Kenen 5 -vuotias lapsi puree ja hakkaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kyselijä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kyselijä"

Vieras
Minun 5 -vuotias lapseni ei pure ja hakkaa, mutta aika monet samanikäiset tekevät niin toistuvasti. Kun noin iso lapsi käyttäytyy kyseisellä tavalla, on kasvattajat ja myös kasvatusympäristö epäonnistuneet.

Joskus lasten pinna palaa, mutta silmitöntä raivoa pitäisi osata jo hillitä. Jos tuollainen käytös on jokaviikkoista, pitäisi alkaa löytää jo diagnoosia pikkuhiljaa.
 
[QUOTE="kyselijä";25780073]Minun 5 -vuotias lapseni ei pure ja hakkaa, mutta aika monet samanikäiset tekevät niin toistuvasti. Kun noin iso lapsi käyttäytyy kyseisellä tavalla, on kasvattajat ja myös kasvatusympäristö epäonnistuneet.

Joskus lasten pinna palaa, mutta silmitöntä raivoa pitäisi osata jo hillitä. Jos tuollainen käytös on jokaviikkoista, pitäisi alkaa löytää jo diagnoosia pikkuhiljaa.[/QUOTE]

Niin siis kumpi, diagnoosi vai huonot vanhemmat?
 
Ei minun lapset hakanneet ja purreet tuossa iässä, eikä myöskään ehdoton enemmistö tuntemistani lapsista ole niin tehnyt. Erityislapset on sitten asia erikseen, joskaan erityisyys ei tietenkään automaattisesti tarkoita sitä että lapsi purisi ja hakkaisi.
 
[QUOTE="tiina";25780109]Niin siis kumpi, diagnoosi vai huonot vanhemmat?[/QUOTE]

Diagnoosin saa kuitenkin aika harva, joten vaihtoehdoksi jää se, että kasvatus on pielessä.
 
[QUOTE="kyselijä";25780180]No sanon suoraan että lapsen päiväkotiryhmä on aika täynnä nyrkit pystyssä olevia alle kouluikäisiä.[/QUOTE]
Kuulostaa huolestuttavalle. Mulle tulee ekana mieleen se, että ryhmä ei niinsanotusti toimi ja lapset oireilevat noin. Ja mielikuva perustuu kokemukseen; oman lapsen pk-ryhmä oli yhden syksyn ajan sellainen, missä aikuisten kemiat ei vissiin menneet yksiin, eikä lapset kokeneet voivansa luottaa heihin, ja meno oli sitten sen mukaista.
 
[QUOTE="kyselijä";25780158]Diagnoosin saa kuitenkin aika harva, joten vaihtoehdoksi jää se, että kasvatus on pielessä.[/QUOTE]

Osalla varmasti onkin.

Jotenkin vaan otti silmään tämä, oman 5-vuotiaani kanssa nimittäin kamppailemme juuri näiden aggressiivisuus ongelmien kanssa, en kuitenkaan tunnustaudu huonoksi vanhemmaksi.
Itseasiassa näitä ongelmia on enimmäkseen päiväkodissa, että heidät sitten varmaan pitäisi leimata huonoksi (ammatti)kasvattajiksi? Kotona poika on ihan "ruodussa".

Ja juu, psykologille aika varattu loppukuusta, eli diagnoosia odotellessa :(
 
meidän lapset ei pure eikä hakkaa(paitsi nahistellessaan keskenään).
täytyy muistaa kuitenkin että mieleltään tervekkin lapsi saattaa joskus kohdata elämässä sellaisen surun tai ison asian jota ei pysty vielä käsittelemään kuin aikuinen.
 
Kuulostaa huolestuttavalle. Mulle tulee ekana mieleen se, että ryhmä ei niinsanotusti toimi ja lapset oireilevat noin. Ja mielikuva perustuu kokemukseen; oman lapsen pk-ryhmä oli yhden syksyn ajan sellainen, missä aikuisten kemiat ei vissiin menneet yksiin, eikä lapset kokeneet voivansa luottaa heihin, ja meno oli sitten sen mukaista.

Minulla ei ole samanlaista mielikuvaa. Ajattelen enemmän niin, että lapsia on aivan liikaa samoissa tiloissa ja ei ole yhtään pohdittu, voiko tietyntyyppisiä olla niin paljon. En pidä hoitajien vikana sitä, koska ei kai ne pysty yhtään sanomaan ketä sinne ängetään.
 
[QUOTE="kyselijä";25780229]Minulla ei ole samanlaista mielikuvaa. Ajattelen enemmän niin, että lapsia on aivan liikaa samoissa tiloissa ja ei ole yhtään pohdittu, voiko tietyntyyppisiä olla niin paljon. En pidä hoitajien vikana sitä, koska ei kai ne pysty yhtään sanomaan ketä sinne ängetään.[/QUOTE]
Mahdollistahan tuokin on. Kyllä liian ahtaat tilat liian isolle lapsilaumalle aiheuttaa stressiä, ja se voi purkautua noin.

Oman lapsen pk:ssa johtaja pisti henkilökuntapakan uusiksi, kiertävä erityislastentarhanope tuli muistaakseni 2 kk ajaksi seuraamaan toimintaa, ja tosi nopeasti ryhmä alkoikin toimimaan & lapset rauhoittuivat :). Tilat ja lapsimäärä pysyi samana kuitenkin.
 

Yhteistyössä