Kelpuuttaisitko kouluttamattoman miehen?
- Viestiketjun aloittaja Snowpatrol
- Ensimmäinen viesti
V
"vieras"
Vieras
Siis ajatteletko sinä todella, että korkeasti koulutetut viettävät elämänsä kotisohvalla pohtien syntyjä syviä? :xmas:
S
"swiss"
Vieras
?
.....
Vieras
Kelpuuttaisin.
Tunnen monia miheiä jotka eivät ole käyneet peruskoulun jälkeen mitään koulua ja hyvin ovat elämässään menestyneet.Maailmaa ovat nähneet ehkä enemmänkin kuin monet korkeasti koulutetut eikä heillä ole ollut rahasta puutetta,ovat ammattilaisia niillä aloilla joilla työskentelvät
Tunnen monia miheiä jotka eivät ole käyneet peruskoulun jälkeen mitään koulua ja hyvin ovat elämässään menestyneet.Maailmaa ovat nähneet ehkä enemmänkin kuin monet korkeasti koulutetut eikä heillä ole ollut rahasta puutetta,ovat ammattilaisia niillä aloilla joilla työskentelvät
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;26418875:
En ajattele
Viittasin tässä vaan nimimerkin "mies" tekstiin, jossa hän itse kritisoi työssäkäyviä ihmisiä (ääripäästä toiseen). Enkä missään nimessä väheksy korkeasti koulutettuja ihmisiä. Myönnän toki hieman provosoituneeni muutaman henkilön kommenteista, jotka myönsivät ylenkatsovansa perus duunareita.Arvostan suuresti korkeasti kouluttautuneita ihmisiä, mutta yhtä paljon arvostan myös kouluttamattomia jotka ovat omalla ahkeruudellaan hankkineet vankan ammattitaidon. Sen sijaan laiskoja sohvankuluttajia en arvosta tippaakaan, oli sitten kyseessä maisteri tai pelkän peruskoulun käynyt henkilö.
Toki äitinä toivoisin lasteni innostuvan opiskelusta ja kouluttautuvan mahdollisimman pitkälle alalla jossa on tulevaisuudessakin hyvät työnäkymät.
Jos ahkeruuden arvostaminen tekee minusta jotenkin vajaamielisen jonkun puskastahuutelijan mielestä (terveisiä ylempänä olevalle vieraalle), niin olkoon sitten niin
Välillä on kyllä vähän hankala kirjoittaa niin, että saan ajatukseni muotoiltua edes jotakuinkin järkeviksi lausekokonaisuuksiksi, kun tuo 2v tyttö hippaa sylissä ja ajatus katkeaa vähän väliä
Viimeksi muokattu:
P
Perusheppu
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;26415363:
Ihan hyvä kysymys. Nimittäin monestihan tämä on hieman tabu: naiselta saa kyllä vaatia ulkonäköä muttei koulutusta.
N
nerd
Vieras
Tämä ketju on tuttualuettavaa omasta, eli muodollista korkeakoulutusta vailla olevan miehen näkökulmasta. Olen harrastanut alaani 80-luvulta ja ollut alan asiantuntijatehtävissä 90-luvulta. Korkeakoulututkinto kuitenkin puuttuu. Aloitin joku vuosi sitten alan korkeakoulussa tarkoituksena hommata paperit, jotta mm. moni valtionhallinnon ovi avautuisi helpommin. Koulu jäi aika nopeasti, koska kurssit olivat yksinkertaisempia mitä alan harrastamiseni oli pari vuosikymmentä sitten. Ei vaan nöyryys riittänyt korjata opettajaa tai olla hiljaa eri mieltä miten jonkun tehtävän voisi ratkaista paljon paremmin verrattuna oppimateriaaliin.
Se omakehuista. Muodollisen koulutuksen puute oli aikoinaan kova paikka appivanhemmille. En olisi kelvannut heidän ekonomi-tyttärelle. He jopa painostivat tytärtä laittamaan välit poikki, mutta onneksi tytär tiesi paremmin.
Toki tiedän olevani poikkeustapaus. Niinhän se on, että usein koulutuksen puute korreloi muiden puutteiden kanssa. Sama toimii myös toiseen suuntaan. Paperi korkeakoulusta ei takaa vielä mitään. Joku 7-8 vuotta koulussa peruskoulun jälkeen kertoo kyllä, että henkilö on ainakin nöyrä, pitkäjänteinen ja ehkä sitä kautta turvallinen ja vakaa, mutta siinä se. Suomen koulujärjestelmä on niin tasapäistävä, että yksinkertaisempikin yksilö voi saavuttaa ns. älykkyyttään korkeamman koulutustason "vain" ahkeroimalla ts läpäisemällä kursseja rimaa hipoen ja viime kädessä jopa opettajan sääliin tukeutuen.
Lähipiiri on täynnä korkeakoulutettuja tapauksia joista ei saa juuri mitään irti kun keskustelu sivuaa edes vähän esim. politiikkaa, taloutta, tiedettä tai muita haastavampia aiheita. Näistä aiheista keskustelu kun edellyttäisi jatkuvaa kiinnostusta ja seurantaa, eli itseopiskelua ja näiden jälkeen vielä omaa ajatustyötä, joista jalostuisi omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Ei sillä vuosi vuodelta vanhentuvalla paperilla tee mitään, jos suurin arkikiinnostus kohdistuu Viidakon Tyttöihin, Salkkareihin ja ainoa osoitus sivistyksestä on Hesarin ja Ylen tehokkaasti nielty propaganda. Korostan vielä, että toki tämä puute on vielä todennäköisempää kouluttamattomien keskuudessa. Se koulupaperi on viime kädessä kuitenkin vain paperi, joka ei kerro juuri muuta kuin mitä edellä esitin.
Väkivaltaisia, työttömiä, päihdeongelmaisia, pettäjiä, läskejä, hyväksikäyttäjiä, persaukisia, narsisteja, peliongelmaisia, tylsimyksiä yms. löytyy kyllä kaikista viiteryhmistä ihan riippumatta siitä pitääkö erottavana tekijänä koulutusta, ihonväriä, puoluekantaa, ammattia, kroppaa, tulotasoa, uskonnollista vakaumusta tai mitä tahansa.
Minulle kelpaisi kyllä kouluttamaton puoliso, mutta joku 99 muusta kriteeristä voi koitua esteeksi
Se omakehuista. Muodollisen koulutuksen puute oli aikoinaan kova paikka appivanhemmille. En olisi kelvannut heidän ekonomi-tyttärelle. He jopa painostivat tytärtä laittamaan välit poikki, mutta onneksi tytär tiesi paremmin.
Toki tiedän olevani poikkeustapaus. Niinhän se on, että usein koulutuksen puute korreloi muiden puutteiden kanssa. Sama toimii myös toiseen suuntaan. Paperi korkeakoulusta ei takaa vielä mitään. Joku 7-8 vuotta koulussa peruskoulun jälkeen kertoo kyllä, että henkilö on ainakin nöyrä, pitkäjänteinen ja ehkä sitä kautta turvallinen ja vakaa, mutta siinä se. Suomen koulujärjestelmä on niin tasapäistävä, että yksinkertaisempikin yksilö voi saavuttaa ns. älykkyyttään korkeamman koulutustason "vain" ahkeroimalla ts läpäisemällä kursseja rimaa hipoen ja viime kädessä jopa opettajan sääliin tukeutuen.
Lähipiiri on täynnä korkeakoulutettuja tapauksia joista ei saa juuri mitään irti kun keskustelu sivuaa edes vähän esim. politiikkaa, taloutta, tiedettä tai muita haastavampia aiheita. Näistä aiheista keskustelu kun edellyttäisi jatkuvaa kiinnostusta ja seurantaa, eli itseopiskelua ja näiden jälkeen vielä omaa ajatustyötä, joista jalostuisi omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Ei sillä vuosi vuodelta vanhentuvalla paperilla tee mitään, jos suurin arkikiinnostus kohdistuu Viidakon Tyttöihin, Salkkareihin ja ainoa osoitus sivistyksestä on Hesarin ja Ylen tehokkaasti nielty propaganda. Korostan vielä, että toki tämä puute on vielä todennäköisempää kouluttamattomien keskuudessa. Se koulupaperi on viime kädessä kuitenkin vain paperi, joka ei kerro juuri muuta kuin mitä edellä esitin.
Väkivaltaisia, työttömiä, päihdeongelmaisia, pettäjiä, läskejä, hyväksikäyttäjiä, persaukisia, narsisteja, peliongelmaisia, tylsimyksiä yms. löytyy kyllä kaikista viiteryhmistä ihan riippumatta siitä pitääkö erottavana tekijänä koulutusta, ihonväriä, puoluekantaa, ammattia, kroppaa, tulotasoa, uskonnollista vakaumusta tai mitä tahansa.
Minulle kelpaisi kyllä kouluttamaton puoliso, mutta joku 99 muusta kriteeristä voi koitua esteeksi
H
"Heluna"
Vieras
Todellakin kelpuuttaisin ja oon kelpuuttanutkin. Eipä ittelläkää hirveesti koulutusta oo ja vähäkin oli turhaa. Oon ihan muissa hommissa.
Moni ns. koulutettu mies on itteensä täynnä, ei voi myöntää virheitä ja sitten ihan käsi käytännön jutuissa. Ja läheskään kaikki ei oo ees isoilla palkoilla. Musta tuntuu, että tässä maassa pitäis panostaa työssä oppimiseen ja kaikkeen semmoseen. Pomon pitäis eka tehä tavallisia hommia ja sitten ruveta vasta pomottelemaan.
Eli voisin melkein sanoa, että mä en mitään ylikoulutettua apinaa ees kelpuuttais. Onhan toskin toki poikkeuksia, on mun siskon mies ihan ok tyyppi vaikka on insinööri. Ja se sentäs osaa kotoo vaihtaa lamput ja sulakkkeet.
Moni ns. koulutettu mies on itteensä täynnä, ei voi myöntää virheitä ja sitten ihan käsi käytännön jutuissa. Ja läheskään kaikki ei oo ees isoilla palkoilla. Musta tuntuu, että tässä maassa pitäis panostaa työssä oppimiseen ja kaikkeen semmoseen. Pomon pitäis eka tehä tavallisia hommia ja sitten ruveta vasta pomottelemaan.
Eli voisin melkein sanoa, että mä en mitään ylikoulutettua apinaa ees kelpuuttais. Onhan toskin toki poikkeuksia, on mun siskon mies ihan ok tyyppi vaikka on insinööri. Ja se sentäs osaa kotoo vaihtaa lamput ja sulakkkeet.
P
Perusheppu
Vieras
[QUOTE="Heluna";26420875]
Musta tuntuu, että tässä maassa pitäis panostaa työssä oppimiseen ja kaikkeen semmoseen. Pomon pitäis eka tehä tavallisia hommia ja sitten ruveta vasta pomottelemaan.
[/QUOTE]
Eiköhän valtaosa pomoista ole ollut "tavallisissa hommissa" aluksi esim. harjoittelijana. Vai mitä luulet, että yliopistolla opiskelevat tekevät kesäisin? Itse olin opiskeluaikoina joka kesä 4 kk tehtaassa töissä haalari- ja harjoitteluhommissa. Valmistuessani minulla oli noin 2 v käytännön työkokemusta lukio- ja yliopistoajoilta - mielestäni se on ihan tarpeeksi.
[QUOTE="Heluna";26420875]
Eli voisin melkein sanoa, että mä en mitään ylikoulutettua apinaa ees kelpuuttais. Onhan toskin toki poikkeuksia, on mun siskon mies ihan ok tyyppi vaikka on insinööri. Ja se sentäs osaa kotoo vaihtaa lamput ja sulakkkeet.[/QUOTE]
AMK-insinööri tai opistoinsinööri ei ole kyllä millään mittapuulla "korkeasti koulutettu". DI on alin tutkinto, josta voi puhua edes jotenkin korkeana koulutuksena.
Musta tuntuu, että tässä maassa pitäis panostaa työssä oppimiseen ja kaikkeen semmoseen. Pomon pitäis eka tehä tavallisia hommia ja sitten ruveta vasta pomottelemaan.
[/QUOTE]
Eiköhän valtaosa pomoista ole ollut "tavallisissa hommissa" aluksi esim. harjoittelijana. Vai mitä luulet, että yliopistolla opiskelevat tekevät kesäisin? Itse olin opiskeluaikoina joka kesä 4 kk tehtaassa töissä haalari- ja harjoitteluhommissa. Valmistuessani minulla oli noin 2 v käytännön työkokemusta lukio- ja yliopistoajoilta - mielestäni se on ihan tarpeeksi.
[QUOTE="Heluna";26420875]
Eli voisin melkein sanoa, että mä en mitään ylikoulutettua apinaa ees kelpuuttais. Onhan toskin toki poikkeuksia, on mun siskon mies ihan ok tyyppi vaikka on insinööri. Ja se sentäs osaa kotoo vaihtaa lamput ja sulakkkeet.[/QUOTE]
AMK-insinööri tai opistoinsinööri ei ole kyllä millään mittapuulla "korkeasti koulutettu". DI on alin tutkinto, josta voi puhua edes jotenkin korkeana koulutuksena.
F
FM, mies peruskoulusta
Vieras
[QUOTE="mimi";26415394]Täällä maisteri, joka teoriassa vois kelpuuttaa.
Käytännössä vaikea kuvitella, että tällaisen tyypin kanssa välttämättä hirveesti synkkais. Mutta jos synkkais, niin mikä jottei.[/QUOTE]
Siis apua miten "ahdasmielisiä" ihmisiä täällä on! Mä ainakin olen naimisissa miehen, en hänen koulutuksensa kanssa. Mä olen itse FM ja mies on käynyt vaan peruskoulun, ja ihan hyvin tullaan toimeen. Ihan kauheeta lukea, että jos et käy kouluja, olet saamaton, laiska, ryyppäävä renttu, josta ei ole mihinkään...
On katsokaas olemassa kirjaviisautta (sitä joka opitaan koulussa) ja sitten sitä ns. maalaisjärkeä (jota ei opita koulussa). Ja joo, koulussa oppii tutkimuksista, maailmasta yleensä, oppii katsomaan asioita eri kantilta ja mitä muita juttuja täällä akateemisesti koulutetuista sanottiinkaan. Mutta tässä yhteiskunnassa toimimista, elämistä ja maailmankatsomusta ei yksin koulussa opita, vaan se on elämässä opittua. Ainakaan mun tieteenalalla ei opeteta mitään edellämainituista, vaan se opitaan olemalla osa yhteiskuntaa.
Eikös tuo "ajatusmaailmoiden kohtaaminen" oo enemmänkin persoonasta kiinni kuin koulutuksesta? Mä ainakin voin käsi sydämellä väittää, että mä oon monestakin asiasta eri mieltä samasta pääaineesta valmistuneiden kanssa, enkä jaksa keskustella heidän kanssaan, koska ovat niin kiinni siinä omassa suuntautumisessaan ja osaamisessaan. Sitten taas ns. kouluttautumattomat ihmiset näkevät asioista monia eri puolia herkemmin, kun eivät ole niin sidottuja omaan tieteenalaansa.
Mun mieheni ei ole käynyt kouluja, vaan on mennyt töihin. Tämä oli hänen valintansa, koska hän halusi mieluummin antaa mulle mahdollisuuden opiskella. Ja näin mä oon tehnyt, mulla on kaksi tutkintoa. Tällä hetkellä mies ylenee työpaikallaan, on siellä pidetty työntekijä, ja tienaa enemmän kuin minä (ja tää palkka kuuluu tähän siten, ettei se akateeminen tutkinto takaa sitä korkeaa palkkaa...). Eikä mua haittaa yhtään, että mä oon kouluttautunut ja hän ei. Arkielämässä sitä ei edes huomaa. Joo, mä voisin keskustella vaikka kuinka paljon omasta tieteenalastani, mutta hei, mä voin tehdä sitä töissä, ei mun tarvi sitä enää kotona tehdä!
Käytännössä vaikea kuvitella, että tällaisen tyypin kanssa välttämättä hirveesti synkkais. Mutta jos synkkais, niin mikä jottei.[/QUOTE]
Siis apua miten "ahdasmielisiä" ihmisiä täällä on! Mä ainakin olen naimisissa miehen, en hänen koulutuksensa kanssa. Mä olen itse FM ja mies on käynyt vaan peruskoulun, ja ihan hyvin tullaan toimeen. Ihan kauheeta lukea, että jos et käy kouluja, olet saamaton, laiska, ryyppäävä renttu, josta ei ole mihinkään...
On katsokaas olemassa kirjaviisautta (sitä joka opitaan koulussa) ja sitten sitä ns. maalaisjärkeä (jota ei opita koulussa). Ja joo, koulussa oppii tutkimuksista, maailmasta yleensä, oppii katsomaan asioita eri kantilta ja mitä muita juttuja täällä akateemisesti koulutetuista sanottiinkaan. Mutta tässä yhteiskunnassa toimimista, elämistä ja maailmankatsomusta ei yksin koulussa opita, vaan se on elämässä opittua. Ainakaan mun tieteenalalla ei opeteta mitään edellämainituista, vaan se opitaan olemalla osa yhteiskuntaa.
Eikös tuo "ajatusmaailmoiden kohtaaminen" oo enemmänkin persoonasta kiinni kuin koulutuksesta? Mä ainakin voin käsi sydämellä väittää, että mä oon monestakin asiasta eri mieltä samasta pääaineesta valmistuneiden kanssa, enkä jaksa keskustella heidän kanssaan, koska ovat niin kiinni siinä omassa suuntautumisessaan ja osaamisessaan. Sitten taas ns. kouluttautumattomat ihmiset näkevät asioista monia eri puolia herkemmin, kun eivät ole niin sidottuja omaan tieteenalaansa.
Mun mieheni ei ole käynyt kouluja, vaan on mennyt töihin. Tämä oli hänen valintansa, koska hän halusi mieluummin antaa mulle mahdollisuuden opiskella. Ja näin mä oon tehnyt, mulla on kaksi tutkintoa. Tällä hetkellä mies ylenee työpaikallaan, on siellä pidetty työntekijä, ja tienaa enemmän kuin minä (ja tää palkka kuuluu tähän siten, ettei se akateeminen tutkinto takaa sitä korkeaa palkkaa...). Eikä mua haittaa yhtään, että mä oon kouluttautunut ja hän ei. Arkielämässä sitä ei edes huomaa. Joo, mä voisin keskustella vaikka kuinka paljon omasta tieteenalastani, mutta hei, mä voin tehdä sitä töissä, ei mun tarvi sitä enää kotona tehdä!
V
"vieras"
Vieras
H
"Heluna"
Vieras
Höpö höpö. Ne kesäduunit ei anna kuvaa oikeesta työstä. Ne kesähessut vaa heiluu siellä täällä ja helppohan se on tehä hommia ku tietää että kohta pääsee taas koulunpenkille huilimaan. Ja sitten pomon pallille.
Ja mulle on ihan sama mikä on korkeekoulutettu ja mikä. Ja että onko diplomit vai ei. Samaa sakkia se on ja melkein sanosin että nää vielä koulutettummat on vielä pahempia tapauksia. Koulutusta tarvitaan jos pitää tutkii jotain, mutta olis sitten sen porukan tutkia niitä juttuja siellä kammioissa eikä tulla sotkee asioita semmosilla jutuilla. Se meinaan mikä toimii kammiossa ei ehkä toimikkaan oikeessa maailmassa.
V
"vieras"
Vieras
M
Miksi edes vaivaudun
Vieras
[QUOTE="Heluna";26421016]
Koulutusta tarvitaan jos pitää tutkii jotain, mutta olis sitten sen porukan tutkia niitä juttuja siellä kammioissa eikä tulla sotkee asioita semmosilla jutuilla. Se meinaan mikä toimii kammiossa ei ehkä toimikkaan oikeessa maailmassa.[/QUOTE]
Yliopistokoulutuksenhan on nimenomaan tarkoitus antaa valmiudet tutkia!
Esimerkiksi tietokone, jolla kirjoitat, on tutkijoiden keksimä ja insinöörien suunnittelema laite. Lähes kaikki vempeleet ympärilläsi ovat jonkun suunnittelemia. Jopa ruuassasi on säilöntäaineita, joita ovat tutkijat keksineet. Paskapaperisikin on ensin tutkittu ja sitten kokeiltu käytännössä.
Koulutusta tarvitaan jos pitää tutkii jotain, mutta olis sitten sen porukan tutkia niitä juttuja siellä kammioissa eikä tulla sotkee asioita semmosilla jutuilla. Se meinaan mikä toimii kammiossa ei ehkä toimikkaan oikeessa maailmassa.[/QUOTE]
Yliopistokoulutuksenhan on nimenomaan tarkoitus antaa valmiudet tutkia!
Esimerkiksi tietokone, jolla kirjoitat, on tutkijoiden keksimä ja insinöörien suunnittelema laite. Lähes kaikki vempeleet ympärilläsi ovat jonkun suunnittelemia. Jopa ruuassasi on säilöntäaineita, joita ovat tutkijat keksineet. Paskapaperisikin on ensin tutkittu ja sitten kokeiltu käytännössä.
M
"mies"
Vieras
Edelleen aika mustavalkoisia visioita täällä... Kyllähän korkeakoulutettu voi tuntea elämänkoulua jopa enemmän kuin elämän koulun taitaja. Esimerkiksi filosofiaa lukemalla tuntee monta elämän koulun peruskysymystä varmasti syvällisemmin kuin elämänkoululainen. Kaikki korkeakoulutetut, kuten itse olen, eivät synny kultalusikka suussa vaan omalla työllä on noustava.
Ja nuo sulakkeen vaihdot ym... Eikö ne kaikki ole mahdollista oppia? En minäkään odota että naiseni osaa kutoa. Juuri tuollainen kapea-alaisuus kertoo koulutuksen puutteesta. Humanistisesti koulutettu näkisi heti viaksi todennäköisesti, jos toinen vaatisi toiselta jotain tuollaisia ominaisuuksia "väkisin".
Kyllähän korkeakoulutettu voi tuntea elämänkoulua jopa enemmän kuin elämän koulun taitaja. Esimerkiksi filosofiaa lukemalla tuntee monta elämän koulun peruskysymystä varmasti syvällisemmin kuin elämänkoululainen. Kaikki korkeakoulutetut, kuten itse olen, eivät synny kultalusikka suussa vaan omalla työllä on noustava.Ja nuo sulakkeen vaihdot ym... Eikö ne kaikki ole mahdollista oppia? En minäkään odota että naiseni osaa kutoa. Juuri tuollainen kapea-alaisuus kertoo koulutuksen puutteesta. Humanistisesti koulutettu näkisi heti viaksi todennäköisesti, jos toinen vaatisi toiselta jotain tuollaisia ominaisuuksia "väkisin".
Heh, olen itsekin opettanut yliopistossa vuosia ja lähes joka ryhmässä oli aina yksi tällainen, joka (ainakin omasta mielestään) tiesi kaiken jo etukäteen ja usein vielä paremmin kuin opettaja.
Juu, tämä pätee minunkin mielestäni aina maisteritasolle asti. Siihen asti pärjää, kun vain viitsii opetella, mitä joku muu on aiemmin jostain sanonut tai kirjoittanut tai tehnyt tms. Vasta väikkäriä vääntäessä joutuu sitten ikään kuin ihan omilleen ja tässäpä onkin keskeisin syy sille, kymmenestä jatko-opiskelijasta ainoastaan 1-2 milloinkaan väittelee.
N
nerd
Vieras
Varmasti noita itsestään liikoja kuvittelevia löytyy, mutta omahyväisesti nostan itseni eri portaalle. Jos on alaa harrastanut lähes 30 vuotta ja omaan alan työkokemusta 15 vuotta, niin aika vähän voi mikään alan koulu enää antaa. En halveksi lukemista, päin vastoin, ahmin itsekin edelleen oman alan alati päivittyvää tietoa 1-2 kirjan kuukausivauhtia. Kirjojakin tärkeämpi ammattitaidon lähde on internet, jossa sielläkin pari kuukautta vanha tieto on oman alan kapealla sektorilla usein vanhentunutta.Alkuperäinen kirjoittaja Isämies;26421233:Heh, olen itsekin opettanut yliopistossa vuosia ja lähes joka ryhmässä oli aina yksi tällainen, joka (ainakin omasta mielestään) tiesi kaiken jo etukäteen ja usein vielä paremmin kuin opettaja.
Minun pointti on siinä, että muodollinen koulutus ei määrittele ihmistä. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun olen uusiin ihmisiin tutustuessa huomannut, että moni haluaa heti nimen jälkeen kuulla koulutustason, korostaen tietty omaansa. Tästä jokunen hetki, niin jo paljastuu, että kyseinen henkilö tietää kuka voitti Idolsin, mutta ei osaa nimetä Suomen liikenneministeriä, ei tiedä mitä eroa on hoitovastikkeella ja rahoitusvastikkeella, eikä ymmärrä, että punaviinilasilla ei kilistellä
(<- nuo siis vain esimerkkeinä hatusta)Toistan vielä, että koulutus ei yksin määrittele ihmistä, eikä koulutus tee ihmisestä automaattisesti sivistynyttä. Moukkia on silti varmasti enemmän kouluttamattomien joukoissa.
P
pohjantähdenalla
Vieras
Miksen?
Jos ihminen muuten 'kolahtais' niin kyllä, en ole tivaamassa koulutusta ja todistuksia, joskaan en omaisuuden määrääkään heti ensi tilassa. KOkonaisuus on se joka mulla ratkaisee.
Jos ihminen muuten 'kolahtais' niin kyllä, en ole tivaamassa koulutusta ja todistuksia, joskaan en omaisuuden määrääkään heti ensi tilassa. KOkonaisuus on se joka mulla ratkaisee.
Kelpuutin oikein mielelläni ja kukaan ei pakottanut. Opiskeli kyllä parhaillaan ammattikorkeassa. Nyt siitä ehkä 2 vuotta, niin on ammatti ja vakipaikka. Ja ei harmita yhtään
M
maesternaenen
Vieras
Juu-u, tavallaan yhdyn tähän, mutta sitten taas esim. tieteen tekeminen ja tutkimukseen liittyvät asiat, muun tiedeyhteisön kanssa kommunikointi jne. on sellaisia juttuja, joita voi olla käytännössä vaikea oppia itsekseen.
Tietoa saa tiedonlähteistä kuka tahansa, se on ihan selvä homma, mutta sen tiedon tuottaminen ja siihen liittyvät prosessit ovat mielestäni sitten taas asia erikseen. Itse en ainakaan olisi pystynyt yltämään tietylle tasolle ilman yliopistokoulutusta ja korkeakouluyhteisöä.
D
Donatella
Vieras
Kun sinkkuunnuin pitkästä suhteeesta, päätin että seuraavan miehen pitää olla koulutettu, vakituisesti töissä ja muutenkin hyvin omillaan toimeentuleva (ja pitää olla vanhempi kuin minä). Ohhoh, miten kävikään, "päädyin" yhteen minua nuoremman kundin kanssa, joka asui vielä kotona ja kävi amista. En siinä tilanteessa miettinyt tollasia juttuja kauheesti. Kaiken lisäksi kundi jätti koulunsa kesken ja meni töihin määräaikaisesti. No nyt vuosia myöhemmin, asutaan avoliitossa, on lapsi ja mies on ollut kokoajan töissä, milloin missäkin (mutta päivääkään ei ole tyhjänpanttina maannut) ja käynyt kurssejakin. Pääsee myös oppisopimuskoulutukseen. Eli vaikka lähtökohdat oli aika hurjat tälläsen työssäkäyvän ja omillaan asuvan nuoren mimmin silmissä. Olen miehestäni ylpeä, yhtä ahkeraa ja luotettavaa miestä saa hakea, ei se koulutus takaa hyvää miestä!
N
nerd
Vieras
En ole toista mieltä, vaikkakin tämä riippuu paljon alasta. Eläinkokeita tai vaikkapa hiukkaskiihdyttimen kanssa harrastaminen voi olla hitusen haastavaa suorittaa kotitilalla
IT-ala, sovelluskehitys ja siitä vielä yksi alalaji, jota en tässä halua paljastaa, ei kuitenkaan vaadi suljettua yhteisöä, vaan juurikin päin vastoin. Mutta tämä menee ohi aiheesta, eikä lisää minun alapäähän yhtään mittaa, joten se siitä.Tarkoitus oli alunperin esittää väite, että muodollinen koulutus on aika pieni osa sitä kokonaisuutta, jota arvoidaan ihmissuhteita solmiessa. Kun mietin vaikka omia "parhaita" ystäviäni, niin mielenkiintoisimmat miehet ja naiset ovat mm. veturikuski, muusikko, DI (hommissa sales manager), puutarhuri, koodari, ikuinen opiskelija, nimeltä mainitsemattoman ministeriön ylijohtaja, rakennusmies, maanviljelijä, opettaja, vakuutusneuvottelija, ammattilaisurheilija.. turha listata enempää. Kaikilta löytyy omat valoisat ja pimeät puolensa. Listalla on miehiä ja naisia, mutta näin ajatusleikkinä kenenkään koulutustaso ei hetkauttaisi piiruakaan parisuhdeviisaria, vaan lähes kaikki muut seikat olisivat tärkeämpiä. Tietenkin mm. tulotaso on yksi merkittävä seikka, joka voi korreloida koulutuksen kanssa, mutta mustavalkoista tämä peli ei yksittäistapauksissa ole.