Keinoja mustasukkaisuudesta ja omistushalusta eroon pääsemiseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Olen varmaankin todella vakavasti päästäni häiriintynyt. Olen ollut kaksi kertaa pitkässä suhteessa, ja molemmissa käyttäydyin jälkeenpäin ajateltuna aivan liian mustasukkaisesti ja ahdistavasti. Miehilläni ei ole saanut olla esimerkiksi naispuolisia ystäviä, puhelimet ja facebookit, sähköpostit yms. ovat olleet säännöllisessä syynissä. Sittemmin (yllättäen) olen eronnut miehistä, mutta joka kerta tavatessani uuden miehen mustasukkaisuus nostaa hyvin nopeasti päätään. Vaikka olisin käynyt vain kerran treffeillä miehen kanssa, olen erittäin mustasukkainen kaikesta muihiin naisiin liittyvistä asioista mitä mies kertoo. Sydäntä puristaa, jos mies laittaa tekstiviestiä jollekulle muulle seurassani. Facebook-kaverit ovat tarkkailun alla.

Alkuun onnistun näyttelemään rentoa ja saatan itsekin leppoisasti kysellä miehen rakkauselämästä yms, mutta suhteen vakavoiduttua alan olla oma itseni ja omat tunteet on "lupa näyttää", jolloin mustasukkaisuus pääsee valloilleen.

Itsetuntoni on aina ollut erittäin alhainen, mikä lienee vaikuttavan asiaan.. Muistan kuitenkin jo ihan teinivuosilta olleeni todella helposti mustasukkainen esimerkiksi kaukaisista ihastuksista..

Onko mustasukkaisuuteen muuta apua kuin säännölliset tapaamiset ammattiauttajan kanssa?
 
Olen yrittänyt kuukausitolkulla etsiä vinkkjeä samaiseen pulmaan. Olen mustasukkainen ihan kaikesta, ja tuntuu, että se vie järjen. Tuhoaa suhdetta pikkuhiljaa, on jo vaikuttanut todella paljon..
Inhottaa mennä kauppaan, koska joka puolella on lehtiä ja mainoksia joissa täydelliset naiset esittelee itseään. Inhottaa katsoa televisiota, jos siellä näkyy jotain minkä ajattelen kiinnostavan miestä sillä tavalla.. Siis lyhyesti olen mustis IHAN KAIKESTA.
Syitä olen pohtinut pitkään. Lapsuuden traumat (hyväksikäyttö alle kouluikäisenä), aikaisemmissa suhteissa petetyksi tuleminen, vaikeus luottaa toiseen, todella huono itsetunto..

Nykysuhteen taustatietoa lyhyesti:
Mies on minua 7v nuorempi, minulla on kaksi lasta ja olen eronnut. Kun tapasimme, mies sanoi monesti, ettei hän halua vakavaa suhdetta kanssani, koska olemme niin eri paikoissa. Hän ihaili muita naisia ääneen seurassani (tv:ssä tai musiikkivideoilla esim.) ja se on jättänyt jälkensä. Minulla oli tuo sama kuin ap:lla, että yritin esittää rentoa ja niinku asia ei mitenkään ois satuttanu..
Mies teki kuitenkin lopulta päätöksen, että haluaa olla kanssani ihan tosissaan ja oli omien sanojensa mukaan ihan silmittömästi rakastunut minuun. Mutta en voi luottaa häneen, en usko että hänen ajattelunsa on muuttunut. Olen kertonut hänelle miten paljon minua on loukannut (olen syyttänyt ja syyttänyt ja kaatanut asian hänen niskaansa niiiiiiiin monta kertaa) ja miten minuun on vaikuttanut nuo aiemmat asiat, ja hän on yrittänyt kyllä olla huomaavaisempi. Mutta aina kun hän esimerkiksi on yksin kotonaan, minulla on puristava tunne, että mitä se siellä tekee ja katselee ja ihailee.. Tai jos ollaan kaupassa, katon koko ajan mihin hän katselee. Tämä maailma on vaan täynnä seksiä ja seksikkäitä naisia joka puolella, välillä ajattelen, että oispa asia toisin päin niin ehkä miehetki alkas olemaan enemmän mustiksia (tuntuu että tämä on kuitenkin enemmän naisten ongelma).

Olen aloittanut terapian (ryhmä) ja käynyt siellä pari kertaa, toivon että saan sieltä apua. Olen lukenut kaikkea mahdollista tunteista, anteeksiannosta, mustasukkaisuudesta jne.

Tässä ajatuksia, joilla yritän helpottaa oloani (joskus onnistuu paremminm joskus ei sitte yhtään):
- yritän ajatella, että vaikka hän näkee muita, kauniimpia ja parempia, hän on silti valinnut olla minun kanssani. Parempi se, kuin etä jos hän olisi kanssani, koska ei ole muitakaan vaihtoehtoja.
- hän on todella osoittanut ihailevansa ja rakastavansa minua, varmaan enemmän kuin kukaan muu aikaisemmin. Mutta toisaalta tämä mustasukkaisuus on syönyt varmaan hänen tunteitaan, enkä enää saa niin paljon huomiota ja kehuja kuin aikaisemmin..
- jos hän todella haluaa katsoa muita ja olla jonkun muun kanssa, hän tekee sen joka tapauksessa, murehdin ja syyttelen sitten etukäteen tai en
- toista ja toisen ajatuksia ei voi omistaa, vaikka msutasukkainen yleensä haluaisi kontrolloida kaikkea
- loppujen lopuksi ongelma ainakin omalla kohdallani on minussa itsessäni, siinä miten peilaan menneisyyteni nykyisyyteen

Toivottavasti joku, joka on oikeasti päässyt ainakin osittain eroon tästä vaivasta vastaa ja neuvoo meitä tästä katalasta tunteesta kärsiviä..
 
eli sama asia , olen mustasukkainen ja omistushaluinen omasta naisestani,
ja en halua menettää / antaa jonkun muuun koskea / ajattelen jos joku muu
viettelee hänet kun emme ole yhdessä ?

minne mennä ?
 
Seksi myy, mutta mies luultavasti haluaa (suurin osa ainakin) ns. luonnollisen naisen itselleen. Lähes kenestä tahansa saadaan maskeeraamalla ja photoshoppaamalla vetävän näköinen.

Omaa itsetuntoa pitäisi yrittää vahvistaa, ajatella omia positiivisia puolia.
Parisuhde on hyvin paljon muutakin kuin kumppanin ulkonäkö/seksikkyys.
Lapsena koettu seks.hyväksikäyttö vaikuttaa varmasti paljon asiaan (jos luet siitä ja sen seurauksista, ymmärrät. Aiheuttaa osalla esim. tarvetta kontrolloida kumppanin käytöstä jne.

Mustasukkaisuus on yllättävän yleistä, mutta nakertaa molempien jaksamista suhteessa.
Toista ei voi vahtia, ja jos toinen haluaa pettää, hän sen tekee. Se ei ole sen toisen syy/ongelma tavallaansa vaan voisi yrittää ajatella, että vika ei ole petetyksi tulijassa vaan pettäjässä.
Mitä enemmän suhteessa annetaan liikkumatilaa, sen epätodennäköisempää pettämnien on.

Suurin osa mustasukkaisistaa on mustasukkaisia täysin turhaan.
Suosittelen että varaisit ajan esim kunnalliseen mielenterveystoimistoon, esim. psykoligin / psykiatrisen sairaanhoitajan juttusille ja kertoisit asiasta avoimesti.
Todella raskasta sinullekin varmasti.

Toista ei voi pakottaa olemaa katsomatta ympärilleen. Kaikki miehet eivät halua panna kaikkea mikä liikkuu- toisaalta melko miestä alentava ajatus. Miehesi on saattanut olla rehellinen, kun on kehunut toisten ulkonäköä, tai sitten lapsellinen, tai pinnallinen, tai halunnut tehdä sinust mustasukkaisen.

Mutta hän on valinnut juuri sinut, ja suhteessa niin moni muukin asia on tärkeää - kumppanuus, luottaminen, avoimuus, toisen kunnioittaminen, tilan antaminen toiselle, läheisyys, seksi...... Ei pelkästään ulkonökö, vaan myös luonne.

Toista ei voi omistaa, ja itse tukahtuisin, jos minua kohdeltaisiin noin. Miehesi rakastaa sinua aivan varmasti (ja jonkun ulkonöä ihaileminen ei ole esim. rakkautta tai ihastumista), koska on kanssasi vielä mustasukkaisuudesta huolimatta.

Toivon sinulle voimia elämään, ja mustasukkaisuudesta voi päästä yli (toisin kuin moni väittää). Mutta sen eteen täytyy tehdä töitä. Ja vaikka pikku hiljaa, esim. että mies menee kaupassa vähän omia reittejään ja sinä perässä, mitä pahaa siinä voi olla jos mies näkee jonkun photoshopatun naikkosen jossakin iltalehden etusivulla tai muussa lehdessä? Jos hän sinua rakastaa, hän ei vertaile, ja tuskin miehesikään joka naiseen ihastuu oikopäätä tms.? :=)
 
On olemassa myös lääkkeitä, jotka auttavat mustasukkaisuuteen (pelkotiloihin, ahdistukseen, pakkoajatteluun). Esim. Ketipinor hyvin pienellä annoksella jne.

Minulla on joskus mennyt ja auttoi. Kävin terapiassa ja se auttoi myös.
 

Yhteistyössä