Kauhua kellarissa

Charlettea pelotti. Hänellä oli outo tunne, että heitä seurattiin. Vaistomaisesti hän vilkuili olkansa ylitse heidän kävellessään pitkin myöhäisiltaisia turkulaisia katuja. Mutta vaikka kuinka hän tarkkaili ympäristöön, hän ei nähnyt mitään epäilyttävää. Mutta silti hänellä oli outo tunne vatsanpohjassaan ettei kaikki ollut kohdallaan. "Mitä vilkuilet", kysyi hänen vierellään asteleva Riina. Riina oli kaunis, povekas tummahiuksinen nainen, joka toimi valokuvaajana saman kustannusyhtiön palveluksessa kuin Charlettekin. "En mitään erityistä. Kunhan katselen", vastasi Charlette hajamielisesti.

Heidän uutispäällikkönsä oli lähettänyt heidät matkaan saatuaan hämäräperäisen, mutta vakuuttavan puhelinsoiton, jossa oltiin kerrottu jymyuutisen odottavan heitä Puolakankatu 5 A:n kellarissa. "Uskotko sinä tuohon? Tämä helleaalto on saanut kaikki hörhöt liikkeelle. Saamme päivittäin kymmeniä soittoja, joissa vakuutetaan Elviksen istuvan Aura-joen rannassa tai avaruusaluksen siepanneen anopin", Charlette oli kysynyt epäilevästi. "Olet oikeassa. Valtaosa näistä soitoista on silkkaa puppua, mutta tässä soittajassa oli jotain vakuuttavaa.aivan kuin hän olisi ammatiltaan poliisi, vaikkei paljastanutkaan henkilöllisyyttään", oli uutispäällikkö puolustautunut. "Ja eihän teillä Riinan kanssa nyt ole muutakaan tekemistä. Käykää katsomassa se paikka. Ei siinä kauaa mene", hän oli lisännyt. Ja siinä hän asteli Riinan kanssa pää pyörien kuin väkkärä kohti Puolakankatua.

Silmäsyrjällä Charlette vilkaisi vierellään kameralaukku olallaan astelevaa Riinaa, ja hymyili mielessään muistellessaan Riinan reaktiota, kun hän oli kertonut Riinalle mitä poliisit olivat itse asiassa tehneet hänelle toimituksen arkistossa. Riina oli kauhistunut tapahtuneesta, mutta hänen ilmeestään oli selkeästi ollut luettavissa, että hän ei lainkaan pahastuisi kohtaamisesta tuollaisiin virkamiehiin. He kumpikin olivat sinkkuja, jotka yhteisissä opiskelijajuhlissa olivat pitäneet hauskaa kaikin tavoin, joskaan he eivät koskaan olleet yhdessä harrastaneet seksiä.

Päästyään Puolakankadulle he laskeutuivat varovaisesti porraskäytävän portaita kohti kellarin ovea. "Mitäköhän täällä on", kuiskasi Riina hiljaa Charlettelle, joka ei vaivautunut vastaa-maan. Hiljaisuus kaikui porraskäytävän seinissä. Päästyään kellarin ovelle Charlette kokeili varovaisesti ovea. Se oli lukitsematon. Kulmakarvojaan kohauttaen hän avasi oven, jonka takaa avautui pimeä käytävä. Oikealla kädellään hän hapuili käytävän seinää löytäen valokat-kaisijan. Hän napautti katkaisijaa. Mitään ei tapahtunut. Hän epäröi. "Lähdetään pois", kuiskasi Riina pelokkaasti hänen selkänsä takana. Charlette epäröi hetken. Häntäkin tilanne pelotti, mutta toisaalta uteliaisuus kutkutti mieltä. Käytävän päässä heijastui oven alta valonsäde.

Charlette tarttui Riinaa kädestä ja varovasti he astuivat pimeään käytävään. Rapun ovi sulkeutui äänettömästi heidän takanaan. Ennen kuin heidän silmänsä ehtivät tottua hämärään, Charlette haistoi miehen partaveden tuoksun, ja tunsi voimakkaan käsivarren tarttuvan kiinni hänen vyötäröstään ja jollain aineella kostutetun liinan painautuvan kasvoilleen peittäen sekä sieraimet että suun. Charlette pyristeli henkensä edestä. Hänestä tuntui, että hän tukehtuu hetkellä millä hyvänsä. Mutta voimakkaat kädet lukitsivat hänet liikuntakyvyttömäksi. Juuri ennen tajuntansa menettämistä hän ymmärsi, että heidät oltiin houkuteltu ansaan ja hänen vierellään Riina kävi samanlaista kamppailua.

Herätessään Charlette aisti ennen silmiensä avaamista viileyden ihollaan. Hän avasi silmänsä, huomasi olevansa riisuttuna alasti ja lepäävänsä vatsallaan pöydän päällä, jota loisteputket katossa valaisivat kirkkaasti. Hänen käsivartensa oltiin lukittu tiukasti kiinni pöydänjalkoihin. Hänen levitettyjen nilkkojensa väliin oltiin asetettu rautatanko, joka oltiin lukittu nahkaremmein kiinni hänen nilkkoihinsa. Tämä tanko pakotti hänen reitensä levälleen. Katseellaan hän näki Riinalle tehdyn samoin. Riina makasi samoin aseteltuna hänen silmiensä edessä pyöritellen pelokkaasti päätään. Lukuunottamatta huoneen valaistua keskustaa huone oli sysimusta. "Mitä tämä on. Kuka siellä on", kirahti Charlette. "Päästäkää meidät, olemme toimittajia", sopersi Riina. Vain hiljainen putoavien vesipisaroiden ääni jostain kaukaa vastasi naisten kysy-myksiin. Charlettea pelotti nyt ihan tosissaan.

Charlette yritti rauhoittua. Hän veti syvään henkeä ja puhalsi ilman rauhallisesti ulos. Tovin kuluttua hän huomasikin sykkeensä tasaantuvan ja kykeni tarkastelemaan ympäristöön tarkemmin. Vaikutti siltä kuin huoneessa ei olisi muuta kalustusta kuin ne pöydät, joilla hän ja Riina makasivat. Pimeys peitti tehokkaasti huoneen laidat. Kun hän oikein terästi katsettaan hän oli kuin olikin näkevinään huppupäisen miehen hahmon, joka istui hämärän rajamailla Riinan takana hörppien hitaan nautiskelevasti olutta. Mies ei kuitenkaan ollut lausunut sanaakaan koko aikana. "Charlette, joku alaston mies huppupäässä istuu sinun takanasi", kuiskasi Riina ääni väristen. Charlette katsoi olkansa yli ja tosiaankin siellä istui alaston mies kasvot peitettynä olutta juoden. "Niin sinunkin", kuiskasi Charlette vastaukseksi.

Vaikka Charlettea pelotti mitä tuleman piti, häntä kiusasi jokin asia. Hän yritti miettiä mikä se on. Tila oli vieras. Miehistä ei saanut selvää millaisia he ovat. Mikä kumma tuoksussa oli niin tutunoloista? Partavesi. Hän on jossain, joskus haistanut tuon tuoksun. Mutta missä,. Hän ei saanut millään yhdistettyä tuoksua mihinkään tilanteeseen. Miehet istuivat edelleenkin ääneti olueidensa kera. Charlette aisti hänen takanaan istuvan miehen kuuman katseen, joka suorastaan poltti hänen häpyään. Jossakin toisessa tilanteessa hän olisi nauttinut tuosta katseesta. Nyt ei.

Riinan takana istuva mies kohotti peukalonsa kohti kattoa ja samalla hetkellä Charlette kuuli myös tuolin liikahduksen takanaan. Riinan takana oleva mies nousi pystyyn ja astui valoon. Mies oli pitkä, lihaksikas, jotenkin karhumaisen oloinen ja hänen kädessään oli valtava sulka, josta valo heijastui. Jossain toisessa tilanteessa Charlettea olisi kiihottanut koko tilanne. Pienestä koostaan huolimatta hän oli henkisesti vahva nainen. Feministiksi häntä kuitenkaan ei voinut kutsua. Hän piti liikaa miehistä. Häntä kuitenkin jotenkin alkukantaisesti kiehtoi olla välillä vain objekti. Saada, ja olla vahvoissa otteissa. Nyt hän ei kuitenkaan tuntenut oloaan lainkaan kotoisaksi.

Sulkakätinen mies kyyristyi Riinan taakse. Charlette ei nähnyt mitä mies teki, mutta Riina säpsähti kuin sähköiskun saaneena riuhtoen turhaan kahleitaan. Samassa Charlette tunsi, että mies hänen takanaan levitti sormillaan hänen häpyhuuliaan. Hän tunsi kuinka sulka liikkui kuin kutitellen hänen vaossaan. Charlette liikahti kiusaantuneena. Sulka kutitti hänen terälehtiään, pyöri tunnustelevasti hänen klitoriksensa ympärillä, siirtyen välillä hänen anukselleen. Tovin kuluttua Charlette huomasi hämmästyksekseen alun kutittavan tunteen muuttuvan mielihyväksi. "Missä ihmeessä olen törmännyt tuohon partaveteen", hän mietti kuumeisesti.

Charlette tunsi kostuvansa. Myös Riina oli lopettanut pyristelyt ja makasi pöydällä silmät avoimina kuin kuulostellen. Charlette tunsi sulan jatkavan määrätietoista työskentelyään hänen alapäässään. Hämmästyksekseen hän huomasi huohottavansa, ja tiedostamattaan hän puski häpyään kohti sulkaa, kun se vetäytyi hänestä. Hän kuuli myös hänen kimpussaan työskentelevän miehen hengityksen kiihtyneen. Riinan takana kyyristelevä mieskin hengitti raskaasti. Charlette näki Riinan sulkeneen silmänsä ja selvästi nauttivan saamastaan kohtelusta.

Charlette sulki nautinnosta silmästä, mutta ne rävähtivät auki hänen tuntiessaan jotain lämmintä ja kosteaa peppuvaollaan. Hän aisti sieraimissaan makean mantelin tuoksun. Mies hänen takanaan oli kaatanut jotain öljyä hänen pepulleen. Hän näki miehen Riinan takana nousseen ylös ja tekevän vastaavaa myös Riinalle. "Ei, ei sinne mitään", kirahti Riina kauhuissaan. Charlette näki seisovan miehen tyynenrauhallisesti voitelevan kuin leipurin pullapitkoa Riinan takapuolta. Hyvä ettei mies vihellellyt. Charlette näki myös miehen seisovan komeuden, joka ylväänä kuin lipputanko sojotti Riinan takamuksen luona kohti kattoa. Miehellä oli valtava elin. Tuon kyrvän hän tuntisi koska tahansa. Hän vilkaisi olkansa yli takanaan ahkerana häärivää miestä. Nyt hän muisti missä hän oli tuon partaveden ennenkin haistanut. Nuo laitteet ja vehkeet hän tunsi. Jackhan siellä touhusi hänen takanaan ja tuo Riinan takana ahertava miekkamies oli Seppo. Charlette hymyili helpottuneena ja rentoutui, mutta ei virkkanut tunnistamisestaan Riinallekaan mitään.

Tunnistettuaan salaperäiset huppumiehet Charlette rentoutui täysin ja päätti vain nauttia tilan-eesta. Itse asiassa sulka oli saanut jo aikaiseksi sen, että hän oli aivan kostea. Charlette kuuli vaimean moottorin surinan ja katsoessaan Seppoa, hän näki Sepon kädessä pienen sormisauvan, joka surisi kuin ampiainen. Hän tunsi kuinka Jack asetteli dildoa hänen öljytylle takaovelleen. Hitaasti, varovasti Jack auttoi sauvan pään hänen anukselleen ja alkoi varovasti kirnuten ryhtyi työntämään sitä Charletteen. Charlette huokasi, veti syvään henkeä ja rentoutti takapäänsä lihakset. Sauva livahti kuin varkain hänen sisäänsä. Riina pyristeli pöydällä ja yritti estellä: "ei sinne, ei. Olkaa kilttejä. Saatte naida pilluani, mutta ei sinne. Eiiiii".

Seppo ei ottanut naisen vikinää kuuleviin korviinsakaan, vaan ujutti sauvan hitaasti, mutta varmasti Riinan sisään. Saatuaan tehtävänsä tehdyksi miehet istuutuivat tuoleihinsa nauttimaan lisää olutta. Charlette tunsi kiimansa kasvavan sauvan suristessa yksinäisenä hänen pepussaan. Riina hänen edessään hengitti raskaasti. Charlette näki Sepon nousevan käsissään valtava silikoninen dildo. Seppo kumartui Riinan takamuksen taakse, joten Charlette ei nähnyt mitä tapahtui, mutta samanaikaisesti hän tunsi Jackin levittävän hänen ruusunsa terälehtiä alkaen hivuttamaan samanlaista dildoa hänen sisäänsä.

Vaikka Charlette oli märkä kuin suohauta, tuo iso dildo ei solahtanut hänen sisäänsä aivan vaivattomasti. Charlette tunsi kuinka hänen lihansa kiristyi äärimmilleen sauvan tunkeutuessa hänen rasiaansa. Hän tunsi aivan ääretöntä mielihyvää ja lähes kivuliasta kiimaa. Hänessä oli kaksi sauvaa. Isompi sauva oli avannut hänet äärimmilleen, pienemmän suristessa hän hehkeässä takapuolessaan. Hänen silmäluomensa pyrkivät sulkeutumaan vaistomaisesti nautinnosta, mutta hän halusi seurata Riinan reaktioita. Sepon kirnutessa sauvalla Riinaa, Riina värisi suu puoliavoimena kuin pesästään pudonnut linnunpoikanen.

Charlette tunsi kuinka hänen vatsalihaksensa kiristyivät. Hänen pillunsa sykki kuin sähköiskun saaneena. Hän tunsi aivan kuin kuumaa laavaa virtasi hänen koko alavartaloonsa. Hän kuiskasi: "Jack, anna minun imeä sinua". Mutta mies oli kuin ei olisi kuullutkaan. Ja silloin Charlette tuli. Käsiraudat kolisivat pöytää vasten, jalat täristen hän pääsi perille sauvojen työskennellessä hänen sisässään. Charlette luuli itse kirkuvansa, mutta ääni lähtikin Riinasta, joka huusi valittaen kuin yksinäinen susi.

Miehet poistuivat taas tuoleilleen. Charlette näki Sepon riisuvan kasvojaan peittävän naamion ja aavisti Jackin tekevän samoin. Hän näki Sepon hiestä kiiltävän kasvot, himon jähmettämän katseen ja meisselin ojentuneena täyteen pituutensa. Terskan pää kiilteli kellarin valossa kosteana. "Nyt varmaan saamme melaa mekkoon", ajatteli Charlette. Hänellä ja Riinalla oli edelleenkin molemmat sauvat sisässään. Vaikka Charlette tunsi olevansa edellisen orgasmin jäljiltä aivan poikki, hän tunsi kiihottuvansa uudelleen. "Seppo, ole kiltti ja tule antamaan minulle parrua perseeseen", hän aneli. Kuultuaan Charletten lausahduksen Riina kohotti yllättyneenä päätään kysyen: "Charlette, tunnetko sinä nämä miehet. Onko tämä sinun järjestämisesi juttu". "Tunnen, mutta en ole tätä järjestänyt. Saanko esitellä? Sinua piinaava mies on Seppo ja tämä luonani oleva herrasmies on Jack", vastasi Charlette.

Riina vavahti. Charletten aikaisemmasta kertomasta päätellen hänen piinansa ei vielä päätyisi. "Päästäkää minut. En jaksa enää", hän aneli, vaikka sisimmissään hän halusi vain ja ainoastaan tuon hänelle tuntemattoman miehen asetta sisäänsä. "Hauska tutustua arvon leidit", vastasivat miehet kuin yhdestä suusta Charletten esittelypyyntöön. "Tulemme tänään pitämään lystiä oikein kunnolla pilluillanne. Meillä on koko yö aikaa", totesi Charletten Jackiksi kutsuma mies. Charlettea kylmäsi. Sen verran hän jo tunsi näitä veijareita ettei uhkaus ollut tyhjää puhetta.

Hetken kuluttua Charlette tunsi kuinka Jack kädellään hellästi silitti hänen selkäänsä kysyen: "kultaseni oletko jo valmis seuraavalle matkalle". Charlette nyökkäsi tahdottomana ja samassa hän tunsi kuinka jokin värisevä esine asetettiin hänen klitoristaan vasten. "Ei luoja", Charlette ajatteli. Hänellä oli sauva takamuksessa, sauva jakorasiassa ja nyt vielä hänen klitoristaan pii-nattiin. Värisevällä esineellä paineltiin ja hierottiin hänen riemunappulaansa. Charlette tunsi järjetöntä mielihyvää ja tärisi kun horkassa. Hänestä tuntui, että hänen jalkansa pettävät kohta lyyhistäen hänet lattialle. Mutta käsiraudat pitivät hänet lujalla otteella kiinni pöydässä.

Ilmeisesti Riinankin vastaava piina kävi liian sietämättömäksi. Hän ulisi ja nikotteli kyynelten valuessa hänen silmistään. Kasvot mielipuolisesti vääristyneenä, kieli ulkona ja silmän valkuaiset vilkkuen hän hytkyi kuin vanukas Sepon käsittelyssä. Charletelta tuli. Hän lantionsa oli kuin tulessa. Hänestä tuntui kuin musta huppu olisi laitettu hänen päähänsä ja ilma loppuisi. Hän ei edes huomannut klitoriskiihottimen poistumista, puhumattakaan siitä kuinka molemmat sauvat otettiin ulos hänestä. Hän tunsi olevansa vain miesten himojen objekti. Hän ei voinut käsittää miksi miehet eivät tyydyttäneet itseään heihin, vaan tuottivat yhä uudelleen tuskansekaista nautintoa hänelle ja Riinalle.
Kun Charlette taas tajusi ympäröivän maailman, heitä piinaavat miehet istuivat näennäisen tyynesti tuoleillaan nauttien olutta. Tyyneys oli todellakin vain näennäistä. Niin Jackin kuin Seponkin kullit seisoivat jäykkinä. Jähmettyneet hymyt kasvoillaan he katsoivat kiiluvin silmin pyllyt pystyssä pöydällä roikottavia naisia. "Jack, joko nussitaan", kuuli Charlette Sepon kysyvän. "Annetaan tyttöjen valita. Haluaako tytöt edelleenkin korviketta vai kunnon melaa", totesi Jack. "Ei, ei enää mitään. En jaksa enää", vaikeroi Riina. "Turpa kiinni lumppu", tiuskaisi Seppo. Charlette oli myös jo niin väsynyt, että hän toivoi kiusaamisen loppuvan ja hän vastasi:" antakaa melaa".

Tämä riitti lähtölaukaukseksi miehille. Kuin yhteisestä sopimuksesta miehet hyökkäsivät naisten kimppuun. Heidän jähmeät elimensä solahtivat vaivattomasti tyttöjen märkiin, piinattuihin onkaloihin. Charlette tunsi Jackin kovakouraisesti puristavan rintojaan samalla, kun hänen elimensä jyysti hänen turvonnutta häpyään. Voi, kuinka hän rakastikaan olla nainen. Hän tunsi miehen alkukantaisen himon huumaavana. Hän tunsi Jackin painavien pallien takovan häpyään vasten, kun mies kiimasta puolisekaisin aurasi hänen vakoaan. "Tule jo Jack, tule. En jaksa. En jaksaaaaa.", hän kuuli itsensä huutavan. Samalla hän näki Riinan heiluvan siteittensä varassa kuin Molla-Maijan Sepon seivästäessä häntä.

Molemmat miehet kiristivät tahtiaan. Heidän suustaan kuului hampaiden välistä purkautuvaa matalaa murinaa. Hetken kuluttua Charlette tunsi Jackin purkautuvan ja ruiskuttavan kuuman mahlansa hänen sisäänsä. Seppo puristi rystyset valkoisina Riinan pystyssä olevaa takapuolta ja lantio nytkyen purkautui Riinan sisään.

Naisten maatessa lähes tiedottomina pöydillänsä miehet siirtyivät tuoleilleen nauttimaan kaljojaan. "Polttiko kuuma velli vittusi", kysyi Seppo virnistäen Riinalta. Riina ei vastannut mitään. Hän huohotti silmät ummessa selän kohoillessa hiljaa hengityksen tahdissa.


 

Yhteistyössä