Meille tuli kehitysvammaisen pojan (nyt 7v) ja pikkusiskon ikäeroksi 4v. Olisimme toivoneet näille nuorimmaisille lyhyempää ikäreroa, mutta luonto päätti toisin.
Jälkikäteen olemme olleet tyytyväisiä siihen, että ikäeroa tuli noinkin paljon. Meidän erityispoikamme on hetkittäin todella vaativa ja voimat olisivat saattaneet loppua kesken.
Ensimmäinen erityislapsemme, kehitysviivästymä tyttö, sai diagnoosin vasta neljännen lapsen syntymän jälkeen; ikäeroa kolmosella ja nelosella on 1v 8kk. Oli aika rankkaa hoitaa kahta "vauvaa". Juttelin lääkärien kanssa diagnoosin jälkeen; vauvakuume oli taas kova.
Ja he olivat sitä mieltä, että jos vaan voimia riittää niin siitä vaan. Viides lapsemme (terve tyttölapsi) syntyikin sitten tarkalleen vuosi diagnoosista.