[QUOTE="viiden äiti";27850174]Meillä 2,5v ei nuku vielä kokonaisia öitä, herää kerran-pari yössä. Vauva syö yöllä 2-5 kertaa (nukkuu vieressä ja rintamaidolla). Siihen saman "vauva-aikaväsymyksen" piikkiin menee tuon isomman heräily. Sitäpaitsi heräilyyn tottuu ja uni siinä välissä on sikeämpää.
Itse näkisin hankalampana aloittaa vauva-aika-taaperokiukkuhässäkät kokonaan uudestaan. Kyllä ne omat sisarukset on ihan parhaita kavereita ja tappelukavereita, tukena ja turvana tässä isossa maailmassa.[/QUOTE]
Mutta eikö se isommalla ikäerolla oleva sisarus ole sitten yhtä sisarus kuin pienemmälläkin? Minua ei haittaa aloittaa vauva-aikaa tai taaperoaikaa uudelleen, päinvastoin. Ihanaa että saa kokea nämä hetket vielä uudelleen ehkä jonkun toisenkin lapsen kanssa
Itse olen tottunut kyllä heräilyyn, mutta onpas ihanaa kun ei tarvitse elämän enää pyöriä vain nukkumisen ajattelemisen ympärillä. Sen verran onnetonta aikaa se oli!
Miksi iso ikäero nähdään niin negatiivisena? Minusta on ihanaa olla ISOsisko pikkusiskoilleni. 11-vuotiaan kanssa puuhaillaan kaikkea pulkkailusta leffailtoihin. 17-vuotiaan kanssa ruoditaan aikuistumiseen liittyviä kysymyksiä. Isommista sisaruksista on ollut valtavasti apua lapsen hoidossa. Nuorempana myös asuin isosiskoni kanssa, joka siis 7 vuotta vanhempi.
ap