Toggle sidebar

Kaveri rupesi itkemään, mä en tunne yhtään sympatiaa!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mur
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

mur

Vieras
Syy oli siis se, että sai ultrassa tietää, että saa toisen pojan. Kun olis halunnut tytön! Jo ensimmäisen kohdalla sanoi salaa itkeneensä syntymän jälkeen, oli niin varma tytöstä ja halusi tyttö, mutta saikin vaan pojan :(

Ärsyttää! Ymmärtääkö joku täällä tämmöistä?

Voi olla pettynyt, mut mä ainakin pitäisin omana tietonani, enkä ainakaan alkais kenellekään itkemään. Miten voi pettyä noin kovin poikalapsesta :(

Joo, joo, raskaushormonit jne. Mut on puhunut tytöstä jo ennen kuin odotti ja kertonut ihan yleisesti ja kaikille, kuinka niin haluaisi tytön.
 
No en minäkään, tällaisia aloituksia (ja nimenomaan poikaan pettyneitä ) tulee vähän väliä ja tasaisesti tänne.

Ymmärrän että ihminen toivoo tiettyä sukupuolta ja toki niin saa olla. Ei siinä ole mitään väärää.
Meilläkin varsinkin mies toivoi tyttöä.

Mutta on onnellinen tulevasta esikoispojastaan. Ja ihan hyvä, ettähän on poika, kun mulla oli raskauden alkumetreiltä niin poika-olo, että kerkesin jo ekoja vermeitäkin hankkimaan nimenomaan pojalle. :D

-Bee
 
mun mielestä sukupuolen takia itkeminen on niin turhaa. Miettii niitä, jotka ei koskaan saa lapsia. Ja oispa silla lapsellakin varmaan tosi hyvä olo, kun sais kuulla, että äiti on itkenyt, kun on saanut kuulla sukupuolen. Ei kyllä multakaan heru sympatiaa.
 
varsinkaan silloin jos pettymyksen tunteesta ei pääse eroon ja ei kiinny lapseen koska se on eri sukupuolta. Itse olen tällaisen äidin tytär ja olen kokenut aivan helvetillisen lapsuuden.
 
mä voisin salaa olla pettnyt jos olisin kahden pojan äiti, kun lapsiluku jää kahteen. mutta en ikinä sitä ääneen sanoisi enkä asiaa itkisi, eikä se vähentäisi rakkauttani lapsia kohtaan. toisaalta kahden tytön äitiys ei samanlaista pettymystä toisi. esikoista odottaessa vähän toiovin tyttöä, tytön sain. samoin nyt vähän toivon toista tyttöä, mutta eihän sillä nyt oikeasti ole mitään väliä. ja olishan se miehellekin kiva saada perheeseen vähän lisää miesvahvistusta, ettei ihan naisten jalkoihin jää :)
 
EN voi ymmärtää en! Mutta mä oon törmänny vähän tollaseen omalla kohdalla, kun sain juuri neljännen pojan... Selvästi huomannut, että onnittelija on ollut pahoillaan mun puolesta "kun TAAS tuli poika"! :kieh: Minä oon ikionnellinen neljästä pojastani ja niin olisin neljästä tytöstäkin! Pääasiahan on kuitenkin se lapsi kokonaisuudessaan eikä sukupuoli! Tuo tuntui kyllä pahalta, kun itse oli todella onnellinen ihanasta vaavistaan, niin noita kommentteja ei tosiaan olisi halunnut kuulla! |O
 
Minullakaan ei oikein ymmärrystä heru. Minulle on se yksi ja sama kumpi sieltä tulee, kunhan joku tulee. :) Itseä ärsyttää se kun mies toivoi poikaa ja sanoikin sen ääneen vielä. Nyt sitten jo valmiiksi sanoi, että toivottavasti seuraava on edes poika! |O Kyllä vähän tuli avauduttua silloin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Shillelagh:
Ihmiset saavat yleensä sellaisen lapsen jonka ovat valmiita saamaan. Jos hän haluaa tytön, niin hänen kannattaisi olla naisellisempi. Monilta se ei onnistu millään. Hän ei saa tyttöä ennen kuin hän on kykenevä sellaisen kasvattamaan.
Click to expand...

Häh?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minentajuu.:
Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Shillelagh:
Ihmiset saavat yleensä sellaisen lapsen jonka ovat valmiita saamaan. Jos hän haluaa tytön, niin hänen kannattaisi olla naisellisempi. Monilta se ei onnistu millään. Hän ei saa tyttöä ennen kuin hän on kykenevä sellaisen kasvattamaan.
Click to expand...

Häh?
Click to expand...

Tyttöjä tulee feminiinisille ihmisille ja poikia maskuliinisille. Vanhemmat saavat kaltaisiaan lapsia, jotta heillä olisi parhaat mahdollisuudet ymmärtää heitä.
 
Mä en myöskään ymmärrä.Mulle ois kyllä kelvannut viimistä kertaa odottaessani joko tyttö tai poika, mutta en sitten saanut enää kumpaakaan :'(
On mulla 5 rakasta lasta :heart: 1 poika ja 4 tyttöä, mutta niin mielelläni kuudennenkin olisin vastaanottanut, mutta toisin kävi :/
 
Mä ymmärrän.

Jos olisin saanut kuulla ykkösen kohdalla että tulossa on poika, olisin purskahtanut itkuun. Kun sain kuulla kakkosen kohdalla että poika tulee, suutuin. Mikäli kolmosen kohdalla saan kuulla että poika tulee (ultraan vajaa viikko) niin varmasti tulee paha mieli.

Mutta se ei misään määrin tarkoita sitä ettenkö rakastaisi sitä lasta. Mulla on 20 pitkää viikkoa aikaa hyväksyä se vähemmän toivottu sukupuoli ja siinä ihan varmasti onnistun. Se että toivon hurjasti tyttöä ei millään muotoa poista sitä ettenkö voisi ihan yhtälailla siitä pojastakin nauttia...uskon että se vain on helpompaa silloin kun se lapsi oikeasti on sylissä kuin silloin kun se on vasta mahassa, ei niin konkreettisenä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja miltski:
EN voi ymmärtää en! Mutta mä oon törmänny vähän tollaseen omalla kohdalla, kun sain juuri neljännen pojan... Selvästi huomannut, että onnittelija on ollut pahoillaan mun puolesta "kun TAAS tuli poika"! :kieh: Minä oon ikionnellinen neljästä pojastani ja niin olisin neljästä tytöstäkin! Pääasiahan on kuitenkin se lapsi kokonaisuudessaan eikä sukupuoli! Tuo tuntui kyllä pahalta, kun itse oli todella onnellinen ihanasta vaavistaan, niin noita kommentteja ei tosiaan olisi halunnut kuulla! |O
Click to expand...

Ai, mä en sit olekaan ainoa tällaista kokenut. Poikkeuksena se, että meillä kolme poikaa. Onnittelut olivat luokkaa "Noh, seuraavalla kerralla sit saat sen pikku prinsessan!" tai "Nyt sun pitää sitten paapoa sitä xxx:n tyttövauvaa." Eivät tiedä sitä, ettei tule seuraavaa kertaa (miehelle tehty vasektomia), että siinähän odottavat sitä pikku prinsessaa. Me olemme jokaisen lapsen kohdalla halunneet nimenomaan lapsen, emme tyttöä tai poikaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Shillelagh:
Ihmiset saavat yleensä sellaisen lapsen jonka ovat valmiita saamaan. Jos hän haluaa tytön, niin hänen kannattaisi olla naisellisempi. Monilta se ei onnistu millään. Hän ei saa tyttöä ennen kuin hän on kykenevä sellaisen kasvattamaan.
Click to expand...

totta. mä tiedän joitain äitejä joista ei ikinä olisi tyttöjen äideiksi ja onneksi ovatkin saaneet vain poikia. näillä pojilla on sitten isät näyttämässä oman sukupuolen mallia kotona, mitään kunnon naisenmallia ei noissa perheissä olisi..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Shillelagh:
Ihmiset saavat yleensä sellaisen lapsen jonka ovat valmiita saamaan. Jos hän haluaa tytön, niin hänen kannattaisi olla naisellisempi. Monilta se ei onnistu millään. Hän ei saa tyttöä ennen kuin hän on kykenevä sellaisen kasvattamaan.
Click to expand...

jos harkitsisin vielä iltatähteä ( ei tosin ole suunnitelmissa, sillä se olisikin sitten
jo yötähti ;) ) pitäisikö minun muuttua jotenkin miehisemmäksi, jotta saisin pojan...

Kolme tytärtä on, mutta en määrittelisi itseäni ensisijaisesti naiselliseksi, ainkaan siten,kun se perinteisesti ymmärretään.
 
Ymmärrän ihan täysin, enkä ymmärrä miksei saa toivoa ja olla pettynyt.
Lastenteko on ainutkertainen kokemus äidille/isälle, oma henkilökohtainen kokemus siihen asti kunnes lapsi valtaa alan omana itsenään.
Ei se rakkaus kuitenkaan varmasti ole pois tulevalta lapselta, se ehkä on vain kovemman yhteenkasvun takana.

En ole tätä itse kokenut kuitenkaan, mulle on nyt tulossa kolmas suunnittelematon lapsi, on jo kumpaakin sorttia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Shillelagh:
Alkuperäinen kirjoittaja Minentajuu.:
Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Shillelagh:
Ihmiset saavat yleensä sellaisen lapsen jonka ovat valmiita saamaan. Jos hän haluaa tytön, niin hänen kannattaisi olla naisellisempi. Monilta se ei onnistu millään. Hän ei saa tyttöä ennen kuin hän on kykenevä sellaisen kasvattamaan.
Click to expand...

Häh?
Click to expand...

Tyttöjä tulee feminiinisille ihmisille ja poikia maskuliinisille. Vanhemmat saavat kaltaisiaan lapsia, jotta heillä olisi parhaat mahdollisuudet ymmärtää heitä.
Click to expand...

No nyt meni kyllä niin ufoksi, että ihan pakko on pyytää lähdettä tai jotakin muuta "kättä pidempää", mihin kirjoittaja tämän "teoriansa" perustaa.
 
Minusta on sekä kummallista että turhaa kovin voimakkaasti odottaa kumpaakaan. Vauvan sukupuoli on asia johon ei pysty vaikuttamaan, se tulee kumpi on tullakseen. Tästä syystä kovin jyrkät sukupuolitoiveet ovat minusta typeriä.
 
Minulle ei sukupuolella ole koskaan ollut merkitystä, vaikka ehkä salaa -hyvin salaa sisimmässäni- toivoinkin esikoisesta tyttöä. Tytön sainkin ja vielä kaksi lisää. Olin ja olen heistä kaikista hyvin onnellinen- pojat olisivat olleet yhtä tervetulleita.
Siinä, että toivoo jompaa kumpaa sukupuolta ei sinällään ole mitään väärää minusta- mutta jos syntyvän lapsen sukupuoli on pettymys, josta ei pääse yli- sitä minun onkin jo vaikea ymmärtää.
:|
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa