Kaverit tarhapäivän jälkeen/viikonloppuisin?

Hei,

Missä iässä lapsenne ovat alkaneet "vaatimaan" kavereita leikkiseuraksi vielä illalla tarhapäivän jälkeen tai viikonloppuisin? Meidän 3v. on ihan tyytyväinen vaan meidän kanssa, vaikka sisaruksia ei ole. Kavereita nähdään muutamia kertoja kuussa, mutta ne on enemmän äidin kaveritapaamisia (kahvitteluseuraa) kuin lapsen toiveesta järjestettyä leikkiseuraa. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Tuntuu, että lähipiirissä lapset paljon enemmän kyläilevät puolin ja toisin niin, että 3-vuotiaillakaan ei ole vanhempaa mukana. Itse olen ajatellut, että lapsi saa riittävästi kaverikontakteja päiväkodissa ja kun ei ole seuraa vielä vaatinut niin sitä ei ole erityisemmin alettu järjestämään. Ollaanko ihan poikkeavia ja tuleeko lapsesta epäsosiaalinen?

 

Joskus 4-5 vuotiaana on alkanut silloin tällöin tulemaan kavereita kylään.

 

Uskon että ne tarhapäivät riittää hyvin, aika lyhyt se kotiaika muutenkin iltaisin on. Ehkä tuossa kouluiän kynnyksellä? Meillä piipahtaa satunnaisesti kavereita, lähinnä sen aikaa jos jollain vanhemmalla on menoa tarvii hetken hoitoa lapselleen. Vikonloppuna yleensä näkee jonkun kaverin, ystäväperheiden kanssa kyläillään. Ei silti aina.

 

Tuskimpa tulee epäsosiaalinen ;-)
Meidän poika alkoi kyläillä yksin n. 5v. Sitä ennen piti kaverisynttäreilläkin olla äiti turvana....

Nyt eskari-iässä kaverivierailuja meillä tai kaverilla on n. 1-2krt kahdessa viikossa. Monilla on harrastuksia (niin meilläkin maanantaisin) illalla, joten vaihtelee. Viikonloput samoin, silloin on usein muuta ohjelmaa.

 

Esikoisella oli ekaa kertaa oma kaveri kylässä ekalla luokalla ja keskimmäisellä nyt eskari-iässä. Aika harvoin nykyäänkin. Toistensa seura riittää hyvin.

 

Kouluiässä meillä alkoivat kaverivierailut.

 

eskari-ikäisenä alkoi kavereita kyläilemään.

 

Noin 5 vuotiaana alkoi kummallakin kaverikyläilyt.