Ridge
Miksiköhän joidenkin miesten ominaisuuksiin kuuluu niin voimakas kateellisuus toisia, samaa sukupuolta edustavia kohtaan?
Tämän sain jälleen tuta viikonvaihteessa, erään keskisuomalaisen kaupungin suosituimmassa tanssiravintolassa, jossa olin viettämässä iltaa.
Olen tavallinen suomalainen, alle 4-kymppinen mies, jolle Luoja on suonut kohtalaisesti menestystä ja vieläpä naisia miellyttävän ulkomuodon. Olen pitkä ja omaan urheilullisen vartalon ja tummat, kiharat hiukset. Pukeudun siististi, aina tilanteen vaatimalla tavalla ja alkoholinkäyttöni on hyvin pientä, tai ei ollenkaan silloin, kun olen autolla liikkeellä.
Jo tämä ulkoinen olemukseni saa usein muilta miehiltä ""murhaavia"" katseita ja tilanne usein kiristyy, kun naisväki yleensä hakeutuu seuraani, aina siellä missä liikun. Naistentansseissa ei juurikaan ehdi baaritiskiin nojailemaan, kun parketille hakijoita on lähestulkoon ""jonossa"", muiden miesten seuratessa sivusta hyvää flaksiani. Poistun aina tanssiravintolasta illan kaunein daami käsivarteeni kietoutuneena, ja ilta päättyy aina seksiin, mikäli itse sitä haluan. Olen hyvä rakastaja - niin ovat kaikki naiset sanoneet, ja olisivat valmiit jatkamaan suhdetta kanssani pidempäänkin. Jopa nekin naiset, jotka tuskin koskaan saavat orgasmia oman miesystävänsä kanssa, rukoilevat ""armoa"" käsittelyssäni, koska jatkuva laukeaminen saa heidät täysin voimattomiksi.
En halua pysyvää suhdetta, koska itse nautin enemmän vaihtelusta, ja seksinälkäisiä naisia tuntuu riittävän vaikka joka illalle.
Ymmärrän osittain muiden miesten kateellisuuden, mutta kun tuo kateus saa joidenkin miesten käytöksen muuttumaan jopa uhkaavaksi, varsinkin kun veren alkoholipitoisuus on voimakkaasti noussut, saa kateus uudet mittasuhteet. Miksi joillekin on niin vaikea hyväksyä, että joku toinen on parempi? Näinhän asia kuitenkin on aina ollut, että parempi vie pitemmän korren. Itsessäni on kyllä mietä myöntää, jos (ja kun) joku toinen on jossakin asiassa minua parempi.
Hyvää alkutalvea kaikille!
Tämän sain jälleen tuta viikonvaihteessa, erään keskisuomalaisen kaupungin suosituimmassa tanssiravintolassa, jossa olin viettämässä iltaa.
Olen tavallinen suomalainen, alle 4-kymppinen mies, jolle Luoja on suonut kohtalaisesti menestystä ja vieläpä naisia miellyttävän ulkomuodon. Olen pitkä ja omaan urheilullisen vartalon ja tummat, kiharat hiukset. Pukeudun siististi, aina tilanteen vaatimalla tavalla ja alkoholinkäyttöni on hyvin pientä, tai ei ollenkaan silloin, kun olen autolla liikkeellä.
Jo tämä ulkoinen olemukseni saa usein muilta miehiltä ""murhaavia"" katseita ja tilanne usein kiristyy, kun naisväki yleensä hakeutuu seuraani, aina siellä missä liikun. Naistentansseissa ei juurikaan ehdi baaritiskiin nojailemaan, kun parketille hakijoita on lähestulkoon ""jonossa"", muiden miesten seuratessa sivusta hyvää flaksiani. Poistun aina tanssiravintolasta illan kaunein daami käsivarteeni kietoutuneena, ja ilta päättyy aina seksiin, mikäli itse sitä haluan. Olen hyvä rakastaja - niin ovat kaikki naiset sanoneet, ja olisivat valmiit jatkamaan suhdetta kanssani pidempäänkin. Jopa nekin naiset, jotka tuskin koskaan saavat orgasmia oman miesystävänsä kanssa, rukoilevat ""armoa"" käsittelyssäni, koska jatkuva laukeaminen saa heidät täysin voimattomiksi.
En halua pysyvää suhdetta, koska itse nautin enemmän vaihtelusta, ja seksinälkäisiä naisia tuntuu riittävän vaikka joka illalle.
Ymmärrän osittain muiden miesten kateellisuuden, mutta kun tuo kateus saa joidenkin miesten käytöksen muuttumaan jopa uhkaavaksi, varsinkin kun veren alkoholipitoisuus on voimakkaasti noussut, saa kateus uudet mittasuhteet. Miksi joillekin on niin vaikea hyväksyä, että joku toinen on parempi? Näinhän asia kuitenkin on aina ollut, että parempi vie pitemmän korren. Itsessäni on kyllä mietä myöntää, jos (ja kun) joku toinen on jossakin asiassa minua parempi.
Hyvää alkutalvea kaikille!