Kenen mies tai puoliso on yrittäjä?

Kiinnostaa tietää minkälaista on yrittäjän puolisona oleminen jos joku viitsii laittaa jotain edes.Meillä tilanne ehkä se että mies jättää oman alansa hommat poliisissa ja meinaa ehkä sitten aloittaa yrittäjän ihan täysin eri hommissa mitä on nyt sitten tehnyt ja muutto olisi tyyliin 500km päähän nykyisestä asuinpaikasta

Mies on ihan innoissaan mutta minä olen vähän että no jaa.Eihän se nytkään koskaan ole kotona eli ei siinä asiassa muutu asia mitenkään,mutta sentään yrittäjänä olo on ihan asia erikseen minusta kuitenkin.

 

Mun mies on yrittäjä. Sillä on tyntekijöitä muutama ja KAIKISTA ÄRSYTTÄVINTÄ on sairaslomat :headwall: Turhan usein mennyt miehen vapaapäivä sivusuun, kun työntekijät on sairaslomalla. Tuleeko sun miehelle työntekijöitä? Mies haaveilee yrittäjyydestä, jossa olis vastuussa vain itsestään ja sais rahan siitä mitä itse tekee, eikä olis työntekijöitä.
Alku oli ihan kamalaa, kun mies oli aamusta yömyöhään töissä eikä kerinnyt edes nukkumaan kunnolla. Se alkoi olla jo ihan sekaisin. Vieläkin tulee kausia, että joutuu tekemään aamusta iltaan ja 6-7 päivää viikossa töitä usein juuri niiden sairaslomien takia. Kyllä tän kestäis, kun sais kunnon rahallisen korvauksen, mutta kun ei saa edes sitä...
Ketjuyritys on kyseessä, ketju saa enemmän rahaa miehen rehkimiestä kuin mies itse.

 

Riippu yrittäjän työnarkomanian asteesta. Minun mies on rakennus ja remonttimies ja tekee noin kuuden tunnin päiviä. Emme elä leveästi, mutta emme myöskään köyhyydessä.

 

Olen ollut 8 vuotta yrittäjän puoliso. No paineet on välillä ainakin melkoiset, yleensä huoli on kova, varsinkin jos on ulkopuolista henkilökuntaa. Ei se helppoa tässä armaassa Suomen maassa ole. Olla siis yrittäjä.
On siinä tietty omat hyvät puolet. Vaikea sanoa. Riippuu varmaankin niin paljon alasta. Täytyy olla todella säntillinen ja tarkka jotta kaikki pysyy hanskassa.
Puolison osa on kannustaa ja luoda uskoa (ja kuunnella kiroilut jos asiat ei mene kuten mies oletti).. joo, kyllä sitä ollaan pahempaakin nähty

 

Siis yritys minkä on ostamassa on jo siis pystyssä ja siinä on työntekijöitä en tosin tiedä paljon mutta on kuitenkin mutta itse sanoo että töitä varsinkin alussa riittää ihan kiitettävällä tavalla hänellekkin eli luin rivien välistä että on siis itsekkin töissä aina kun pitää ja ainahan sen pitää olla tietenkin.Ja töitä todella joutuu tekemään vuoden jokaisena päivänä ja tyyliin aamusta iltaan ja illasta aamuun.Ja kuulema sitä hommaa olisi sitten minullekkin asti..vähän ärsyttää itseä koko asia mutta minkäs sitä tekee kun toinen saanut päähänsä että tuo on se unelma juttu.Minusta kun yrittäminen on todella vaativaa ja raskasta vaikka kuinka pitää työstä niin on se ihan eri asia olla itse siinä yrittäjänä kun että tavallaan olet vain töissä jollakin.Ja sitten vielä jos on tuo muutto edessä johonkin hevon kuuseen niin ei mua oikein innosta vaikka kuinka koitan olla positiivinen asian suhteen.

 

Mun miehellä on vielä aika tuore yritys. Ainoa negatiivinen puoli on ettei huomisesta oikein tiedä, kuten ei oikeen muissakaan ammateissa/töissä! Melko hyvin on lähteny liikkeelle, paremminkin voisi!

 

täällä yksi yrittäjän vaimo :wave:
mies on aina ollut työnarkomaani joten se kuinka paljon nähdään ei ole juurikaan muuttunut. välillä varsinkin talvisin voi mennä pari päivää ettei nähdä kun otti auraushommia mutta tähänkin olen jo tottunut kun on tehnyt tätäkin hommaa koko yhdessäolo aikamme. nyt vaan se erona että on oma murhe jos koneet menee rikki.
ainut todella huono puoli tässä on se että jos joku jättää laskut maksamatta :kieh:
nyttenkin olis eräällä maksamatta lähes 20 tuhatta |O |O

 

Työntekijät on ärsyttävin asia, varsinkin pienyrittäjällä. Jos on niin iso yritys, ettei itse tarvi paikata poissaoloja, niin asia on eri, mutta meillä se on nimenomaan mies joka lähtee viikon ( tai kuukauden ) ainoana vapaapäivänä töihin, kun jonkun pyllynpuolikas on niin kipeä, ettei pysty tuleen töihin.
Varmasti on raskasta ainakin alkuun, toivottavasti palkitsee sitten myöhemmin. Musta itsestä ei olisi yrittäjäksi ikinä, mutta miehelle se on taas paras vaihtoehto, kun on itsensä herra.

 

Mies on yrittäjä. Päivät oli alussa aika rankkoja ainakin meille kun olin yksin kotona esikoisen kanssa ja mies painoi duunia parhaimmillaan jopa16 tuntia. Nyttemmin kun on homma lähtenyt rullaamaan hyvin ja miehellä on pari työntekijää ni päivät on ollu muutaman tunnin ja thats it. En muilla sitten tiedä, se on kanssa että miten hommat kiinnostaa ja että onko niitä. Ja tosiaan seuraavasta työpäivästä ei voi koskaan tietää kauank menee ku joku laite voi mennä rikki ja se pitää joko korjata tai mennä jopa ostamaan uusi-

 

Me ollaan molemmat yrittäjiä.. yhdessä 24/7 :snotty:

 

Mun mies on ollut yrittäjä vajaan vuoden ja ihan hyvin on mennyt. Mies nauttii yrittäjän vapaudestaan, mutta miinuspuolena ainakin meillä on iltaisin ja välilä viikonloppuisinkin soiva puhelin. Paljon toki riippuu alasta.

Meillä mies ei tee viikonloppuna töitä ollenkaan ja työajankin olemme sopineet kahdeksantuntiseksi juuri sen takia, että työ ei tekemällä lopu yrittäjällä. Välillä on stressaavia aikoja, kuten nyt tämän laman aikana , mutta ihmeesti sitä on menty jo pahimman yli.

Samanlaista varmuutta, kuin jossain kaupungin/valtionvirassa on, ei ole, mutta kääntöpuolena on vapaus, motivaatio ja palo tehdä omaa hommaa.

Stressiä on osattava hallita sekä vaimon että miehen, mutta on sitä sitten paremmat ansiomahdollisuudetkin. Perushommissa peruspalkoilla ei pääse juhlimaan, mutta yrittäjällä on mahdollisuus ansaita vähän enemmän.

 

täytyy vielä lisätä että jos ei tarvitse ottaa työntekijöitä niin hyvä vaan.
meillä on kaksi ja molemmat tuttuja.
toinen oli kaikki kolme viikkoa kun jäi sairaslomalle ja ollut nyt pari kuukautta. juuri nyt kun häntä eniten tarvittaisiin......

 

Ympäripyöreitä päiviä tekee. On kuitenkin tyytyväinen, eikä voisi ajatella muuta. Yrittäjät ovat ihan oma ihmislajinsa. Itsekkin olen harkinnut.

 

Täällä autokorjaamoyrittäjän vaimo... Mies yksinään töissä,eli kaiket päivät puuhailee omiaan. Illat,viikonloput,pyhät... Minä hoidan neljän muksun kanssa harrastukset,kodin,kirjanpitoon menevät liput ja laput ym.ym. Ja puhelimeenkin vastaillaan... MUTTA: en valita! Mies mahdollistaa kotona oloni lasten kanssa. Siinä se rumba vasta olisikin,jos pitäisi aamulla kaksi saada koululle ajoissa ja kaksi päivähoitoon Kaikille tämä ei ehkä sovi,mutta maalaisjärjellä mennään päivästä toiseen =)

 

Me ollaan molemmat yrittäjiä.. yhdessä 24/7 :snotty:

sama täällä....:snotty:

 

Tuossa on pakko olla työntekijöitä kun on niin iso juttu mitä pitää hoitaa ettei yksin eikä edes minun kanssa asioita voisi hoitaa,tulee sillä olemaan yhtiökumppanikin mut silti pitää olla työntekijöitä.Muistaakseni nyt siinä yrityksessä on 20 muuta henkilökuntaa töissä,minusta aika paljon.Ja aikaisemmat omistajat eivät siis ole 20v tyyliin tehneet itse töitä siinä vaan ainoastaan työntekijät.Meillä kun mies on vielä poliisin hommissa niin ei muutenkaan nähdä ja olen siihen tottunut että mies on paljon pois viikonloppuina,yötöitä sun muuta joten se ei minua sillen vaivaa ettei miestä näkisi koskaan tai harvoin kuitenkin.Minua hän ei vain ole saanu innostumaan vaikka olen toki sanonut että sinun päätös se on jos kiinnostaa ja on halua tuollaiseen mutta aika lailla se koko perhettä koskee kaikin puolin ja onhan se huoli huomisesta sitten aina eria asia kun normi töissä jos olisi.

Kiitos paljon mielipiteistä ja kokemuksista,täällä varmaan monta yötä ja päivää vielä pohditaan tämän asian tiimoilta.Itseä harmittaa suunnattomasti se tuleva muutto kun pitäisi sitten taas rakentaa uusi talo ja missä välissä sellaisen tekee kun ja jos on jo valmiiksi paljon töitä.

 

oliks tää se joku hiihtokeskus vai mikä lie homma??

 

mun mies on yrittäjä ja tekee töitä 6päivänä viikossa ja päivät on minimissään 10tuntisia. tietty on poikkeuksia.. mies oli kaks kuukautta kotosalla just kun ei "huvittanut" mennä töihin ja nyt taas ollut kuukauden kohta töissä tota rataa.
joskus vitsittää kun tuntuu että toinen on aina töissä, mutta toisaalta on siinä hyvätkin puolensa ( vapaudet ). ja mies ite tykkää =)

 

Yrittäjän elämä on vapaanpaa kuin palkansaajan. Niinhän se on: "riistäjällä" on vapaus tehdä töitä joka päivä
Pakko laittaa kukkia kaikille yrittäjän puolisoille:
Carduncellus dianius
http://www.topwalks.net/plants/white/carduncellus_dianius_more.htm
Näitä voi klikkailla kasvamaan!

 

Täälläkin yrittäjän vaimo. Pitkiä päiviä mies tekee usein. Varsinkin, jos joku työntekijä sairas. Joutuu silloin tehdä heidän hommansa ja lisäksi vielä toimistotyöt. Joka viikko on ainakin pari työpäivää, jotka on aamu viidestä ilta viiteen. Työntekijöitä on reilu 10 yhteensä.
Hyvä puoli on taas, että voi tarvittaessa olla keskellä päivää muutaman tunnin vapaalla, jos mun pitää jonnekin, esim. lääkäriin, hierojalle tms.

Kuten joku mainitsi, ärsyttävää on tuo, että osa asiakkaista jättää laskut maksamatta, eikä niitä saa edes perimällä takaisin.
Itsellä ei ole varaa sairastaa, siis sairaanakin mentävä töihin yleensä.
Meillä mysös puhelin soi silloin tällöin öisin ja joka ilta monta kertaa. Samoin paljon viikonloppuisin. Samoin mies on aika usein myös lauantait töissä. Eli töistä ei pääse eroon edes kotona. TÄmän on itsekkin sanonut miinuspuoleksi. VÄlillä tuntuisi kivalta, että voisi sen työn jättää työpaikalle, kun oven takanaan sulkee.
Tässä nyt jotain mitä äkkiä mieleen tuli.

 

Mun mies on yrittäjä ja tuttuja nuo "ongelmat" työntekijöistä joista tässkin ketjussa on sanottu. Mies myös haaveilee, että olis vastuussa vain itsestään ja omasta työstään niin olis stressiäkin paljon vähemmän.
Mies tekee n.8-16 päiviä eli ei ole lähtenyt ylityörumbaan, vaikka töitä varmasti olisinkin vuorokauden ympäri eli sinällään ei tuo yrittäjyys arjessamme juuri tunnun.

 

oliks tää se joku hiihtokeskus vai mikä lie homma??

Se on just ja sama juttu ja sinne se mies on meitä viemässä

 

Nostan tätä vanhaa ketjua koska haluun lukee lisää kokemuksia.

Tuore vaimo ja tuore yritys. Ei tunnu hyvältä. Mies on 12-16h päivästä töissä 7 päivää viikossa. Yhteistä aikaa ei ole ollenkaan. Ihmettelen missä välissä kerettiin ees sinne naimisiin! Kyllä teki miehelle tiukkaa ottaa se päivä vapaaks että käytiin nopsaa maistraatissa. Itse olen tällä hetkellä työtön ja meidän pitäis lastakin yrittää jossain välissä mutta ei kerkee, seksi on jäissä. Oon viimeset puoli vuotta elänyt ihan omaa elämääni kun ei miestä näy kotosalla muuta kuin nukkumassa ja joskus syömässä. Ottaa vähän voimille mutta jos otan asian puheeks niin ilmiriitahan siitä nousee. Mies rakentaa meille tulevaisuutta yms. saan vastaukseksi. Ymmärrän sen kyllä ja haen itse aktiivisesti töitä, mutta saa kai se silti joskus sapettaa! En enää edes tunne koko miestä tuntuu vähän siltä! En muista koska olisin viimeks saanut halauksen tai suukon tai edes pienen kosketuksen. Ei multa kysytä että miten on päivä mennyt ja muutenkaan olla minun asioista kiinnostuneita. Kaikki mitä miehen suusta tulee ulos liittyy jotenkin työhön. En ehdi suutani välissä avaamaan kun puhetta tulee niin pirusti ja sitten se onkin jo untenmailla... Huoh...