään heijaavaksi tapaukseksi johon on hyvin vaikea saada mitään kontakktia. Joka on hyvin arvaamaton ja saa helposti raivokahtauksia, ei kestä juuri toisten kosketusta tai läheisyyttä jne. Ei puhu tai puhe hyvin poikkeavaa. :ashamed:

Meilelkin tuo lääkäri sanoi ettei voi suoraan epäillä tytöllä autismia mutta piirteiden ja kehityksenviivästymän takia haluaa kuitenkin selvittää löytyykö tästä jotain autisminkirjoon kuuluvaa. Itsekin uskottelin vielä tutkimusten alussa että liikutaan jossain muussa autisminkirjon alueessa ja vasta tutkimusten kääntyessä lopuilleen heräsi tajuntaani että tässä tosissaan ollaan menossa kohti autismi-diagnoosia.

Tänäpäivänä tuo 4v autisti on tehnyt yleisessä kehityksessä, sosiaalisuudessa sekä kielen ja motoriikan kehityksessa suuria harppauksia verrattuna siihen mistä viimesyksynä diagnoosin jälkeen aloitettiin. Älykkyys ym on vielä arvoitus. Yksi ja toinenkin tuttu haluaisi kovasti nähdä tytön enemmän asperger/HFA-linjalla kuin "oikeana" autistina, vaikka itse olen yhä vahvasti tuon alkuperäisen diagnoosin kannalla. Kuitenkin jo autismin sisällä näen niin paljon liikkumavaraa että uskon ja toivon ettei meidän tyttö tule koskaan kuulumaan sinne autismin syvempään päähän. Mitä taas esikoisemme saattaa edustaa, vaikea hänestäkin sanoa kun kehitysvamma on kuitenkin niin syvä.

 

Ovatko lapsenne siellä toisessa päässä aspergeria eli siellä älyllisen viivästymän päässä janaa?

Aistiyliherkkyyttä voi olla, ilman, että on aspergeria.

Osaatteko erottaa autismin ja aspergerin toisistaan?

Anteeksi, mutta miksi sinä oletat että vanhemmat eivät osaisi erottaa aspergeria ja autismia toisistaan? Sellaisten lasten vanhemmilla on todennäköisesti paljon enemmän tietoa asiasta, kuin sinulla, joka vasta itse diagnosoit itseäsi.

Ja mitä merkitystä on sillä, mikä on näiden lasten älyllinen taso?

Koska autismi ja asperger eivät ole sama asia

Niin, mutta miksi SINÄ oletat, että lasten vanhemmat eivät itse tietäisi autismin ja aspergerin eroja? Tai mikä dg heidän lapsillaan on? Tosin arpergerhan kuuluu autismin kirjoon.

Älyllinenkin taso voi vaihdella rajusti, sekä as että autistilla.

Tarkoitin sitä, että tässäKIN ketjussa sekoitetaan aistiyliherkkyydet autismiksi ja ties miksi, kun ei osata ottaa selvää, vaan oletetaan asiota.

Minä en oleta, vaan nämä muut.

En mielestäni ole suinkaan kaikkia aistiyliherkkyyksiä tulkitsemassa autismiksi, vaikka taas kuitenkin näen aspergerin kuuluvan autismin kirjoon. Ja tykkään että tuolla alueella se rajanveto voi diagnoosien välilläkin olla pirun hankalaa.

Kyllä, syvästi autistinen ja asperger ovat varmasti kaksi aivan eri asiaa. Kuitenkin lievemmästä päästä autistisella lapsella ja "ongelmaisella" aspergerilla voi olla hyvin paljon yhtäläisyyksiä.

 

Juu, sen tiedän, että autismilapsella on noin 80% asperger, mutta mielestäni on todella ikävää, että nykyaikana sekoitetaan kaksi asiaa keskenään, joilla todellisuudessa ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään. Eli siis Aspergerihmisellä ei välttämättä ole mitään samaa, kun autismilapsella. HFA on taas erikseen, eikä sovi sekoittaa autismiin ja sen oireisiin.

Toki HFA on siis autismia, mutta korkeatasoista sellaista. Eli korkea älykkyys jne..

Mitä loppujenlopuksi on autismi? Siinä vaiheessa kun omalta kuopukselta alkoi tutkimukset ja siis lähetteen tehnyt lääkäri ensimmäisen kerran sanoi ääneen nuo autistiset piirteet oli oma kuvani autistisesta lapsesta jotain ihan muuta kuin se 3v tyttö joka siihen asti oli ollut "terve", vaikkakin tiettyjä ongelmia omaava.

Nolona täytyy myöntää että mielsin helposti autistisen lapsen siksi nurkassa yksin istuvaksi ja itseään heijaavaksi tapaukseksi johon on hyvin vaikea saada mitään kontakktia. Joka on hyvin arvaamaton ja saa helposti raivokahtauksia, ei kestä juuri toisten kosketusta tai läheisyyttä jne. Ei puhu tai puhe hyvin poikkeavaa. :ashamed:

Meilelkin tuo lääkäri sanoi ettei voi suoraan epäillä tytöllä autismia mutta piirteiden ja kehityksenviivästymän takia haluaa kuitenkin selvittää löytyykö tästä jotain autisminkirjoon kuuluvaa. Itsekin uskottelin vielä tutkimusten alussa että liikutaan jossain muussa autisminkirjon alueessa ja vasta tutkimusten kääntyessä lopuilleen heräsi tajuntaani että tässä tosissaan ollaan menossa kohti autismi-diagnoosia.

Tänäpäivänä tuo 4v autisti on tehnyt yleisessä kehityksessä, sosiaalisuudessa sekä kielen ja motoriikan kehityksessa suuria harppauksia verrattuna siihen mistä viimesyksynä diagnoosin jälkeen aloitettiin. Älykkyys ym on vielä arvoitus. Yksi ja toinenkin tuttu haluaisi kovasti nähdä tytön enemmän asperger/HFA-linjalla kuin "oikeana" autistina, vaikka itse olen yhä vahvasti tuon alkuperäisen diagnoosin kannalla. Kuitenkin jo autismin sisällä näen niin paljon liikkumavaraa että uskon ja toivon ettei meidän tyttö tule koskaan kuulumaan sinne autismin syvempään päähän. Mitä taas esikoisemme saattaa edustaa, vaikea hänestäkin sanoa kun kehitysvamma on kuitenkin niin syvä.

Ja minä toivon myös, että diagnoosi kääntyisi sinne parempaan päähän, tosin varmasti tyttö on yhtä suloinen ja ihana ja onnellinen oli kyseessä kumpi tahansa Ja vaikka pojalla on syvempi kehitysvamma, niin varmasti ihana poika kuitenkin ja onnellinen omana itsenään. Vanhemmilla vaan haastetta enemmän...

 

Ovatko lapsenne siellä toisessa päässä aspergeria eli siellä älyllisen viivästymän päässä janaa?

Aistiyliherkkyyttä voi olla, ilman, että on aspergeria.

Osaatteko erottaa autismin ja aspergerin toisistaan?

Anteeksi, mutta miksi sinä oletat että vanhemmat eivät osaisi erottaa aspergeria ja autismia toisistaan? Sellaisten lasten vanhemmilla on todennäköisesti paljon enemmän tietoa asiasta, kuin sinulla, joka vasta itse diagnosoit itseäsi.

Ja mitä merkitystä on sillä, mikä on näiden lasten älyllinen taso?

Koska autismi ja asperger eivät ole sama asia

Niin, mutta miksi SINÄ oletat, että lasten vanhemmat eivät itse tietäisi autismin ja aspergerin eroja? Tai mikä dg heidän lapsillaan on? Tosin arpergerhan kuuluu autismin kirjoon.

Älyllinenkin taso voi vaihdella rajusti, sekä as että autistilla.

Tarkoitin sitä, että tässäKIN ketjussa sekoitetaan aistiyliherkkyydet autismiksi ja ties miksi, kun ei osata ottaa selvää, vaan oletetaan asiota.

Minä en oleta, vaan nämä muut.

En mielestäni ole suinkaan kaikkia aistiyliherkkyyksiä tulkitsemassa autismiksi, vaikka taas kuitenkin näen aspergerin kuuluvan autismin kirjoon. Ja tykkään että tuolla alueella se rajanveto voi diagnoosien välilläkin olla pirun hankalaa.

Kyllä, syvästi autistinen ja asperger ovat varmasti kaksi aivan eri asiaa. Kuitenkin lievemmästä päästä autistisella lapsella ja "ongelmaisella" aspergerilla voi olla hyvin paljon yhtäläisyyksiä.

Totta

 

Kirjoittelin omalla aloituksella hetki sitten. Nyt kiinnostuin lukemaan tätä ketjua, koska meillä lapselta löytyy aisti aliherkkyyksiä.

meillä on käytössä iso painopeitto, mitä käytetään apuna rauhoittumisessa ja nukahtamisessa (mikä on topdella hankalaa meillä). Nyt helteillä vaan se on erittäin huono koska on niin kauhistuttavan kuuma ettei peiton alle yksinkertaisesti voi lasta laittaa.

Poika ei voi syödä spagettia tai nuudeleita koska ne tuntuvat iljettävältä suussa. Menee kylmät väreet ja usein sylkee pois suustaan. makaroonista tykkää ja ihan perus Torino on parasta :-D
Nyt on jo hiukan opittu eroon siitä, että ruoka-aineet eivät tarvitse olla erillään toisistaan vaan esim. jauhelihakastiketta tai kanarisottoa voi syödä, vaikka ainekset ovatkin yhteydessä toisiinsa.
Perunamuusi on kuitenkin ylitse muiden -siihen ei poika kykene.

vaatteet ahdistaa niin, että paidoista on kaulukset venytetty napaan Poika sanoo että tuntuu kuin vaatteet tippuisi päältä. Siksi repii kauluksesta vaatteita tiukemmin niskaan. (myös kaikki nauhat ja napit menee herkästi suuhun).
vaatteiden tulisi mieluummin olla tiukkoja kuin löysiä, myös kerrospukeutuminen tuntuu hänestä hyvältä. Päällekkäin saattaa olla useita paitoja, housut pitää vetää oikeasti pitkälle yli mahan ja sukat tiukasti, saumat oikosena, jaloissa.
kengät n. 1-2 kokoa isot, muuten tulee ahdistus.

vesi on ihana elementti hänestäkin
Lisäksi olen alkanut epäillä ns. Tic oireita, mitkä meillä kylläkin esiintyy ääntelynä. Hän ääntelee jatkuvasti kuin olisi eläin, eikä voi olla hiljaa vaikka kuinka pyydetään.

Poika aloittaa eskarin, täyttää 6v.

 

Kirjoittelin omalla aloituksella hetki sitten. Nyt kiinnostuin lukemaan tätä ketjua, koska meillä lapselta löytyy aisti aliherkkyyksiä.

meillä on käytössä iso painopeitto, mitä käytetään apuna rauhoittumisessa ja nukahtamisessa (mikä on topdella hankalaa meillä). Nyt helteillä vaan se on erittäin huono koska on niin kauhistuttavan kuuma ettei peiton alle yksinkertaisesti voi lasta laittaa.

Poika ei voi syödä spagettia tai nuudeleita koska ne tuntuvat iljettävältä suussa. Menee kylmät väreet ja usein sylkee pois suustaan. makaroonista tykkää ja ihan perus Torino on parasta :-D
Nyt on jo hiukan opittu eroon siitä, että ruoka-aineet eivät tarvitse olla erillään toisistaan vaan esim. jauhelihakastiketta tai kanarisottoa voi syödä, vaikka ainekset ovatkin yhteydessä toisiinsa.
Perunamuusi on kuitenkin ylitse muiden -siihen ei poika kykene.

vaatteet ahdistaa niin, että paidoista on kaulukset venytetty napaan Poika sanoo että tuntuu kuin vaatteet tippuisi päältä. Siksi repii kauluksesta vaatteita tiukemmin niskaan. (myös kaikki nauhat ja napit menee herkästi suuhun).
vaatteiden tulisi mieluummin olla tiukkoja kuin löysiä, myös kerrospukeutuminen tuntuu hänestä hyvältä. Päällekkäin saattaa olla useita paitoja, housut pitää vetää oikeasti pitkälle yli mahan ja sukat tiukasti, saumat oikosena, jaloissa.
kengät n. 1-2 kokoa isot, muuten tulee ahdistus.

vesi on ihana elementti hänestäkin
Lisäksi olen alkanut epäillä ns. Tic oireita, mitkä meillä kylläkin esiintyy ääntelynä. Hän ääntelee jatkuvasti kuin olisi eläin, eikä voi olla hiljaa vaikka kuinka pyydetään.

Poika aloittaa eskarin, täyttää 6v.

Hei, kertoisitko tuosta painopeitosta ja/tai nukahtamisongelmista yleenä? :wave:

Meillä tuo 5v down-autisti voi olla todella hankala nukutettava ja olen yrittänyt itse mielessä pohtia jotain peittosysteemeitä.

 

Hei, kertoisitko tuosta painopeitosta ja/tai nukahtamisongelmista yleenä? :wave:

Meillä tuo 5v down-autisti voi olla todella hankala nukutettava ja olen yrittänyt itse mielessä pohtia jotain peittosysteemeitä.

meillä on keskussairaalasta saatu "virallinen" painopeitto.
ideahan on siis se, että lapsi n. 20 minuuttia nukkumaan käydessään tai rauhoittuessaan käyttää n. 10%< omasta painostaan olevaa peittoa. Koko kehon aistimus tuo usein turvallisuuden tunteen, ikäänkuin joku pitäis kiinni.
On olemassa myös painoliivejä, joita puetaan esim. päivähoidossa jos tarvitaan vaikkapa ruokailun ajaksi rauhoittumista.

Peiton voi itse ommella tukevasta kankaasta. Ompele siihen paljon taskuja ja osta kauraa tms. jolla täytät taskut jotta saat halutun painon.

Toimii oikeasti!!

 

Ja minä toivon myös, että diagnoosi kääntyisi sinne parempaan päähän, tosin varmasti tyttö on yhtä suloinen ja ihana ja onnellinen oli kyseessä kumpi tahansa Ja vaikka pojalla on syvempi kehitysvamma, niin varmasti ihana poika kuitenkin ja onnellinen omana itsenään. Vanhemmilla vaan haastetta enemmän...

Juu, lapset ovat kyllä aivan ihania ja rakkaita. :heart: Joskus kun jää näitä ongelmia luettelemaan niin se jotenkin unohtuu mainita.

Vajaa vuosi sitten kun tytön diagnoosi oli vielä tuore ja ongelmat isoja niin kävin niitä usein läpi siskoni kanssa puhuessani/meseillessäni. Tavallaan siis ihan oman pään selkiyttämistä kun monessa asiassa huomasin vasta silloin poikkeamia. Tyttö kun oli meillä kuitenkin ollut se paremmin kehittyvä lapsi joten monia asioita oli jäänyt itseltä huomioimatta.

Jossain vaiheessa äityini sitten sanoi että kannattaa varmaan vähän miettiä mitä siskolle puhuu. Hän kun oli kuulemma loukkaantunut kun koki että arvostelin jatkuvasti hänen rakasta kummityttöään... :ashamed:

 

Hei, kertoisitko tuosta painopeitosta ja/tai nukahtamisongelmista yleenä? :wave:

Meillä tuo 5v down-autisti voi olla todella hankala nukutettava ja olen yrittänyt itse mielessä pohtia jotain peittosysteemeitä.

meillä on keskussairaalasta saatu "virallinen" painopeitto.
ideahan on siis se, että lapsi n. 20 minuuttia nukkumaan käydessään tai rauhoittuessaan käyttää n. 10%< omasta painostaan olevaa peittoa. Koko kehon aistimus tuo usein turvallisuuden tunteen, ikäänkuin joku pitäis kiinni.
On olemassa myös painoliivejä, joita puetaan esim. päivähoidossa jos tarvitaan vaikkapa ruokailun ajaksi rauhoittumista.

Peiton voi itse ommella tukevasta kankaasta. Ompele siihen paljon taskuja ja osta kauraa tms. jolla täytät taskut jotta saat halutun painon.

Toimii oikeasti!!

Jes! Autismicenterista meille mainittiinkin joskus että voi kysyä kuntoutuspuolelta(?) lainaksi jotain peittoa jonka nimitystä en enää muista. Mutta siis kuitenkin sellaista minkä idea on tuoda sitä turvallisuuden ja painon tunnetta lapselle jonka on vaikea rauhoittua nukahtamaan.

Täytyykin kysellä sieltä lisää! Nyt tuota saa nukutttaa vieressä niin että pitää tiukassa ja turvallisessa otteessa niin käsiä kuin jalkojakin. Sopivalla hetkellä uni saattaa tulla nopeastikin mutta toisinaan se taas kestää ja on nukuttavalle vanhemmalle tosi rankkaa.

 

Jes! Autismicenterista meille mainittiinkin joskus että voi kysyä kuntoutuspuolelta(?) lainaksi jotain peittoa jonka nimitystä en enää muista. Mutta siis kuitenkin sellaista minkä idea on tuoda sitä turvallisuuden ja painon tunnetta lapselle jonka on vaikea rauhoittua nukahtamaan.

Täytyykin kysellä sieltä lisää! Nyt tuota saa nukutttaa vieressä niin että pitää tiukassa ja turvallisessa otteessa niin käsiä kuin jalkojakin. Sopivalla hetkellä uni saattaa tulla nopeastikin mutta toisinaan se taas kestää ja on nukuttavalle vanhemmalle tosi rankkaa.

Kysele ihmeessä, jos on apua saatavan se kandee ainakin kokeilla
maksusitoumushan tuohon tarttee olla. Mä sain lainaksi epävirallisesti tutun kautta *noloa myöntää*. Mutta meillä ei olis terveyskeskuksessa ollut vapaana yhtään, oltais jonotettu niitä. tai olisin itse tietty sitten ommellut.

Meillä poika vetää sitä nukahtamis rumbaa 1-3 tuntia joka ikinen ilta.
Nousee sängsytä ainakin 10 kertaa, oikeesti, joskus reilusti reilusti enemmän.
Hän härnää, kiusaa, itkee ja narisee. Aivan turhia asioita.
Siis vitkuttaa nukahtamistaan.

kai se sitten on jotenkin huono olo kun vireystaso laskee!? ja siksi tarttee kokoajan pysyä liike kannalla.
usein se siellä haukottelee sydämen kyllyydestä leuat sijoiltaan muttei saa unen päästä kiinni
ja sitten kun nukahtaa niin alkaa se unissaan kävely ja -puhuminen ja -touhuaminen!!
Meillä siis edelleen joka yö valvotaan tuon skarilaisen takia. Tämän elämän vaiheeseen asti olen saanut hänen vuokseen nukkua vain satunnaisia öitä kokonaan heräämättä.

Pojalla oli koliikki. Hassuinta on se, että nykyisetkin yötouhuilut ja heräilyt ajoittuvat kellon tarkasti siihen samaan aikaan kuin koliikki aikoinaan. Joku yhteys näillä asioilla kyllä on. Ilm. joku unen vaihe.

Olen kokenut olevanui valittava äiti, joka tekee ison asian lapsestaan. Nyt vasta saatiin neuvolasta lähete lasten psykiatrialle tutkimuksiin ylivilkkauden ja käytönongelmien vuoksi.

*parempi myöhään kun ei millonkaan* sanoo äiti, joka joskus tahtoisi nukkua

 

Jes! Autismicenterista meille mainittiinkin joskus että voi kysyä kuntoutuspuolelta(?) lainaksi jotain peittoa jonka nimitystä en enää muista. Mutta siis kuitenkin sellaista minkä idea on tuoda sitä turvallisuuden ja painon tunnetta lapselle jonka on vaikea rauhoittua nukahtamaan.

Täytyykin kysellä sieltä lisää! Nyt tuota saa nukutttaa vieressä niin että pitää tiukassa ja turvallisessa otteessa niin käsiä kuin jalkojakin. Sopivalla hetkellä uni saattaa tulla nopeastikin mutta toisinaan se taas kestää ja on nukuttavalle vanhemmalle tosi rankkaa.

Kysele ihmeessä, jos on apua saatavan se kandee ainakin kokeilla
maksusitoumushan tuohon tarttee olla. Mä sain lainaksi epävirallisesti tutun kautta *noloa myöntää*. Mutta meillä ei olis terveyskeskuksessa ollut vapaana yhtään, oltais jonotettu niitä. tai olisin itse tietty sitten ommellut.

Meillä poika vetää sitä nukahtamis rumbaa 1-3 tuntia joka ikinen ilta.
Nousee sängsytä ainakin 10 kertaa, oikeesti, joskus reilusti reilusti enemmän.
Hän härnää, kiusaa, itkee ja narisee. Aivan turhia asioita.
Siis vitkuttaa nukahtamistaan.

kai se sitten on jotenkin huono olo kun vireystaso laskee!? ja siksi tarttee kokoajan pysyä liike kannalla.
usein se siellä haukottelee sydämen kyllyydestä leuat sijoiltaan muttei saa unen päästä kiinni
ja sitten kun nukahtaa niin alkaa se unissaan kävely ja -puhuminen ja -touhuaminen!!
Meillä siis edelleen joka yö valvotaan tuon skarilaisen takia. Tämän elämän vaiheeseen asti olen saanut hänen vuokseen nukkua vain satunnaisia öitä kokonaan heräämättä.

Pojalla oli koliikki. Hassuinta on se, että nykyisetkin yötouhuilut ja heräilyt ajoittuvat kellon tarkasti siihen samaan aikaan kuin koliikki aikoinaan. Joku yhteys näillä asioilla kyllä on. Ilm. joku unen vaihe.

Olen kokenut olevanui valittava äiti, joka tekee ison asian lapsestaan. Nyt vasta saatiin neuvolasta lähete lasten psykiatrialle tutkimuksiin ylivilkkauden ja käytönongelmien vuoksi.

*parempi myöhään kun ei millonkaan* sanoo äiti, joka joskus tahtoisi nukkua

Toivottavasti tutkimuksissa saatte selvyyttä ongelmiasta ja apua niiden kanssa. :hug:

Nämä nukutusjutut on oma lukunsa. Meillä meni hassusti niin että ekat vuodet saatiin lapset nukhatamaan helposti ja hyvään rytmiin, mutta sitten alkoi pikkuhiljaa tulla tuota levottomuutta ja välillä on vaihdellut se kumpi lapsista on ollut haastavampi. Nyt jo pidempään tuo 5v esikoinen on ollut se ongelmallisempi tapaus. Yksinkertaisesti se rauhoittuminen on vaan niin käsittämättömän vaikeaa vaikka kuinka väsyttäisi. :/

Täällä palstalla näistä on vähän turha puhua kun yleislinja on se että alpset kyllä nukahtavat ilman nukuttamaistakin. Että vanhemman oma moka jos lähtee mihinkään nukutusrumbaan mukaan...

Nyt alkaa tuntua että kuopus on oppinut itse jotenkin omai rajojaan ja saattaa vaikka tulla illasta sanomaan että haluaa nukkumaan. Mutta esikoisen kanssa tuo ei onnistu. Yritetään vaan metsästää sitä sopivaa hetkeä ja välissä on tuntunut löytyneen joku tietty kellonaika ja/tai nukutustapa mikä on alkanut toimia, mutta sitten taas tulee takapakkia...

Mutta tuota peittoa kyllä kannatta varmasti kokeilla! Kerkesin jo sitä tässä vähän googlettamaankin...