Mulla poistettiin sappirakko vajaa kolme vuotta sitten. Mulla tuli kohtauksia loppuvaiheessa viikottain. Kohtaus kesti yleensä 3 päivää. Verta oksensin myös, kun kurkku oli jo niin kulunut siitä oksentamisesta.
Kivut menivät mulla ylävatsasta selkään lapaluiden väliin. Yhdessä vaiheessa mulla oli muutama kivi jäänyt jumiin sappitiehyisiin (eli yleensä isommat kivet ovat parempia, ku eivät pääse pois rakosta) mikä sit aiheutti ihan kamalan korkeat maksa-arvot, keltaisen ihon ja keltaiset silmät!
Se oli ihan kamalaa. Kivet poistettiin (suun kautta rassattiin tiehyet puhtaiksi), mutta kohtaukset jatkuivat. Loppuvaiheessa sairautta mä en enää kestänyt edes vettä. Kaikki tuli ulos mitä sisään sain. Mulla diagnosoitiin tää tauti vasta kesällä 2003, vaikka olin alkanut saamaan ekoja pienia kohtauksia jo vuonna 2000. Tällöin lääkäri vaan tokas oireiden mukaan, että mulla ois alkava mahakatarri. Eli 4 pitkää vuotta sain kohtauksia, jotka alussa alkoivat raskavisesta ruoasta, mausteista, happamista tuotteista (kaalit, omenat...) ja sit lopussa kans vedestä.
Mulla ei Litalgin auttanut. Särkylääkkeitä söin ennen diagnoosia, kunnes lääkäri sanoi, että tavalliset särkylääkkeet pahentavat kipuja!! Älä siis ainakaan syö semmoisia!!!
Leikkaus on tosi iisi juttu ja se oikeesti pelasti mun elämäni! Menin aamulla sairaalaan ja seuraavana päivänä pääsin pois. Leikkausarpia sain muistoksi 4 ja ne paranivat todella nopeasti. Kohtauksia ei ole ollut enää sen jälkeen. Välillä roskaruoan jälkeen tuntuu epämiellyttävää tunnetta siinä kohtaa missä aiemmin kovat kivut olivat, mutta nämä kivut saan laantumaan Litalginilla.
Kannattaa vaatia leikkausta nopeasti ettei joudu kärsimään niin kuin minä.