En minäkään jatkuvaa valitusta jaksaisi kuunnella. Jos aiheen sivuuttaminenkaan ei saa sitä hillittyä kohtuulliselle tasolle, kertoisin kaverille ärsyyntymisestäni ennen hihojen totaalista polttamista.
Mutta aloittajan tilanne on siinä mielessä tavallaan parempi, ettei hoitovapaalle jääminen ole vaikuttanut juuri tulotasoon vaan pihistelemään on opittu jo aiemmin. Kaveri taas, vaikka perheensä sinänsä olisi parempituloinen, on ehkä joutunut hoitovapaan aikana tinkimään monista asioista. He ovat valinneet tinkiä arkipäivän menoista ja jatkaa matkustelua ym. vapaa-ajan viettoa. Mikäs siinä, jokainen tekee nämä valinnat omien mieltymystensä mukaan ja tietysti voi harmittaa, kun kaikkeen aiempaan ei ole mahdollisuutta. Mutta ei se valittamalla parane, joten loputtomiin en tosiaan viitsisi tilitystä samasta asiasta kuunnella.
Muuten, miksi niitä eväsmuroja ei voi kaverin lapselle tarjota? Mielestäni kuuluu ihan kohteliaisiin käytöstapoihin tuontyyppisiä eväitä tarjota toisellekin, varsinkin jos lapsi niitä mielittelee eikä äitinsä muista syistä kiellä niiden syömistä. Että on voinut olla jonkinlainen protesti tuohon tarjoamattomuuteen tuossa tilanteessa se valitus murojen hinnasta.
