kaupungissa vai maalla

["äiti"]

Kummassa asumista suosittelette, molemmista kokemusta omaavat, lapsiperheelliset? Me asumme maalla, mutta nyt töiden vuoksi mietimme kaupunkiin muuttoa. Siis nimenomaan haluaisimme sitten kaupunkiin aika keskustaan, (TRE) missä molempien työpaikat olisi. Mutta: kannattaako? Lähiössä olen ko kaupungissa yhden lapsen kanssa asunut, ja siksi ajattelisin, että haluaisin asua lähellä työpaikkaa, koska muuten aikaa kuluu työ- ym. matkoisih. Tiedän, että keskustoissa elää lapsiperheitä. (?) voisivatko he kertoa kokemuksistaan. Millaista se on? Vaarallista? Ihanaa? Kiitos!

 

["vieras"]

"Maalla", kaupungin välittömässä läheisyydessä.

 

[as if]

Olen asunut 2 vuotta maalla ja oli ihan tuskaa, en viihtynyt yhtään. Nyt asutaan 6km päässä kaupungin keskustasta, lapsille kiva paikka mutta mulle turhan luonnonläheistä (ikkunasta voi bongailla kyitä, peuroja, kettuja ja kärppiä esim.).
Kaupungin keskustassa asuisin mieluiten mutta iso asunto (meitä on 7) keskustassa kustantaa sen verran paljon ettei oo mahdolista toistaiseksi.

 

[....]

ehdottomasti kapungissa noin 1-2km keskustasta.

nyt asutaan maalla. en viihdy.

 

[meah]

Emmä pysty suosittelemaan mitään, se on niin ihmisestä kiinni.
Tuhlasin melkein 25 vuotta elämästäni kaupungissa.
Nyt olen kohta 4 vuotta ollut maalainen, enkä ainakaan tällä hetkellä näe itseäni kaupungissa.

Mutta mä arvostan luontoa ja omaa rauhaa. Sitä että naapurit on kaukana, mutta kuitenkin on olemassa ja jäljellä jotain "vanhan ajan" tiiviistä kyläyhteisöstäkin.
Arvostan sitä, että voin pitää eläimiä. Sitä, että voin päästää lapset ovesta ulos ihan eri tavalla, kuin kaupungissa voisin...

Tykkään kyläkaupasta, jossa ehkä on kalliimpaa, mutta palvelu pelaa, kanta-asiakaskorttia voi säilyttää niiden kassalla ja ne osaa etsiä sen valmiiksi kysymättä nimeä.
Tykkään kyläkoulusta, jossa kaikki oppilaat tuntee toisensa ja oppivat olemaan myös eri ikäisten kanssa, ei ole vain se "oma luokka".

Mä en tarvitse mihinkään elokuvateatteria, oopperaa, ravintoloita, kulttuurielämyksiä, katuvaloja, taidegallerioita, museoita... Ja shoppailumahdollisuudetkin on nykyään netissä, en niin edes jaksa innostua kaupoissa kiertämisestä.

Maalla on siis mulle aikalailla passeli valinta, mutta jollekin muulle se on kaupunkin.

 

[alunperinkirjoittanut]

Me asutaan nyt sellasessa kirkonkylässä, ja tuntuu, että tässä on vähän yhdistelmä maaseudun ja kaupungin huonoja puolia. Ei todella tunne kaikkia koululaisia, ei ole niitä palvelujakaan, eikä sellaista yhteisömeininkiä. Jokin aika sitten ajattelin (omien lapsuuden kokemusten pohjalta) että haluaisin maalle, ja lapseni kasvavan maalla, mutta nyt en ole varma.

Välillä tuntuu, että täällä kaikki huokailee sitä samaa, mitä omassa lapsuudessani kuulin, että mitään ei tapahdu ja kukaan ei tee mitään, ja mietin, haluanko lasteni kasvavan tällaisessa tunnelmassa. Olemme perhe, joka viihtyy esimerkiksi taidenäyttelyissä ja museoissa koko joukolla, samoin ainakin minusta olisi mukavaa joskus päästä sinne kahvilaan, mutta täältä on sinne vähintään puolen tunnin matka.

Olenkin jäänyt pohtimaan, että perustinko ajatukseni maallakasvamisen autuudesta ihan vain omiin muistikuviini, ja nyt kun oikeasti täällä asun, niin muistan myös oikeasti millaista täällä, varsinkin pitkän talven ajan, on asua. Olinko siis väärässä? En tiedä.

 

[hee]

jaa-a. Ehkä nuoremmat lapset viihtyy paremmin. Me taidetaan olla niin introverttia porukkaa koko sakki, että täällä maallahan me virutaan vaikka maailman tappiin. Kun ei toisaalta ahdista sekään, että naapuri kolistelee sisään ja rojahtaa nojatuoliin. Mutta asutaankin vähän peremmällä maalla kuin kirkonkylällä.