Kaukosuhde

[Yksinäinen]

Hei kaikki joilla on kokemusta kaukosuhteista. Miten suhteen oikeasti saa toimimaan kun välimatkaa on 500 kilometriä? Olen poikaystäväni kanssa elänyt kaukosuhteessa nyt kaksi kuukautta. Kaikki tuntuu vaikealta. Ikävä on koko ajan. Puhumme puhelimessa päivittäin tunteja ja juttelemme messengerissä. Tiedän että tätä kestää vain vuoden, mutta aika tuntuu matelevan. Näemme kerran tai kaksi kuussa ja aika yhdessä on ihanaa. Arkeen palaaminen sattuu kuitenkin molempiin. Tuntuu että molemmilla on pinna kireällä ja pienistäkin asioista tulee kinaa. Mitä meidän pitäisi tehdä, että suhteemme kestäisi tämän ajan erossa? Antakaa neuvoja ja vinkkejä, en halua menettää poikaystävääni!

 

[Suomi24]

Suomi24:ssä on oma palsta myös kaukosuhteille, siellä varmaankin tästä aiheesta syntyy enemmän keskustelua.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005

(poistakaa linkistä ylimääräiset merkit jos niitä tulee)

 

[äh]

Ei nää linkit täältä koskaan toimi!
Joka tapauksessa tuosta linkistä -> keskusteluiden etusivulle ->Suhteet & tunteet

 

[kaukosuhteessa]

Mistä kohtaa suhteenne ei toimi, kun kerran molemmilla on yhtä ikävä ja puhelimessakin puhutaan?

Kokemuksesta tiedän että irrottautuminen riipaisee, ja tuskallista läheisriippuvuutta podetaan vähän aikaa, mutta kyllä se elämä taas vetää mukanaan jos sen vain antaa. Ei ensimmäisen parin kuukauden takia kannata vielä hätääntyä, meneehän muutoksissa aina aikansa.

Kummastuttaa kyllä että miksi te puhutte niin paljon puhelimessa..tuntikausia päivittäin? Siihenkö kaikki aikanne menee? Ehdittekö sitten mitään muuta tekemäänkään esim. koulu ja työ?

Senkin sanon, että ei sitä kinaa vain ""tule"", vaan kyllä siinä kinassa on aina osallistujat. Kehottaisin tietoisesti välttämään turhaa kinastelua, jos itsekin tiedätte ne turhaksi. Molemmat voi tahoillaan miettiä mikä itseä vituttaa ja miksi vituttaa, ja selvittää itsensä kanssa asiat. Kevenee vähän puhelinlaskukin.

Täytyy ymmärtää että kun kina järjestetään niin se pitää myös selvittää..siksikö te puhutte puhelimessa niin paljon?
Kyllä kannattaisi sitäkin vähän vähentää, ja miettiä kuka itse on ilman sitä toista osapuolta, ja mitä elämässä on muutakin.
Silloin ei ole kaikki painolasti virtuaalisen suhteen päällä, ja kaikki ajatukset vain ihmisessä joka ei mahda asioille mitään toiselta puolelta suomea/maapalloa.

Tsemppiä
t: nyt jo kohta vuosi kaukosuhteessa, eikä ole tarvinnut erota.

 

[Notty]

Itse elän myös kaukosuhteessa.. Viimeiset puoli toista vuotta elänyt.. Kohta on opiskelupaikan muutos edessä, joka poistaa välimatkan... Voin sanoa ettet ole ainut jolla on vaikeaa erota aina toisesta.. etkä ole myöskään ainoa jolla on hermot kireällä... Itse en ymmärrä miten olen niin jotenkin heikkohermoinen mitä häneen tulee.. Se on täysin uutta minulle.. Mitä nopeammin voi asua toisen lähellä, sitä helpommin suhde onnistuu,minusta.. Sillä kun on paljon erossa,ja jos kinaa paljon.. Sitä alkaa ajattelemaan asioita... Itse haluan kuitenkin pitää kiinni rakkaastani, vaikka se välillä vaikeaa onkin... Tahdon kokea millaista olisi jos asuisi hänen lähellä... Ei oikein nyt pysynyt ajatukset kasassa kirjoittaessa tätä. mut tsemiä.. Koita jaksaa,kyllä se siitä vielä paremmaksi muuttuu...