Kaveripariskunta kutsuu minua nimellä, jota syvästi inhoan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nimihirviö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Nimihirviö

Vieras
Olen perin oudossa tilanteessa; mieheni ystävä ja tämän vaimo käyttävät nimeä, jonka olen vaihtanut pois lähes 15 vuotta sitten! Nimeen liittyy painolasti, josta en halua keskustella yhdenkään sielun kanssa, ja kun lukion päätteeksi uskaltauduin viimein vaihtaa nimeni, olin tietysti äärettömän helpottunut. Vaihdoin virallisen nimeni lempinimeen, jota on käytetty niin kauan kuin saatan muistaa. Minua on kutsuttu tällä lempinimellä lapsena, vanhempani käyttävät sitä, samoin kaikki ystäväni ja sukulaiseni – vain ja ainoastaan nämä kaksi ihmistä jostain tuntemattomasta syystä puhuttelevat minua tällä pois vaihtamallani nimellä!

Selvennykseksi vielä, esim. jos kastenimeni olisi ollut Katriina ja lempinimi Katri niin olisin vaihtanut viralliseksi nimekseni Katri. Ja nämä kaksi henkilöä ainoina edelleen käyttävät tätä Katriinaa.

Tämä on NIIN outoa, en edes tiedä MISTÄ he tietävät vanhan nimeni – kenties kuulleet sen juoruna jostain. Mutta totta kai he myös huomaavat, ettei KUKAAN MUU käytä sitä nimeä! En tiedä miten sen nätisti ilmaisisin, että hei, lopettakaa toi! Nimiasia on mulle todella arka ja vanhassa nimessä ikävä kaiku, jota en todella haluaisi kuulla :(
 
Miksi asia pitäisi sanoa erityisen nätisti?
Todennäköisesti itse kertoisin että en halua että minua kutsutaan ko. nimellä vaikka se joskus virallinen nimeni oli. Nykyään olen virallisestikin ... niminen eikä tuota aikaisempaa nimeä enää kukaan käytä.

... jos sitä silti käytetään sanoisin että minusta tuo kuulostaa kiusaamiselta ja en aio sitä kuunnella.
 
"Hei Katriina, onpa mukava...."
"Katri."
"Anteeksi?"
"Nimeni on Katri. Mitä oltkaan sanomassa?"

Aina. Aina kun kuulet Katriinan, sanot heti Katri. Kyllä se siitä.
 
"Anteeksi, mutta voisitteko käyttää oikeaa nimeäni, "Katria"?"

Joo totta, mutta toi tuntuu siinä tilanteessa NIIN pikkumaiselta alkaa korjailla. Esim. tilanne: Hei, Katriina, otatko pihvin mediumina vai grillaanko sen kypsäksi? Minä: voisitko kutsua mua Katriksi niin kuin kaikki muutkin tekevät? Ja joo, sen pihvin voi jättää mediumiksi, kiitos.

Eiks kuulosta aika tympeältä ojentamiselta? Muta jos ihminen on noin tyhmä niin ei kai tässä muukaan auta…
 
[QUOTE="tinkeli";30351640]Samanlainen aloitus ollut täällä joskus ennenkin...[/QUOTE]

Ei minun aloittamanani ainakaan, en ole aiheesta ennen tätä missään maininnut.
 
Oikaisisin just kuten kirjoititkin. "Anteeksi, voisitko käyttää oikeaa nimeäni, Katria, kuten kaikki muutkin tekevät?" Sen kummempia selittelemättä. Tai jos kysyvät "eikös oikea nimesi ollut Katriina joskus?" niin vastaat "Minua on aina kutsuttu siitä huolimatta Katriksi, joten vaihdoin sen oikeaksi nimekseni"
 
Korjaa aina kun kutsuvat sinua väärällä nimellä, eiköhän se jssain vaiheessa mene perille.

Joo totta, mutta kun aihe on arka niin se korjaaminenkin tuottaa vaikeuksia. Ymmärrät varmaan, että siinä joutuu taas kerran vastatusten sen asian kanssa, että no miksi olet sen vaihtanut?! Se tuntuu joidenkin ihmisten mielissä olevan todella omituinen asia.

Voin toki sen tehdä, mutta tilanteen pitäisi olla sellainen, että olemme tyyliin keskenämme eikä muita kuulijoita ole. Mikä on harvinaista. En missään nimessä halua tehdä asiasta mitään numeroa saati alkaa taas vastailemaan uteliaisiin kysymyksiin.
 
Jos ne ei oikeesti tiedäkään että olet ollut "Katriina" aiemmin? Jos ovat antaneet sinulle "lempinimen" eivätkä tiedä että osuu arkaan paikkaan. Mä sanoisin ihan reilusti että "Voisitteko kutsua minua Katriksi, en oikein pidä Katriina nimestä.". Jos ovat fiksuja menee kerrasta perille.
 
Jos ja kun kaveripariskunta ei käytä sitä vanhaa nimeä piikitelläkseen, niin asian suhteen ei kyllä pitäisi olla ongelmaa. Vanha sanonta sanoo, ettei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä. Ongelma on sinun pääsi sisällä, joka sinun tulisi käsitellä. Mutta jos oikeasti entinen nimesi traumatisoi noin äärettömän pahasti, vaikkei sillä tarkoiteta ilkeillä, niin pyydä toki suoraan ettei nimeä käytettäisi. Kerro että vanha nimi tuo niin vahvasti mieleen vaikka koulukiusaamisesi, jotta olisiko mahdollista ettei sitä käytettäisi. Ja kun kaveripariskunta ei alunperinkään ole tahtonut olla ilkeä, niin totta ne havahtuvat, pahoittelevat ja sanovat etteivät asiaa tienneet. Tuskin käyttävät nimeä enää.
 
Mä sanoisin kerran kauniisti, "voisitteko kutsua minua Katriksi niinkuin kaikki muutkin, en ole ikinä pitänyt Katriina-nimestä ja siksi sen vaihdoinkin pois". Jos nimittely vielä jatkuisi niin kysyisin suoraan että ettekö vaan muista mun nimeä vai huviksenneko v*ttuilette? Fiksut ihmiset ymmärtävät ekasta sanomisesta, jos eivät niin sitten pitää sanoa vähän napakammin vaan.
 

Yhteistyössä