Ken kehtaa astua mukaan......:D

nostellaas, tahtoo lisää näitä

 

jokainen varmaan tietää laulun "jänis istui maassa torkkuen.. "

mulle selvisi vasta aikuisena että se torkkuminen tarkoittaa nukkumista, eikä se jänis siis sanokkaan "tork tork". ihmettelinkin aina, että eihän jänikset kai pidä mitään ääntä.

 

vieläkö irtois

 

yyylööösss.....

 

Eräs sukulainen, reilu 30v nainen puhuu usein oranssista väristä "orkkuna". En tiiä eikö tunne sanan merkitystä vai mitä, mutta välillä on pokassa pitelemistä, kun toinen hehkuttaa: " Aivan ihana orkun värinen tää, ai että mä tykkään orkusta".

Oon aikonu kyllä useammasti selittää hänelle, ettei ehkä ihan noin kannattaisi oranssia nimittää, mutta en oo saanu sanottua.. :ashamed:

 

Olen kahlannut tämän ketjun läpi ja monet hyvät naurut saanu.

Olin parikymppisenä lentokoneessa. Jossain Atlantin yllä katsoin ikkunasta ulos ja näin valon. Totesin: miten mukavaa että täällä ilmassakin on majakoita. Siis se oli tietenkin lentokoneen siiven valo...

 

Tuli mieleen kun oon tätä täällä lueskellut...
Oltiin lukion valmistujaispäivänä kavereitten kanssa ravintolassa syömässä ja aina aikaisemmin oon tilannut esim kanaa, possua jne, en kuitenkaan koskaan naudanlihapihviä.
Tarjoilija sitten kysyi että medium vai well done, enkä kuulut kuin meduimin. Vastasin sitten että keskikokoinen. Tarjoilija kysyi kysymyksensä uudestaan ja katson häntä oudosti ja vastaan että keskikokoinen. Kun tarjoilija kysyi kolmannen kerran, vastasin siihen että medium. Myöhemmin sitten valitin tarjoilijalle, kun pihvi oli raakaa (koskaan aikaisemmin edes tiennyt että lihaa voi syödä ns puoli raakana, kun aina kotona varoteltu et lihaa pitää paistaa hyvin et bakteerit kuolee).

 

Tää on maailman noloin...


Silja Europan yökerhossa on vessa, kuten kaikissa sivistyneissä yökerhoissa kai kuuluukin.
Minä sitten hädän yllättäessä loikin sinne ja sain asiani tehtyä, ei kun housut ylös ja menoksi...Mutta se ovi ei auennut.Työnsin ja rynkytin.
Ajattelin, jotta se on joku piilokamera.
En kehdannut huutaa ulkopuolellekaan, jotta "Tämä ovi on juuttunut, voisitteko auttaa mua!".

Vaan epätoivoisesti tuuppasin sitä ovea, joka ei tehnyt merkkiäkään avautuakseen.

Välillä istuin pöntön kannen päällä ja surin paskaa kohtaloani, mä olin lukittautunut laivan vessaan.

Olin varma, että joku seisoo oven edessä eikä päästä mua pois.

Nousin taas uudelleen ylös ja änkesin ja punkesin, nostin ja työnsin...Ei vaikutusta.

Varmaan vartin ähinän jälkeen mun päässä sytty lamppu: ...Sitä ovea kuului vetää... :ashamed: :ashamed: :ashamed:

hahhhhaaa=DDD

 

Vitsi nää on mukavia...

Noh, mun eräs tarinani osoittautuu Kuopion juna-asemalle kun matkustin ensimmäisiä kertoja junassa. Aiemmin olin aina bussilla kulkenut paikasta toiseen. Kaverini kanssa mentiin sisälle ostamaan junalippu jo valmiiksi ennen junan tuloa. Mietin ankarasti päässäni, että muistaisin kysyä miltä raiteelta juna lähtee. Noh, lipun sain ostettua kunnes tuli aika kysyä raiteen numeroa. Päässä vilisi ja muistin kuinka olin aina kysynyt linja-autoasemalta, että miltä laiturilta linja-auto lähtee. Sanat menivät raiteen ja laiturin kanssa aivan sekaisin ja tokaisin virkailijalle että "mi-mi-miltäs raitulilta se juna lähtee"... virkailija katsoi pitkään ja kysyi anteeksi mitä, en osannut enää sanoa oikeaa sanaa vaan kaverini tuli sen siihen viereen kysymään... Vähän nolostutti :ashamed:

 

Sillon kun lapset oli pienempiä ja äiti oli vähän väsynyt niin menin kerran komentamaan lapsia kun mesoivat jotain lastenhuoneessa. Ovenraosta kävin paasaamassa ja vetäisin sitten lähtiessä oven kiinni. Ei siinä mitään mutta mun pää oli vielä siinä välissä :snotty:

ahhahhhhaaaXDDDD

 

Minä ja kaveri keksittiin teineinä muka hauska tapa puhua niin, että kaikki kysymyssanat laitettiiin alkamaan ku-alkuisesti... kunne, kussa, kulloin, kuta jne. Höpötettiin tuolla lailla varmaan useamman viikon ajan, kunnes joku ystävällisesti valaisi, että sitä KUKSI sanaa ei kandee ihan joka paikassa käyttää, varsinkaan suoraan opettajalle

 

Tää on maailman noloin...


Silja Europan yökerhossa on vessa, kuten kaikissa sivistyneissä yökerhoissa kai kuuluukin.
Minä sitten hädän yllättäessä loikin sinne ja sain asiani tehtyä, ei kun housut ylös ja menoksi...Mutta se ovi ei auennut.Työnsin ja rynkytin.
Ajattelin, jotta se on joku piilokamera.
En kehdannut huutaa ulkopuolellekaan, jotta "Tämä ovi on juuttunut, voisitteko auttaa mua!".

Vaan epätoivoisesti tuuppasin sitä ovea, joka ei tehnyt merkkiäkään avautuakseen.

Välillä istuin pöntön kannen päällä ja surin paskaa kohtaloani, mä olin lukittautunut laivan vessaan.

Olin varma, että joku seisoo oven edessä eikä päästä mua pois.

Nousin taas uudelleen ylös ja änkesin ja punkesin, nostin ja työnsin...Ei vaikutusta.

Varmaan vartin ähinän jälkeen mun päässä sytty lamppu: ...Sitä ovea kuului vetää... :ashamed: :ashamed: :ashamed:

Voi eikä ..

 

Olin pienessä kahvilassa töissä. Kuulin, että eräs mies asiakas kysyi "onko teillä teevettä? Siellä teevesi käytiin aina keittiön puolelta vedenkeittimestä. Ja vastasin miehelle "on mutta lämmitän sitä vähän, kun se on päässyt jo jäähtymään". Asiakas tuli naamaltaan ihan punaiseksi ja änkytti minulle, tuota kuulittekohan aivan oikein.. kysyin onko teillä wc:tä? :ashamed:

Isä soitti mulle kerran töistä, kun olin pieni. Hän kai sanoi, että "isä tässä", mutta kuulin, että onko isäsi töissä? Luulin häntä joksikin isän työkaveriksi ja jankutin, että isäni ei nyt ole kotona vaan töissä.

 

Ystävän äiti on töissä kukkakaupassa. Ystävä oli kerran paikalla, kun asiakas soitti kukkakauppaan ja kysyi tältä ädiltä millaisia joulukukkia heillä on myytävänä. Juuri silloin tälle kukkakauppiaalle, ei tullut yhtään ainoaa kukan nimeä mieleen.. hän vaan sänkötti puhelimeen, että onhan meillä näitä kukkia.. näitä missä on vihreät varret ja tällaisia lehtiä,on punaisia ja oransseja.. paljon kaikenlaisia kukkia meillä on.

 

mahtavia juttuja!!! itse olen pari kertaa sulkenut ovea niin, että otta jää tulilinjalle ja sitten ei tiedä itkeekö vai nauraako kun täräyttää itseään ovella päähän. olen myös etsinyt paniikissa silmälaseja ja ne ovat olleet päässä... tälläistä pientä arjen tilannekomiikkaa niin ja näin talvella kun lähden ulos, varmistelen kovasti että farkut ovat tosiaan jalassa enkä kuljeskele pelkissä halpahallin pitkiksissä !

 

ai niin, vuosia sitten puhuin puhelimessa toisella paikkakunnalla asuvan kaverin kanssa joka höpötti ihanasta täysikuusta. kysyin sitten, että "ai milloin siellä on täysikuu" ja kaveri alkoi nauraa että "samaan aikaan kuin sielläkin". hups...

 

isän kanssa oli puhetta kakkosauton hommaamisesta meille ja isä sit sano että hankala vaan talvella kun ei ole kun yksi lämpöpaikka. Minä siihen sitten, että voin minä sitä toista säilyttää tuossa tienvarressa ja kun mies on lähtenyt aamulla niin ajan sitten sen tuohon roikkapaikalle lämmitykseen. Isä vaan katto ja kysy että ootko ihan tosissas?

 

Mun on ihan pakko lisätä tässä naurunkyyneleiden lomassa oma kommellukseni. Eräissä iltapukujuhlissa, jo muutaman drinkin nauttineena, menin baaritiskille ja tilasin -muina naisina- TG:n... baarimikko rypisti kulmiaan ja toistin tyynesti "TG, kiitos!" Tarkoitat varmaan GT:tä?
(GT=gin tonic)
Juuh, sitäpä juuri. Kyllä varisi "maailmannaisen" fiilis aika nopeesti...

 

Aivan loistavia suorituksia.

Ensimmäisenä mieleen tulee omista mokailuista lapsuuden yksi kommentti, joka jätti vanhempani aika hiljaisiksi.

Olimme tulossa autolla illalla suhteellisen myöhään jostain kyläpaikasta. Olin jo lapsena mahdoton herkkuperä ja olin oppinut että pitkä automatka=huoltsikkapysähdys=mehua ja pullaa. Tiirailin takapenkiltä kuskin puolelle mittaristoon ja huomasin hetkeni koittaneen. Aloin hälyttää isälle: "Kohta pitää pysähtyä! Seuraava huoltoasema! Bensa loppuu!"
Isä hieman ihmeissään kyseli, mistä moisen keksin. Selitin tietäväisenä: "Kun tuo bensamittari näyttää, että meillä on enää 60 kilometriä bensaa jäljellä!" Johon isä tyynenä totesi: "Se on nopeusmittari."

 

Ah, ihana ketju. Ja lahopäisenä luin tän ketjun ja nauroin uudelleen kaikelle, vaikka olin joskus nämä lukenutkin.

 

lisää?

 

Tää ketju ehdoton huippu
Oon parina iltana kahlannut tätä läpi ja voi elämä Oon ääneen monille jutuille nauraa räkättänyt

 

illan naurut

 

Merks

 

Vuosia sitten amiksessa ollessani oppilaskunnan jäsenenä olin järjestämässä koko koululle urheilupäivää. Keksin loistoidean poliisikoirien näytöksestä. Soitin sitten tilatakseni näytökse. Esittelinasiallisesti itseni ja asiani. Puhelimen toisessa päässä oli aika hiljaista ja sitten kysyttiin vähän epäröivästi, että soititko varmasti oikeaan paikkaan...? Vakuutin olevani ihan oikeassa paikassa asioimassa, kunnes selvisi, että olin soittanut vankeinhoitolaitokseen.